Muiden kriisien uhatessa

Unohtuvatko ilmastolupaukset?

22.02.2022, kello 14:39

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

Sata päivää COP26:sta ja ilmastoponnistukset ovat jäämässä taka-alalle, kun muita kriisejä kolkuttaa ovelle – ennen kaikkea sodan uhka Euroopassa, kirjoittaa POLITICO.

Viime vuoden marraskuussa hallitukset sitoutuivat päivittämään päästötavoitteensa tänä vuonna ja suuntaamaan reilusti rahoitusta köyhemmille maille, jotta nämäkin voisivat selviytyä ilmastonmuutoksen vaikutuksista.  Mutta nyt kun sota uhkaa Eurooppaa, pandemia on yhä päällä ja energiansaannin riittävyyskin on kyseenalaistettu, huolet ilmastokriisin putoamisesta maailman tärkeimpien asioiden listalta kasvavat.   

- Se kääntää ajatukset pois muista asioista, Yhdysvaltain ilmastolähettiläs John Kerry sanoi Münchenin turvallisuuskokouksessa lauantaina 19.2. viitaten Venäjän uhkaan hyökätä Ukrainaan.

Glasgowissa marraskuussa luvattujen sitoumusten suhteen on edistytty vain vähän. Pikemminkin on merkkejä siitä, että jotkin maat ovat taantuneet yrityksissään saada päästöt laskuun.  

Bangladeshin ulkoministeri Abdul Momen sanoi olevansa huolestunut siitä, että meneillään oleva Ukraina-ongelma voi "suistaa raiteiltaan" ilmastonmuutoksen torjuntaprosessin ja kenties jopa johtaa siihen, puolustusmenojen kasvu vie rahoitusta ilmastotoimilta.

- Tämä on itse asiassa myös minun ilmastonmuutokseen liittyvä suurin huoleni, totesi Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock. Hän sanoi lisäksi uskovansa, että kyseessä on ollut Kremlin harkittu strategia, jolla Venäjän vastustajille on uskoteltu, että “meillä ei ole aikaa muihin kriiseihin.”

Sharma ja Blinken optimistisempia kuin Kerry

POLITICO:lle antamassaan haastattelussa COP26:n puheenjohtaja Alok Sharma sanoi, että Glasgowin sopimus on hauras ja että siksi sen eteenpäin vieminen on tänä vuonna niin tärkeää. Sopimuksen synnyttyä marraskuussa 2021 hän totesi sen olevan historiallinen.   

Sharma kuitenkin uskoo COP26:n olevan todiste siitä, että hallitukset voivat kävellä ja jauhaa purkkaa samaan aikaan. Sopimus kun syntyi, vaikka Yhdysvalloilla ja Kiinalla oli samaan aikaan geopoliittisia jännitteitä ja koronapandemia jylläsi pahimmillaan.

- On haastavaa, kun päällä on yksi merkittävä geopoliittinen ongelma. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö hallitukset haluaisi samaan aikaan edetä ja keskittyä muihin asioihin, Sharma korostaa.  

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken näyttää olevan samoilla linjoilla todettuaan, että näemme ilmastonmuutoksen haasteeksi, joka koskettaa koko olemassaoloamme.  Ja mikäli asian näkee juuri näin, haluaa varmistaa, että tekee osansa ja kaiken tarvittavan haasteen voittamiseksi, riippumatta siitä mitä muuta on meneillään ja mitkä sitoumuksesi ovat, Blinken jatkoi.

COP26:n jälkeiset tapahtumat ovat osoittaneet, että Glasgowissa sovitut sitoumukset eivät ole takuuvarmoja, puhumattakaan siitä, että niiden varassa voitaisiin mennä eteenpäin ilmastonmuutoksen torjunnassa.  

Yhdysvalloissa kansallisten ilmastotoimien edistymistä on haitannut hidas lainsäädäntö. Fossiiliset polttoaineet ovat kallistuneet ympäri maailman tuoden alalle huomattavia voittoja. Huolet energiansaannin riittävyydestä ovat saaneet hallitukset — mukaan lukien Sharman oman eli Britannian hallituksen — harkitsemaan uusien öljy- ja kaasulähteiden tutkimista. Lämpiämiskehityksen pysäyttämistä vastustavat tahot painostavat kuluttajia pelolla siitä, että nämä ovat ilmastopolitiikan maksumiehiä.

Päinvastoin kuin Blinken, Kerry oli pessimistinen todetessaan, että me emme etene riittävän nopeasti. Me näemme kaasun ja hiilen elpymisen samalla hetkellä, kun meidän pitäisi rakentaa energiasiirtymän varaan, Kerry lisäsi.

Nopean huomion kiinnittäminen äkkinäisiin ja musertaviin kriiseihin ei ole mikään uusi haaste: Vuoden 2008 finanssiromahdus, Donald Trumpin presidenttiys ja koronapandemia ovat kaikki viivyttäneet merkittävästi poliittisia pyrkimyksiä kiinnittää huomio päästövähennysten tärkeyteen. Jokainen menetetty vuosi vähentää jo sinällään pientä mahdollisuutta pysäyttää lämpiäminen tähdättävään 1,5 Celsius-asteeseen.

G7- ja G20-kokouksiin halutaan vahva ilmastopanostus

Sharma sanoo, että COP26 -puheenjohtajamaana Britannian on varmistettava ilmastodialogin jatkuvuus ja että se on hallitusten välisten keskustelujen valtavirtaa. Suunnitelmana on käyttää hyväksi avainjohtajien tapaamisia kuten G20 ja G7, joilla voidaan varmistaa, että ilmastoasiasta ei tule rinnakkaistuhoa Venäjän hyökkäysuhkien edessä.

Saksa on jo asettanut ilmaston kärkiasioiksi isännöimälleen G7-kokoukselle. Lisäksi Sharma sanoo olleensa yhteydessä Indonesiaan, joka isännöi seuraavaa G20:tä. Sen kokouslistalla ilmaston ja energian tulisi Sharman mielestä olla kärkiasioita.

Jotkut hallitukset ovat sitä mieltä, että ilmasto-, energia- ja geopoliittisiin kriiseihin on olemassa yhteneväisiä ratkaisuja. Esimerkiksi Münchenissä sekä Saksan Baerbock että Britannian pääministeri Boris Johnson sanoivat, että irtautuminen venäläisestä kaasusta heikentäisi Moskovan asemaa.

- Uusiutuviin panostamalla sekä ottamalla irti kaikki hyöty vaihtoehtoisista kaasun tarjoajista ja teknologioista teemme Venäjän uhkailut turhiksi, Johnson sanoi.

- Uskon todella, että tämä on myös yksi vastaus kriisiin. Miksi meille on niin vaikeaa asettaa vahvat pakotteet Venäjälle? Siksikö että olemme – ja erityisesti oma maani – niin riippuvaisia fossiilisten tuonnista Venäjältä, Baerbock kysyi.

Mutta John Kerry totesi, että tuo on pitkän ajan projekti. Lyhyellä tähtäimellä ilmastoponnistukset kärsivät. Eikä se ole sitä, mitä haluamme – se ei ole myönteistä, ilmastolähettiläs Kerry lisäsi.

#energia ja Eurooppa #ilmastopolitiikka