Kaukolämpömurros saa vauhtia

Energiasta tuli läpinäkyvää

17.03.2022, kello 16:42

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Euroopassa Venäjällä tapahtunut kehitys veikattiin pahasti pieleen. Kolonialismin painoarvo maassa on reippaasti oletettua vahvempi, toteaa Aleksanteri-instituutin Venäjän politiikan asiantuntija professori Veli-Pekka Tynkkynen.

Läntinen Eurooppa on vieraantunut energiasta, vaikka erilaiset energiat ylläpitävät vaurautta, kehitystä ja demokratiaa. Professori Veli-Pekka Tynkkynen haluaisi nostaa energiat eurooppalaisen näyteikkunan eturiviin taustalta. Tämä lisäisi kansalaisten ymmärrystä energiajärjestelmiä kohtaan.

— Kun ymmärrys lisääntyy, osataan arvioida paremmin energioiden ympäristövaikutuksia ja riippuvuussuhteita tai kyetään vertailemaan erilaisten energioiden ominaisuuksia. Läpinäkyvä energiajärjestelmä paljastaa koko ketjun merkityksen, mutta myös sen, miten vahvasti länsieurooppalainen elämä perustuu fossiilisen energian käyttöön.

Tynkkysen mielestä Ukrainan sota teki energiasta näkyvää. Energiajärjestelmiä tarkastellaan nyt entistä enemmän huoltovarmuuden kannalta: miten energioita on saatavilla ja miten ne riittävät.

Sota osoittaa myös se, miten koko Eurooppa on suomettunut ja minkälaisia harhaluuloja eurooppalaisilla on venäläisten ajattelutavasta. Tynkkysen mielestä Länsi-Eurooppa veikkasi pahasti pieleen, kun kuvitteli Venäjän kasvaneen maiden väliseen keskinäisriippuvuuteen. Keskinäisriippuvuus tarkoittaa sitä, että valtiot kehittyvät yhdessä hyödyntämällä toistensa osaamista ja resursseja. Kukaan ei menesty yksin, vaan vasta sidonnaisuudet johtavat kaikkien menestykseen.

— Yhteistyö ja riippuvuudet eivät ole kuitenkaan todellisuudessa kiinnostaneet Venäjää. Päinvastoin Venäjän tavoitteena näyttää koko ajan olleen Euroopan yhtenäisyyden hajottaminen ja heikentäminen fossiilienergian avulla. Eurooppalaiset ovat olleet hyväuskoisia ja antaneet Venäjän toimia melko rauhassa Georgiassa ja Krimillä, Tynkkynen väittää.

Öljyyn ja maakaasun perustuva fossiilitalous on tiukasti keskitetty järjestelmä. Se perustuu suuriin tuotantolaitoksiin ja massiiviseen infrastruktuuriin. Tynkkysen mielestä fossiilitaloudet ovat myös valtaa keskittäviä — päinvastoin kuin biotaloudet, jotka ovat luonteeltaan pienimuotoisia, alueellisia ja hajautettuja.

Venäläisen fossiilitalouden tulovirrat eivät ole ohjautuneet energiajärjestelmän uudistamiseen — esimerkiksi vihreän siirtymän vauhdittamiseen. Fossiilienergian myynnistä saadut tulot on käytetty valtarakenteiden vahvistamiseen ja sotilaalliseen varustautumiseen. Kun läntinen Eurooppa ostaa venäläistä fossiilienergiaa, vahvistaa se samalla Venäjän ”imperialistisia pyrkimyksiä”.

— Taloudellisten sanktioiden avulla pitäisi ennen kaikkea lannistaa Venäjän fossiilitalous. Jos Venäjältä pitäisi ostaa jotain, niin vihreää energiaa. Vihreä siirtymä muuttaisi sisältäpäin myös venäläistä yhteiskuntaa.

Suuntana Kiina ja Aasia?

Jos Eurooppa ei enää osta venäläistä fossiilienergiaa, niin kuka sitä ostaisi? Yksi todennäköinen suunta on Aasia ja Kiina. Muutos ei kuitenkaan tapahdu nopeasti, koska Venäjän ja Aasian välinen infrastruktuuri puuttuu.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi, että nyt on liian aikaista ponkaista Aasian markkinoille. Myös asetelma venäläisessä fossiilitaloudessa on muuttunut.

— Venäjä on jo ottanut käyttöönsä helpoimmin saatavilla olevat maakaasu- ja öljyesiintymät. Hyödyntämättömiä esiintymiä maassa toki on, mutta ne ovat huomattavasti vaikeammin saatavilla kuin nykyiset. Tämä tekee raaka-ainelähteiden hyödyntämisestä nykyistä kalliimpaa.

Leskelä ei ole vakuuttunut siitä, että pitkällä aikavälillä Kiina haluaisi kasvattaa fossiilisten energiaraaka-aineiden käyttöä venäläisen energian avulla. Väitteet siitä, että maailman fossiilienergiat käytetään joka tapauksessa jossain päin maailmaa eivät myöskään vakuuta.

— Uudet vaihtoehdot ovat yksinkertaisesti parempia. Kun vihreää siirtymää toteutetaan aktiivisesti, ei fossiilienergian tuotantoa kannata enää lisätä.

Professori Tynkkynen ennustaa samaa.

— Venäläisten rahat loppuvat 10–20 vuoden kuluessa, mikäli fossiilitalouden rinnalle ei kehitetä jotain uutta.

 

Miksi kaasuhanat eivät sulkeudu?

Euroopan unionin maiden käyttämästä maakaasusta 40 prosenttia on peräisin Venäjältä. Pelkästään öljyn osuus Venäjän vientitulojen arvosta kaksi kolmasosaa. Kun Ukrainan sodan seurauksena Venäjälle asetettiin talouspakotteita, oletettiin Venäjän asettavan vastapakotteita. Kaasuhanojen sulkeminen voisi olla yksi tapa hankaloittaa Euroopan elämää. Miksi näin ei ole kuitenkaan tapahtunut?

Tynkkysen mielestä maakaasun myynnistä saatavat tulot ovat Venäjälle niin merkittäviä, että vientitulojen menetys saisi Venäjän talouden todelliseen syöksykierteeseen.

— Uhittelu maakaasuhanojen sulkemisella on osa Venäjän informaatiosotaa. Tämän tarinan viesti on kuitenkin suunnattu ennen kaikkea omille kansalaisille. Eurooppa saadaan polvilleen kaasuhanojen sulkemisella -viesti saattaa vedota, vaikka todellisuudessa mitään ei tapahtuisi, Tynkkynen pohtii.

Viime syksynä Venäjä käytti jo maakaasuruuvia. Syyksi arveltiin vientitulojen kasvattaminen. Niukkuuden nikkarointi keskieurooppalaisille maakaasumarkkinoille nostikin nopeasti energiakustannuksia EU-maissa. Samalla venäläiset saivat enemmän rahaa myymällä vähemmän kaasua.

Leskelä ei kiistä Keski-Euroopan maakaasuriippuvuuden ongelmallisuutta. Asia toistuu vuodesta toiseen juhlapuheissa, mutta siitä vihreä siirtymä on ollut Keski-Euroopassa hidasta. Samalla Euroopan omat kaasuvarannot ovat ehtyneet ja riippuvuus venäläisistä toimituksista on kasvanut.

— Vaihtoehtoja on nyt kolme. Euroopan unioni lopettaa maakaasun tuonnin tai Venäjä lopettaa maakaasun viennin. Todennäköisimmin maakaasukaupassa ei kuitenkaan käytetä pakotteita, vaan Euroopan unioni korvaa venäläisen maakaasun jollain toisella tavalla.

Leskelä arvioi, että lyhyellä aikavälillä hiilidioksidipäästöt EU-alueella kasvavat, kun vähäpäästöinen maakaasu korvataan osittain kivihiilellä. Pitkällä aikavälillä vihreän siirtymän nopeutuminen kuitenkin voi jopa lopettaa maakaasuriippuvuuden Venäjästä.

Venäjästä ja energiapolitiikan muutoksesta puhuttiin Energiateollisuus ry:n eStudiossa 17.3.2022. eStudio käsittelee ajankohtaisia energiapoliittisia aiheita joka toinen viikko.

#energia ja Eurooppa #kaukolämpö