Energia-asenteet 2021 -tutkimus:

Ydinvoimalla menee hyvin

10.01.2022, kello 12:26

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Ydinvoimalla menee hyvin

Jo puolet suomalaisista haluaisi lisätä ydinvoiman käyttöä. Ydinvoiman suosio kansalaisten keskuudessa ei ole aikaisemmin ollut näin korkealla. Samalla ydinvoiman käytön vähentämistä odottavien joukko on supistunut, kertoo tuore energia-asenteita luotaava selvitys.

Ydinvoima on tehokas tapa vähentää ilmastopäästöjä. Ilmeisesti juuri kansalaisten huoli ilmastonmuutoksen torjumisesta on kasvattanut ydinvoiman suosiota. Tämä käy ilmi Suomalaisten energia-asenteet 2021  -tutkimuksesta.

Kolmannes kyselyyn vastanneista pitää päästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutoksen hillintää tärkeimpänä energiapoliittisena tavoitteena. Toiseksi tai kolmanneksi tärkeimpänä toimena niitä pitää lähes yhtä suuri joukko. Samasta syystä päästöttömät energiantuotantomuodot kiinnostavat kansalaisia.

Aurinkoenergian ja tuulivoiman suosio ovat kansalaisten keskuudessa aivan omaa luokkaansa. Aurinkovoiman käyttöä haluaisi lisätä 87 prosenttia ja tuulivoiman käyttöä 81 prosenttia kyselyyn vastanneista. Kolmanneksi suosituinta vesivoimaakin haluaisi rakentaa 54 prosenttia vastanneista lisää.

Ydinvoiman suosio ei ole aikaisemmissa mittauksissa ollut koskaan näin korkealla. Ensimmäiset energia-asennemittaukset tehtiin jo vuonna 1983. Nyt ydinvoima on noussut suosiossa lähes samalle tasolle kuin puu- ja bioenergian käyttö.

 

Kivihiili on inhokki

Kivihiilen asema ilmastopolitiikan pahiksena on selvä. Kansalaisista 82 prosenttia haluaa vähentää sen käyttöä. Näin tulee myös tapahtumaan, koska eduskunnan hyväksymä kivihiilen kieltolaki lopettaa kivihiilen energiakäytön viimeistään vuonna 2029.

Tällä hetkellä suurin osa kivihiilen energiakäytöstä on keskittynyt muutamiin suurimpiin rannikkokaupunkeihin, joissa hiilellä tuotetaan kaukolämpöä. Moni entinen kivihiilikaupunki on jo päässyt kokonaan eroon kivihiilen käytöstä tai ilmoittanut ennallistavansa luopumista. Luopumiseen vauhdittaa kaupunkien harjoittama kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, mutta myös päästöoikeuksien kallistuminen EU:n päästökauppajärjestelmässä.

Turve on kansalaisten mielestä toiseksi inhottavin energiaraaka-aine. Lähes 60 prosenttia vastanneista haluaisi vähentää turpeen energiakäyttöä. Vaikka turpeen polttaminen aiheuttaa suuremmat hiilidioksidipäästöt kuin kivihiilen polttaminen, on turve kotimaisena polttoaineena säilyttänyt pitkään asemansa maakunnallisena kaukolämmön energialähteenä — etenkin sellaisilla alueilla, joilla muita käyttökelpoisia polttoaineita ei ole ollut tarjolla. Päästöoikeuksien kallistuminen on kuitenkin ohjannut kaukolämpöyhtiöt etsimään päästöttömiä vaihtoehtoja oletettua nopeammin.

