Polttaminen ja kaukolämpö tulevaisuudessa

Liekki sammuu — lämpö jää?

03.06.2021, kello 15:23

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kaukolämpöä ei enää valmisteta fossiilisilla polttoaineilla 2030-luvulla. Polttaminen voi loppua, jos niin halutaan — tämä ei kuitenkaan on todennäköistä. Näin arvioivat kansanedustajat kuntavaaliwebinaarin toisessa osassa.

Kaukolämmitys on erittäin kunnallinen lämmitysmuoto. Vajaat 90 prosenttia Suomen kaukolämpöyhtiöistä on kuntien omistamia. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 250 kaukolämpöverkkoa, joiden välittämästä kaukolämmöstä 80 prosenttia tuotetaan polttamalla.

Viime vuonna kaukolämpöyhtiöt toimittivat asiakkailleen reilut 34 000 000 megawattituntia lämpöä. Tästä 40 prosenttia tuotettiin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla polttoaineilla: kivihiilellä, maakaasulla, turpeella ja öljyllä.

Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin vähentyneet reilusti nopeammin kuin on oletettu. Voisiko kaukolämmön tuotanto olla päästötöntä vuoteen 2035 mennessä — samalla, kun koko Suomen oletetaan saavuttavan hiilineutraalin olotilan. Entä milloin polttamiseen perustuva kaukolämmön tuotanto loppuu Suomessa? Näitä asioita pohtivat Bioenergia ry:n ja Energiateollisuus ry:n kuntavaaliwebinaarin toisessa osassa Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen, keskustan kansanedustaja Eeva Kalli, kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen ja RKP:n kansanedustaja Joakim Strand.

Merja Kyllösen mielestä vuosilukujen asettaminen energiapoliittisissa aiheissa on turhaa. Oleellisempaa on asettaa tavoite esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiselle, jonka jälkeen toimitaan sen mukaan, että tavoite saavutetaan.

— Fossiilisten polttoaineiden käytöstä kaukolämmön tuotannossa toki voidaan luopua, jos niin halutaan ja näin varmaan tapahtuukin, Kyllönen arvelee.

RKP:n Joakim Strand korostaa kaukolämpöjärjestelmän joustavuutta ja vaikuttavuutta.

— Lämpöä voidaan tuottaa verkkoon lähes kaikilla tunnetuilla tavoilla. Keskitetyssä järjestelmässä muutamalla päätöksellä voidaan vaikuttaa tuhansien käyttökohteiden päästöihin. Tämä on kaukolämpöjärjestelmän vahvuus, joihin kunnatkin voivat vaikuttaa.

Strand arvelee kaukolämmityksen säilyttävän tulevaisuudessa asemansa, mutta se ei ole itsestään selvää. Jos sähkö yleistyy kaukolämmön tuotannon muotona, olisi esimerkiksi sähkökattilat syytä siirtää alempaa veroluokkaan. Tämä parantaisi sähköllä tuotetun kaukolämmön kilpailukykyä.

Kokoomuksen Kai Mykkänen ennustaa polttamisen painuvan marginaaliin kaukolämmön tuotannossa 2030-luvulla. Uusia vaihtoehtoisia menetelmiä on sen verran paljon tarjolla. Kaukolämmitys joutuu kuitenkin kovaan kisaan maalämmityksen ja suurten lämpöpumppujen kanssa.

— Kaukolämmityksen osuus seuraavien 15 vuoden aikana voi myös laskea, Mykkänen huomauttaa.

— Jokainen yhtiö joutuu miettimään markkinatilannetta, kun tuotantotekniikkaa päivitetään. Jos kaukolämmitys häviää kisan lämpöpumppuratkaisuille, niin mitä silloin tapahtuu kaikille geotermisille lämpökaivoille, joita on ehditty porata.

Mykkäsen mielestä oleellista kisassa on tehokas toiminta, mikä pitää kaukolämmön hinnan edullisena. Jos kaukolämmityksen kilpailukyky rapautuu, ei kaukolämmitys kestä hintojen korottamista, mitä investoinnit yleensä edellyttävät.

