Kaukolämpöpäivät 2022:

Kaukolämpöä riittää kaikille

25.08.2022, kello 15:40

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kotimaisen polttoaineen kysyntä kaukolämmön tuotannossa on kasvussa. Tämä näkyy kotimaisen puupolttoaineen kallistumisena — puupolttoaineiden hinta noussut jo neljänneksen. Tästä huolimatta kaukolämpöä riittää ensi talven tarpeisiin.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lopetti energian ja energiaraaka-aineiden tuonnin Venäjältä. Ennen Venäjän hyökkäystä Suomen energiasta 30 prosenttia oli peräisin itärajan takaa. Venäläisistä energiaraaka-aineista puuhake ja maakaasu koskettavat kaukolämmön tuotantoa.

Venäläistä puuhaketta tuotiin, koska se oli kotimaista edullisempaa. Joillakin alueilla venäläisen puuhakkeen rooli oli ”merkittävä” kaukolämmön tuotannossa — alueelliset erot venäläisen puuhakkeen käytössä eri kaukolämpöyhtiöiden kesken ovat kuitenkin suuria.

Suomi onnistui korvaamaan venäläisen energiatuonnin nopeasti muilla ratkaisuilla. Ratkaisut ovat kuitenkin kalliimpia. Kaukolämmön hinta, tuotannon aiheuttamat päästöt ja toimitusvarmuus ovatkin ensi talven suuria kysymyksiä. Lisäksi kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt saattavat kasvaa tulevan lämmityskauden aikana, jos puuhaketta korvataan kivihiilellä ja turpeella.

— Joillakin kaukolämpöyhtiöillä voi olla paineita nostaa kaukolämmön hintaa, toteaa Energiateollisuus ry:n edunvalvontajohtaja Joona Turtiainen.

Tuotanto kallistuu, kun polttoaineiden hinta on aikaisempaa korkeampi. Päästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttö pakottaa yhtiöt ostamaan myös päästöoikeuksia. Päästöoikeuksien hinnat ovat olleet jo pidemmän aikaa korkealla ja fossiilisten polttoaineiden kysynnän kasvu nostaa entisestään päästöoikeuksien hintaa.

— Suomessa yleisesti käytetty sähkön ja lämmön yhteistuotanto kuitenkin tasaa hintojen korotuspaineita, Turtiainen huomauttaa.

Tuleeko turve taas?

Turpeen käyttö kaukolämmön tuotannossa ehti kääntyä syöksykierteeseen jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa ja ennen Keski-Euroopasta alkanutta energiahintakriisiä. Suomessa hallitus asetti kovat tavoitteet leikata hiilidioksidipäästöjä aiheuttavan turpeen energiakäyttöä.

Syöksykierrettä vauhdittivat myös korkealle kivunneet päästöoikeuksien hinnat EU:n päästökaupassa. Siksi turpeen käyttö kaukolämmön tuotannossa muodostui ”törkeän kalliiksi”, kuten alan ammattilaiset totesivat.

Lisää vauhtia turveteollisuuden alasajo sai hallituksen räätälöimistä tapporahoista ja sopeutumisavustuksista. Tuotantolaitteitta myytiin romuksi ja alan yrittäjät hakeutuivat muihin hommiin. Jopa huoltovarmuusorganisaatio havahtui huomaamaan, että pian energiaturvetta ei ole tarjolla edes huoltovarmuusvarastoihin.

Kaiken tämän seurauksena energiaturpeen tuotanto romahti vuoden 2021 aikana ennätyksellisen alas. Nyt energiahintakriisi on elvyttänyt tuotantoa jonkin verran. Turpeen tarjonta ei kuitenkaan enää vastaa kysyntää. Viime kesän sateet turvetuotantoalueilla vaikeuttivat turpeen nostoa ja moni toimintansa lopettanut yrittäjä ei enää halunnut palata töihin turvesuolle. Tämä olisikin ollut vaikeaa, koska laitteet oli ehditty jo romuttaa.

— Turve on yhä Suomessa huoltovarmuuskysymys, vaikka energiaturvetta ei muuten käytettäisikään kaukolämmön tuottamiseen, huomauttaa lämpöpoolin huoltovarmuuspäällikkö Hille Hyytiä. Suomessa lämpöpooli vastaa siitä, että lämmitykseen tarvittavia polttoaineita on varastoitu poikkeusoloja varten.

Hyytiä toteaa, että sääriski on nyt realisoitunut koko maassa. Tämä johtaa epävarmuuteen energiaturpeen toimituksissa etenkin tulevana lämmityskautena.

— Vaikeudet saattavat heijastua jopa seuraavalle lämmityskaudelle. Paljon riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin ensi kesän turvetuotanto onnistuu ja mikä energiaturpeen asema on tulevaisuudessa suomalaisessa energiapaletissa.

Huoltovarmuuden kannalta turve on ylivertainen polttoaine. Se on kotimainen polttoaine ja sitä on huomattavasti helpompi varastoida kuin puuhaketta. Koska turvetta ei Suomen lisäksi käytetä juuri muualla, ei sen käyttöön kohdistu kansainvälistä kysyntää. Puuhaketta ja puupellettejä sen sijaan käytetään Itämeren rantavaltioissa ja Englannissa.

Metsäenergian käyttöön liittyy toinenkin riski. Koska kaukolämmön tuotannossa käytetty metsäenergia syntyy metsäteollisuuden sivutuotteena, vaikuttaa sen saatavuuteen metsäteollisuuden suhdanteet. Tästä esimerkkinä on alkuvuonna toteutunut lakko UPM:n tehtailla, joka uhkasi kaukolämpötoimituksia muutamilla paikkakunnilla.

Korvaako öljy maakaasua?

Sydäntalven kylmimpinä päivinä ja tunteina kaukolämmön kysynnän kasvua on perinteisesti paikkailtu maakaasukäyttöisillä laitoksilla. Laitosten käyttämä maakaasu tuotiin Venäjältä, mutta nyt sitä ei enää ole saatavilla. Korvaavaa kaasua saadaan Viron ja Suomen välistä putkea pitkin — toinen tapa on käyttää Inkoon satamaan ankkuroituun terminaaliin varastoitua nestemäistä maakaasua, kunhan terminaali saadaan käyttökuntoon.

Virosta virtaava putkikaasu ja nesteytetty maakaasu ovat kuitenkin selvästi kalliimpia. Siksi maakaasun hinnan arvioidaan asettuvan pysyvästi korkealle tasolle. Korkeat päästöoikeuksien hinnat vielä vauhdittavat nousevaa hintakehitystä.

Saattaa olla, että ensi talvena hetkellisten kulutushuippujen aikana tarvittava kaukolämpö tuotetaan joillakin paikkakunnilla öljyllä tai kivihiilellä. Samalla kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt kasvavat hetkellisesti. Toisaalta päästöjä aiheuttavien polttoaineiden kallistuminen parantaa päästöttömien energialähteiden kilpailukykyä.

— Lämpö ei kuitenkaan lopu. Selviämme käsillä olevasta kriisistä muuta Eurooppaa paremmin, koska suomalainen energiajärjestelmä on monipuolinen ja päästöttömien polttoaineiden osuus on jo nyt suuri, toteaa Energiateollisuus ry:n kaukolämpöjohtaja Janne Kerttula.

Kaukolämmityksen muuttuvasta roolista puhuttiin Kaukolämpöpäivillä Oulussa 24.–25.8.2022.

#kaukolämpö