Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Kolumni Markkinat

Antti Kohopää

Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö

Valtiojohtajien energia-aiheiset nyyttikestit

25.05.2022, kello 09:57

Kuva: Scanstockphoto

Valtiojohtajien energia-aiheiset nyyttikestit

Komissio antoi 18.5. RePowerEU-tiedonannon, jolla EU vastaa Venäjä-riippuvuudesta eroon pääsemiseen. Julkaistu kokonaisuus ei ole ainoastaan yksi tiedonanto, vaan paketti, johon on koottu toistakymmentä erilaista aloitetta: tiedonantoja, lainsäädäntöesityksiä sekä komission ohjeita jäsenmaiden käyttöön. Seuraavaksi kokonaisuudesta keskustellaan valtiojohtajien kesken 30.-31.5 Eurooppa-neuvostossa. 

Energian ja sähkön hinnan ympärillä on käyty koko menneen talven aikana lukuisia keskusteluita eri ministerikokoonpainoilla. Monet EU-jäsenmaat ovat vaatineet poliittista interventiota korkeiden energian hintojen aiheuttamaan energiaköyhyyteen. Tähän saakka komissio ja jäsenmaat ovat onnistuneet kohtalaisesti tasapainoilemaan eri maista tulevien toiveiden välillä. Esimerkiksi Espanjalle ja Portugalille on annettu lupa kansallisesti ja tilapäisesti säännellä energian hintoja. Näiden tilapäisten poikkeusten olisi syytä riittää markkinainterventioita vaativille maille. Myös tulevassa huippukokouksessa teema noussee esiin ja kiinnostavaa onkin nähdä, ovatko nämä jäsenmaat tuolloin rauhoittuneet vaatimustensa kanssa. 

Komissio esitti RePowerEU -tiedonannossa uusiutuvan energian tavoitteen nostamista 40:stä 45 prosenttiin ja energiatehokkuustavoitteen nostamista yhdeksästä kolmeentoista prosenttiin. Puheenjohtajamaa Ranska tavoittelee sekä uusiutuvan energian direktiivin että energiatehokkuusdirektiivin osalta yleisnäkemyksen, eli jäsenmaiden kannan, hyväksymistä kesäkuun energianeuvostossa. Valtiojohtajilla voi olla houkutusta kuitata tulevassa huippukokouksessa komission esitykset korkeammista tavoitteista. Suomen näkökulmasta tavoitteet ovat hyväksyttävissä vain, mikäli voimme käyttää tavoitteiden saavuttamisessa laajaa keinovalikoimaa ja kaikkia teknologiota – myös bioenergiaa ja ydinvoimaa. Meille tärkeitä ovat vähäpäästöiset sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmät sekä tulevaisuuden puhtaat kaasut. Mikäli tavoitteista keskustellaan ja sovitaan, on kiinnostavaa nähdä, saako Suomi haluamansa jouston ja mitä Itä-Euroopan maat vaativat vastineeksi tavoitteiden hyväksymisestä. 

Maakaasu on vaikea kysymys keskeiselle Euroopalle. Komissiolla on kautta lähihistorian ollut halua puuttua jäsenmaiden ja yritysten kaasuhankintoihin. Kriisin kohdalla ja solidaarisuuden hengessä komissio on jälleen kerran tarjonnut mahdollisuutta ja osoittanut jopa halua yhteisostoihin. Komissio onnistui koronakriisissä ja siihen liittyvissä rokotehankinnoissa ja onkin elätellyt toivoa samasta onnistumisesta energian kohdalla. Jäsenmailla ei tähän ole ollut halukkuutta ja epäleväisyyttä löytyy monesta eri suunnasta. Monet markkinatoimijat ovat itse olleet aktiivisia ja hankkivat jo nyt kaasunsa markkinoilta ilman komission apua.  

RePowerEU -tiedonannossa komissio esitti, että niin sanottuja RRF rahoja (recovery and resilience facility eli elypymisväline) suunnattaisiin uudelleen koronaelvytyksestä tämän energiakriisin hoitoon. Tämä sopinee jäsenmaille, sillä jo nyt varoista merkittävä osa on tullut käyttää vihreään siirtymään. Samassa yhteydessä komissio päätti kuitenkin ehdottaa, että se huutokauppaisi päästökauppajärjestelmän markkinavakausvarannossa olevia päästöoikeuksia markkinoille.  Tästä saatavalla 20 miljardilla eurolla lisärahoitettaisiin elpymisvälinettä. Esitys on saanut osan jäsenmaista, poliitikoista sekä yrityksistä varpailleen. Toisaalta kyseessä on rahanjakoon liittyvä periaatteellinen kysymys: voiko EU ottaa omaan käyttöönsä rahoja näin yksinkertaisella tavalla? Toisaalta päästökauppajärjestelmän markkinavakausvarantoa ei ole luotu lainkaan tähän tarkoitukseen. 

Komissio on myös luvannut energia-infrastruktuuriin lisää rahoitusta ja kaikilla jäsenmailla on rajat ylittäviä infrastruktuurihankkeita suunnitteilla. Jäsenmaiden houkutus lobata omia hankkeitaan on varmasti suuri. Kriisi on paljastanut myös sen, kuinka erilaisessa asemassa jäsenmaat ovat varautumisen ja riippuvuuden suhteen. Myös ratkaisut Venäjä-riippuvuudesta eroon hankkiutumisessa eri maissa ovat hyvin erilaisia. Näille erilaisuuksille valtioiden johtajat hakevat kanssahyväksyntää huippukokouksessa.  

Tulevassa huippukokouksessa ei ole yhtä teemaa mistä keskustella, vaan nyyttikestit, johon jokainen tuo omat eväänsä komission tarjoilujen jatkoksi. Näinäkin aikoina Brysselistä on kiva palata lupaukset ja rahat taskuissa pääkaupunkeihin.

#energia ja Eurooppa #energiapolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja