EU-komissio kiristää päästövähennystavoitteita

Eurooppa sähköistyy vauhdilla

13.10.2020, kello 14:33

Teksti Petri Sallinen

Eurooppa sähköistyy vauhdilla

EU-komission tuore ehdotus kiristää unionin päästövähennystavoitetta sähköistää Euroopan. Samalla päästökaupan asema vahvistuu päästövähennyksiä ohjaavana työkaluna. Energia-alalle tämä sopii hyvin.

Euroopan unioni vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 55 prosentilla vuonna 2030, mikäli EU-komission uusi ehdotus toteutuu. Tällä hetkellä tavoitteena on vähentää päästöjä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Mitä uusi tavoite tarkoittaa käytännössä?

— Tavoite pakottaa eurooppalaisen sähköntuotannon puhdistumaan kunnolla ja ennätysajassa, toteaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Jukka Makkonen.

Suomalaiselle energiateollisuudelle tavoite sopii hyvin. Jo nyt yli 80 prosenttia suomalaisesta sähköntuotannosta on päästötöntä. Kun Olkiluodon uusi ydinvoimalaitos valmistuu, nousee päästöttömän sähkön osuus Suomessa reilusti yli 90 prosentin.

— Aikaa on kuitenkin vähän, koska uutta päästötöntä sähköntuotantoa tarvitaan tyydyttämään teollisuuden, liikenteen ja lämmityksen kasvava sähkönkysyntä.

Makkosen mielestä oleellisinta ovat keinot, joiden avulla EU-komissio aikoo saavuttaa tavoitteen. Teollisuudessa tämä tarkoittaa jonkin sortin mullistusta, kun päästöjä aiheuttavat prosessit on korvattava päästöttömillä. Käytännössä teollisuusprosessit sähköistyvät ja laitteita pyöritetään tulevaisuudessa yhä useammin päästöttömällä sähköllä.

Päästöttömän sähkön kysyntä siis räjähtää koko Euroopassa. Uusia voimalaitoksia tarvitaan kaikissa maissa — myös Suomessa. Teollisuuden sähköistymisen lisäksi myös kaukolämmön tuotanto sähköistyy.

Makkosen muistuttaa, että oleellista ei ole ankkuroida päästövähennystavoitetta johonkin tiettyyn hetkeen tai vuoteen. Oleellisempaa on se, että päästöjen vähentämisen kiristämisestä sovitaan.

— Suomessa on valmistauduttava investointipiikkeihin, kun kansakunta sähköistyy. Lupakäytäntöjä olisi sujuvoitettava ja nopeutettava reippaasti. Tämä koskee sekä energiateollisuuden ympäristölupia että teollisuuden tarvitsemia lupia.

Makkosen märkä uni olisi saada puristettua lupaprosessi vuoden pituiseksi. Tosin tämä saattaa jäädä vielä unelmaksi.

— Päästöttömän sähkön kysynnän kasvuun on kuitenkin kyettävä vastaamaan.

 

Mittavat vaikutukset

EU-komission linjaukset muuttavat unionin nykyisen ilmastopolitiikan rakenteen ja tavoitteet kertaheitolla. Makkonen huomauttaa, että linjaus vaikuttaa myös suomalaiseen energiajärjestelmään ja suomalaisten arkeen. Epäsuoria vaikutuksia on paljon, kun linjaus vyöryy monien direktiivien kautta kansalliseen lainsäädäntöön.

— Kaikki, mitä tähän asti on suunniteltu, pätee yhä, mutta samalla kaikki on tehtävä entistä nopeammin. Tällä on myös hintansa.

Makkonen lupaa, että energiateollisuuden puolelta ei ole odotettavissa suurta lisälaskua. Toimialan yritykset investoivat joka tapauksessa päästöttömiin tuotantomuotoihin.

Paljon suurempia haasteita on odotettavissa lämmityksen ja liikenteen päästöjen vähentämisessä. Tällä hetkellä liikenne ja osa lämmityksestä ovat taakanjakosektorin alaisuudessa, jolloin päästökauppa ei ohjaa niiden päästövähennystoimia.

— Jos lämmityksen ja liikenteen kaltaiset suuret ja vaikeat päästölähteet onnistutaan siirtämään päästökaupan piiriin, supistuu taakanjakosektorin merkitys marginaaliseksi. Tämän jälkeen taakanjakosektorille jääviä päästölähteitä voidaan ohjata helpommin lainsäädännön ja tukipolitiikan avulla, Makkonen toteaa.

Makkonen ei kuitenkaan usko, että Euroopan unionissa päästäisiin kokonaan eroon päästökaupan kanssa kilpailevista ohjauskeinoista. Tällaisia ovat mm. kansalliset tukijärjestelmät. Päästökaupan vahvistuminen ja laajentuminen voivat kuitenkin luoda muutospaineita — päättäjät huomaavat lopulta, kuinka tehottomia tukijärjestelmät ovat, kun päästökauppa näyttää kyntensä. Lisäksi päästöoikeuksien myynnistä saatavilla tuloilla voidaan kustannustehokkaasti rahoittaa monenlaisia ilmastotoimia, jolloin tarve käyttää julkista rahaa päästöjen vähentämiseen supistuu.

— Julkinen tuki voidaan keskittää todellista tukea tarvitseviin kohteisiin, kuten merituulivoiman rakentamisen vauhdittamiseen. Lämmityssektorilla taas voitaisiin edistää uusiutuvan energian käyttöä kaukolämmön tuotannossa ja uusien teknologioiden yleistymistä. Talokohtaiset ratkaisutkin vaativat huomiota.

Makkonen pohtii, että teknologianeutraalisuus tosin saattaa heiketä, jos ryhdytään tukemaan korvamerkittynä esimerkiksi vetytaloutta.

— Päästövähennystavoitteille asetettu aikataulu on kuitenkin sen verran tiukka, että voisi olla perusteltua valita tuettavaksi vetytalouden kaltaisia korvamerkittyjä mahdollistajia.

#energia ja Eurooppa #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja