Blogit

Markkinat Omakynä Hanna Höijer

Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

12.06.2024, kello 13:36

Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...

Omakynä Tuotanto Jukka Leskelä

Onnistunut ilmastokokous on Suomen etu

12.12.2023, kello 09:56

Parhaillaan käynnissä oleva YK:n ilmastokokous Dubaissa on alkanut yllättävän positiivisissa...

Markkinat Vieraskynä Teppo Säkkinen

Paine fossiilisten alasajoon kasvaa YK:n ilmastokokouksessa

11.12.2023, kello 10:28

YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa on käsillä ratkaisevat tunnit. Neuvotteluja on käyty muutaman...

Kaukolämmitys punertaa ratkaisijaksi

Vakaa muutoksen moottori

04.09.2023, kello 12:32

Teksti Petri Salllinen | Kuva Lehtikuva Oyj

Vakaa muutoksen moottori

Kaukolämpöjärjestelmä on vakaa. Hintavaihtelut ovat maltillisia toisin kuin sähkökaupassa. Vakaudesta huolimatta — tai juuri siksi — kaukolämpöjärjestelmä voi olla monen muutoksen moottori ja edelläkävijä. Näin toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.

Vielä kymmenen vuotta sitten kaukolämmön tuottamiseen käytettiin paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia polttoaineita: kivihiiltä, maakaasua ja turvetta. Kaukolämmön puhdistumisen ei odotettu tapahtuvan ripeästi ja jos puhdistumista tapahtui, toteutui se suurimmaksi osaksi puupolttoaineiden avulla.

— Epäilyistä huolimatta kaukolämmitys on punnertanut itsensä ratkaisija asemaan, Mykkänen toteaa.

Vastoin odotuksia kaukolämpöyritykset ovat ottaneet ennakkoluulottomasti uutta tekniikka käyttöön. Isoilla lämpöpumpuilla tuotetaan energiaa esimerkiksi teollisuuden hukkalämmöistä ja kaupunkien jätevesistä. Erityisesti hukkalämpöjen käyttö on kasvanut ripeäasti. Geotermistä energiaakin on kokeiltu, vaikka kilometrien syvyisten reikien poraaminen kallioperään ei ollutkaan hyvä juttu.

Mykkäsen mielestä EU:n energiatehokkuusdirektiivin tavoitteiden saavuttaminen on ollut Suomelle suhteellisen ennen kaikkea kaukolämpöjärjestelmän vuoksi. Sama pätee uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Kaukolämpöjärjestelmä on joustava ja se mukautuu monenlaisen energialähteen käyttäjäksi.

Suurin osa savuista talteen

Mykkänen arvioi, että polttamiseen perustuva energiantuotanto jatkuu vielä seuraavat 20 vuotta. Puutähteitä ja metsäteollisuuden sivutuotteita on Suomessa luontaisesti tarjolla. Ne kannattaa käyttää, jos niiden käyttö on mahdollista ja kannattavaa.

— Suurin osa piippujen savuista otetaan talteen 2030-luvun puolivälissä. Näyttää siltä, että talteen otetun hiilen uusiokäytölle on hyvät mahdollisuudet. Ihanteellista olisi, jos talteen otetusta hiilidioksidista voitaisiin valmistaa erilaisia teollisuustuotteita.

Kaukolämmityksen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on Mykkäsen mielestä kuitenkin tämän vuosikymmenen haaste. Kärjessä on ennen kaikkea suurten kaupunkien fossiilisten polttoaineiden käytön nollaaminen. Turpeen käyttö maakunnissa vähenee markkinaehtoisesti päästökaupan avulla.

— Sähköntuotannon päästöt romahtivat nopeasti. Uskon, että sama voi tapahtua myös kaukolämmön tuotannossa. Hallitus haluaa tukea kehitystä — erityisesti uuden teknologian käyttöönottoa.

Sähköntuotanto kaksinkertaistuu

Sähköntuotannon ennustetaan kaksinkertaistuvan Suomessa. Se mahdollistaa hiilineutraalin Suomen ja puhtaan teollisuuden kasvun. Mykkäsen mielestä juuri tämä on puhtaan teollisuuden idea — yhdessä liikenteen sähköistymisen ja hiilidioksidin talteenoton kanssa.

— Kaukolämmön tuotanto hyötyy sähköistymisestä. Silti haluaisin kääntää kehityksen pari piirua perusvoimaa kohti ja säilyttää sähkön ja lämmön yhteistuotannon kilpailukyvyn. Yhteistuotanto on hyvä säätövoimaa tarjoava vaihtoehto tuulivoiman kaltaiselle vaihtelevalle tuotannolle, Mykkänen toteaa.

— Jos tulevaisuudessa jotain poltetaan, niin mieluiten yhteistuotantolaitoksissa.

Sähköistyminen vauhdittaa lämpövarastojen rakentamista kaukolämpöjärjestelmien yhteyteen. Sähkökattiloiden avulla lämpövarastoja voidaan ladata silloin, kun sähkö on halpaa. Varastoista lämpöä voidaan ammentaa silloin, kun sitä tarvitaan tai silloin, kun lämmön tuottamien muilla keinoilla on kallista. Myös kaukolämpöverkko on itsessään hyvä lämpövarasto.

— Yksittäinen kiinteistö ei kykene optimoimaan lämmön tuotantoa ja varastoa yhtä hyvin, Mykkänen sanoo.

Mykkänen lupaa lupamenettelyjen nopeutuvan ja yksinkertaistuvan.

— Lupaviranomaisten tekemistä tehostetaan ja toimintoja yhdistetään. Isot hankkeet pääsevät nopeampaan käsittelyyn. Monessa tapauksessa puitteet tulevat kuitenkin EU:sta.

Ympäristö, ilmasto ja energia

Petteri Orpon hallituksessa ympäristö-, ilmasto- ja energia-asiat on niputettu yhden ministerin salkkuun. Aikaisemmin ympäristöä ja energiaa koskevat asiat olivat kahdessa eri korissa.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen tontille kuuluvat ympäristöön, rakentamiseen ja asumiseen liittyvät asiat. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriöstä Mykkäsen vastuulle on siirretty energiaosaston asiat.

Tyypillisiä ympäristö- ja ilmastoministerin tehtäviä ovat ilmastopolitiikka, luonnonsuojelu, vesiasiat, ympäristön pilaamisen ehkäiseminen, kiertotalous, maankäyttö ja asuntopolitiikka.

Ympäri- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen puhui Kaukolämpöpäivillä 30.–31.8.2023.

#ilmastopolitiikka #kaukolämpö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja

Aiheeseen liittyvät