— Kaukolämmityksen osalta kritiikin kärki kohdistuu siirron tehokkuuteen ja tapaan, millä kaukolämpö hinnoitellaan.

Keskustan kansanedustaja Eeva Kalli ei halua arpoa lämmitysmarkkinoiden voittajia tai häviäjiä.

— Oleellista energiapolitiikan kannalta on kyetä ohjaamaan asioita kohti haluttua tavoitetta. Polttaminen kyllä vähenee, mutta tätä olisi ohjattava T&K-tukien avulla. Kaukolämmön tuottajat ovat jo nyt onnistuneet vähentämään päästöjään.

Kalli arvelee, että 2030-luvulla polttotekniikat ovat yhä käytössä, mutta fossiilisia polttoaineita ei enää käytetä.

 

Lämmitystä suurempi kokonaisuus

— Energiajärjestelmä on selvästi lämmitystä suurempi kokonaisuus. Esimerkiksi energiaverkot eivät saa keskusteluissa riittävästi ansaitsemaansa huomiota, Merja Kyllönen toteaa.

Kyllösen mielestä sähköä välittävän kantaverkon kyky on rajallinen monella sellaisella alueella, jonne suunnitellaan suuria tuulivoimalaitosinvestointeja. Jos yhteiskunta ja kaukolämmöntuotanto sähköistyvät, niin tuulivoimalaisten tuottamaa sähköä pitäisi saada sellaisiin paikkoihin, joissa sähköä tarvitaan. Siksi kantaverkon on toimittava hyvin.

— Synergioiden havaitseminen on oleellista. Tämä koskettaa hukkalämpöjä tuottavaa teollisuutta tai sivuvirtoja tuottavaa puuteollisuutta, jotta energiaa syntyisi kiertotalouden hengessä.

Suomessa on totuttu siihen, että energiatuotteita voidaan tuoda maahan. Totuttautuminen toimivaan tuontiin on vienyt huomiota energian varastoinnilta ja omavaraisuusajattelulta. Tätä energiatoimiala ja teollisuus voisivat Kyllösen mielestä pohtia vähän enemmän yhdessä.

Mykkänen kuitenkin huomauttaa, että massiiviset investoinnit tuulivoimaan ja biomassojen käyttöön parantavat huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Yhteiskunnan voimakas sähköistyminen voi aiheuttaa myös yllätyksiä.

— Mitä kaikelle metsäteollisuuden tuottamalle ylimääräiselle jakeelle tehdään sen jälkeen, kun sähkö korvaa biomassojen polttamisen?

Kunnat ovat erilaisia

Pitäisikö kaikkien kuntien olla hiilineutraaleita 2030-luvulla? Periaatteessa pitäisi, toteaa RKP:n Strand, mutta käytännössä tämä ei toteudu — kunnat ovat niin erilaisia ja jokainen toteuttaa ilmastotoimia omista lähtökohdistaan.

Eeva Kallin mielestä tällaisessa tavoitteessa on osaoptimoinnin riski, jos tuijotetaan vain kuntarajoja. Oleellisempaa on se, että hiilineutraalisuus toteutuu vuoteen 2035 mennessä valtakunnan tasolla.

Kyllönen on samoilla linjoilla: otetaan mieluummin käyttöön fiksuja ja kestäviä ratkaisuita vuosilukutavoitteiden sijasta. Tätä voidaan edistää kuntien välisellä yhteistyöllä, mutta myös julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistoiminnalla.

— Kunnat voivat olla edelläkävijöitä ennen kaikkea kiinteistöjen lämmityksen tai liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämisessä. Kaikkiin kunnan alueella syntyviin päästöihin kunnat eivät kuitenkaan voi vaikuttaa, Mykkänen huomauttaa.

#energiatalous #ilmastopolitiikka