Sähkön tuonti ulkomailta ei sekään maistu kansalaisille. Tutkimukseen vastanneista 64 prosenttia haluaisi vähentää sähkön tuontia. Sähkön tuonnin käsite kaipaisi kuitenkin päivittämistä. Lähes kaikki Suomessa tuotettu sähkö myydään ja ostetaan pohjoismaisessa sähköpörssissä. Pohjoismaiset sähkönmarkkinat ovat käytännössä jokaisen sähkökauppaa käyvän yrityksen kotimarkkina-alue. Kun EU-alueen sähkömarkkinat lopullisesti yhdentyvät, niin silloin koko EU-alue on yritysten kotimarkkina. Miten kotimarkkina-alueen sisällä voi olla tuontia ja vientiä?

Lisähinta ei innosta

Kansalaiset eivät ole kovin innokkaita maksamaan korkeampaa hintaa päästöttömästä energiasta. Samalla enemmistö energia-asennetutkimukseen vastanneista hyväksyy sen, että julkisilla varoilla tuetaan uusiutuvan energian tuotantoa.

Suomalaisista ainoastaan 12 prosenttia on valmis maksamaan energiasta korkeampaa hintaa, mikäli hinnan vastapainona energiantuotannon ympäristöhaitat vähenevät. Vastanneista 28 prosenttia on jokseenkin samaa mieltä, mutta 17 prosenttia vastanneista on täysin eri mieltä. Maksuhalukkuus on vähentynyt viimeisten neljän vuoden aikana.

Lähes 70 prosenttia vastanneista hyväksyy jossain määrin julkisten varojen käytön uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi. Vain viisi prosenttia vastustaa ajatusta. Kansalaisten suhtautuminen julkisten varojen käyttöön on säilynyt muuttumattomana viimeiset kymmenen vuotta.

Suurin osa vastaajista — 86 prosenttia — arvioi sähkönkäytön jatkavan kasvuaan, vaikka kokonaisenergiankulutus Suomessa vähenisi. Viesti kansakunnan sähköistymisestä näyttäisi menneen perille.

Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että sähkö olisi Suomelle hyvä vientituote. Vastaajista 17 prosenttia on asiasta täysin samaa mieltä, 30 prosenttia jokseenkin samaa mieltä.

 

Ydinvoima on miesten laji

Selvä enemmistö miehistä — 73 prosenttia — haluaisi lisätä ydinvoiman käyttöä. Naisista näin ajattelee vain 28 prosenttia. Naisten keskuudessa ydinvoiman kannatus on nyt kuitenkin korkeimmillaan. Lisäksi ydinvoiman kannatus naisten keskuudessa on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Esimerkiksi vuonna 2016 naisista vain 12 prosenttia oli valmis lisäämään ydinvoiman käyttöä.

Tyypillinen ydinvoiman kannattaja on hyvin koulutettu yli 65-vuotias mies. Näistä 58 prosenttia haluaisi lisätä ydinvoiman käyttöä. Toiseksi suurinta ydinvoiman kannatus on ikäryhmässä 26–55-vuotiaat (50 %). Erot ydinvoiman kannatuksessa eri ikäryhmien kesken ovat kuitenkin vähäisiä. Esimerkiksi 18–25-vuotiaista lähes puolet olisi valmis lisäämään ydinvoiman käyttöä.

Ydinvoima on yhä ideologinen kysymys. Kokoomus on vastausten perusteella selvä ydinvoimapuolue. Kokoomusta kannattavista vastaajista 75 prosenttia haluaisi lisätä ydinvoiman käyttöä. Perussuomalaisia kannattavien joukosta 69 prosenttia ajattelee samalla tavalla. Keskustan kannattajista taas ydinvoimaa lisäisi 59 prosenttia vastanneista. RKP:n kannattajien ryhmä on lähes yhtä suuri.

SDP:n kannattajista alle puolet — 47 prosenttia — on ydinvoiman lisäämisen kannalla, kristillisdemokraattien kannattajista 37 prosenttia ja Vasemmistoliiton kannattajista 34 prosenttia. Vihreiden kannattajista ydinvoiman käyttöä lisäisi neljännes.

Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n kannattajista kolmannes haluaisi kuitenkin vähentää ydinvoiman käyttöä. SDP:n ja kristillisdemokraattien kannattajista taas viidennes olisi valmis leikkaamaan ydinvoiman osuutta.

Maalämmitys on kestosuosikki

Maalämmitys on suomalaisten keskuudessa ylivoimaisesti suosituin lämmitysmuoto. Maalämmön valitsee puolet Suomalaisten energia-asenteet 2021 -tutkimukseen vastanneista, jos saisi itse asiasta päättää. Maalämmityksen suosio on ollut energia-asennetutkimuksessa muuttumaton jo pitkään.

Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun kaukolämmön valitsee viidennes vastaajista. Vastaajista 43 prosenttia toivoo, että hukkalämpöjen hyödyntämistä lisättäisiin kaukolämmön tuotannossa. Lähes yhtä suuri joukko haluaisi käyttää kotinsa lämmitykseen aurinkoenergialla tuotettua kaukolämpöä.

Jätteillä tuotettu kaukolämpö on 36 prosentin mielestä parasta tavaraa. Lämpöpumppukaukolämmön nimeen vannoo 28 prosenttia vastanneista. Pienydinvoimalla tuotetun kaukolämmön valitsisi neljännes vastaajista. Puu tai joku muu bioenergiamuoto on melkein yhtä suosittua kaukolämmön tuotannon raaka-aineena.

Maakaasu, turve, kivihiili tai öljy eivät ole energia-asennekyselyyn vastanneiden mielestä enää haluttavia kaukolämmön energialähteitä.

 

 

Onko ydinvoima ympäristöystävällistä?

Kun kansalaisilta kysytään, onko ydinvoima ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä, on vajaat 60 prosenttia vastaajista vähintään jokseenkin samaa mieltä. Näin ajattelevien osuus on kasvanut tasaisesti vuoden 2011 jälkeen, jolloin vain 33 prosenttia koki ydinvoiman jokseenkin ympäristöystävällisenä Fukushiman onnettomuuden jälkimainingeissa.

Ydinvoiman uutta tulemista Suomessa on vauhdittanut myös aktiivinen keskustelu pienreaktoreiden mahdollisuuksista. Pienikokoiset sarjavalmisteiset reaktorit kiinnostavat päättäjien lisäksi myös kansalaisia. Pienillä reaktoreilla voitaisiin tuottaa esimerkiksi kaupungin tarvitsemaa kaukolämpöä ja korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Tutkimuksen perusteella kansalaisten tietämys pienydinvoimalaitoksista on kasvanut selvästi. Vain neljännes vastaajista kertoo, että ei ole koskaan kuullutkaan moisista laitteista. Lähes 70 prosenttia vastaajista sen sijaan kertoo kuulleensa tai lukeneensa asiasta. Kolmannes vastaajista sanoo tietävänsä, mitä ne ovat ja mitä niillä voi tehdä.

Olkiluoto 3 -laitoksen viivästyminen ei näytä vaikuttaneen suomalaisten ydinvoima-asenteisiin — eikä se, että monessa muussa Euroopan maassa ydinvoimaloita suljetaan ennenaikaisesti. Päinvastoin suomalaiset ovat huolissaan siitä, miten Euroopan unioni kohtelee ydinvoimaa, kun kestävän rahoituksen kriteereistä päätetään kevättalven aikana.

Yksi kestävää rahoitusta ohjaava kriteeri on energiantuotantomuodon päästöttömyys. Kestävän rahoituksen periaatteiden mukaisesti päästöttömät tuotantomuodot saavat lainarahaa selvästi halvemmalla kuin likaiset tuotantomuodot. Rahan hinnalla on väliä, kun ydinvoimalaitosten kaltaisista pääomavaltaisista hankkeista päätetään. Lainarahan korkea hinta voi jopa hillitä haluja jatkaa vanhojen laitosten käyttöä.

EU-komission tuoreen ehdotuksen perusteella ydinvoimaa oltaisiin kuitenkin sijoittamassa kestävän rahoituksen järjestelmässä samalle viivalle muiden päästöttömien tuotantomuotojen kanssa. Tosin komission ehdotuksen sisällöstä ei ole vielä tämän tarkempaa tietoa. Lopullinen ehdotus julkaistaan tammikuun lopulla.

Komission ehdotus joutuu vielä Euroopan parlamentin ja jäsenmaista muodostuvan Eurooppa-neuvoston syyniin. Niillä on määräenemmistöpäätöksellä mahdollisuus torpata komission tekemä ehdotus. Mikäli EU-komission ehdotus hyväksytään, tulisi esitys sellaisenaan voimaan. Poliittisessa käsittelyssä esitystä ei enää justeerata.

Ylivertainen säätäjä

Vesivoima mukautuu näppärästi ja herkästi paikkailemaan sääriippuvaisten tuotantomuotojen jättämiä aukkoja. Hyvän säädettävyyden lisäksi vesivoima on päästötön energiamuoto.

Aikoinaan voimalaitospatojen rakentaminen vaikutti kuitenkin vesistöjen kalakantoihin. Kaloja on yritetty myöhemmin palauttaa jokiin kalateiden ja istutusten avulla. Aika ajoin vesivoimayhtiöt joutuvat julkisuudessa ryöpytyksen kohteeksi vesivoiman aiheuttamien ympäristöhaittojen vuoksi.

Suomalaisten energia-asenteet 2021 -tutkimuksessa kansalaisilta kysyttiin, onko vesivoima ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä. Vastaajista 23 prosenttia oli täysin samaa mieltä ja 43 prosenttia oli jokseenkin samaa mieltä. Vain kaksi prosenttia vastanneita oli täysin eri mieltä.

Tarvitaanko vesivoimaa ilmastonmuutoksen hillintään, oli toinen kansalaisille esitetty kysymys. Vastaajista 23 prosenttia oli sitä mieltä, että ilman muuta tarvitaan — 42 prosenttia vastanneista taas oli jokseenkin samaa mieltä.

Vastaajista 54 prosenttia haluaisi lisätä vesivoiman käyttöä. 33 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että nykyinen määrä on sopiva. Kahdeksan prosenttia taas haluaisi vähentää vesivoiman käyttöä.

 

Ilmastonmuutos huolettaa yhä

Kansalaisten huoli ilmastonmuutoksesta ei ole kadonnut, vaikka huolestuneisuuden aste on hitusen heikentynyt aikaisempien vuosien tuloksiin verrattuna. Paukkuja ongelman torjumiseen pitäisi käyttää yhä mahdollisimman paljon ja mieluiten jo tänään. Tästä 78 prosenttia vastaajista on vähintään jokseenkin samaa mieltä.

Ilmastonmuutoksen torjunnan hinnallakin on väliä. Kansalaisten mielestä energian hinta on syytä pitää kohtuullisena, vaikka päästöjä vähennetäänkin. Tärkeysjärjestyksessä energian hinnan pitäminen edullisena ohittaa hiuksenhienosti huolen ilmastonmuutoksesta.

Uusiutuvan energian osuuden kasvattamista pitää tärkeimpänä tai toiseksi tärkeimpänä energiapoliittisena asiana 37 prosenttia vastanneista. Energiaomavaraisuuden kasvattaminen on vastaajien mielestä lähes yhtä tärkeää.

Näin tutkimus tehtiin

Suomalaisten energia-asenteet 2021 -tutkimukseen vastasi tuhat kansalaista 12.10–20.10.2021 välisenä aikana. Tutkimuksen toteutti IROResearch Energiateollisuus ry:n toimeksiannosta. Tutkimussarjalla on seurattu suomalaisten energia-asenteita vuodesta 1983 asti.

Tutkimuksen raportin voi ladata omalle koneelleen täältä.

#energia ja asiakas #ilmastonmuutos #ydinvoima
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja