Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Kv. vesivoimajärjestö ja IEA:

Lisävesivoima tarpeen nettonollatavoitteisiin

15.06.2021, kello 09:57

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva China Three Gorges Corporation

Lisävesivoima tarpeen nettonollatavoitteisiin

Kansainvälisen vesivoimajärjestön (IHA) tilannearvio kuluvalta vuodelta osoittaa, että maailman vesivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna 1,6 prosenttia ja nousi kokonaisuudessaan 1 330 GW:iin. Ilmastotavoitteita ajatellen kasvun pitäisi olla kuitenkin suurempi, järjestöstä todetaan.

Kiriapua nopeampaan ja suurempaan kasvuun IHA saa Kansainväliseltä Energiajärjestöltä IEA:lta, jonka mukaan ilmaston vaarallisen lämpenemisen rajoittamiseksi ja nettonollatavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä vesivoima-alan pitäisi kapasiteetiltaan kaksinkertaistua 2 600 GW:iin. Se tarkoittaisi käytännössä, että seuraavien 30 vuoden aikana pitäisi rakentaa sama määrä kapasiteettia kuin on rakennettu viimeisten 100 vuoden aikana.

- Vesivoiman nykyisellä kasvutahdilla globaali energiapolku nettonollapäästöihin ei toteudu, varoittavat IHA:n puheenjohtaja Roger Gill ja järjestön toimitusjohtaja Eddie Rich raportin saatesanoissa. Tämä on kutsuhuuto päättäjille, vesivoimarakentajille ja hankerahoittajille sekä selventäväksi tiedoksi suurelle yleisölle, he korostavat.
 

Vesivoiman joustavuus elintärkeää puhtaalle energiajärjestelmälle

Järjestön raportin mukaan koronapandemia on alleviivannut, kuinka vesivoiman tuoma joustavuus sähköjärjestelmään on kynnyskysymyksiä siirtymisessä puhtaan energian aikakauteen. Vesivoiman ratkaiseva rooli havainnollistui viime tammikuussa, kun Länsi-Euroopassa jouduttiin lähelle totaalista sähkökatkosta eli blackoutia.

Vuonna 2020 koetusta fossiilisähkön alamäestä huolimatta vesivoimalla tuotettiin ennätysmäiset 4 370 terawattituntia (TWh) puhdasta sähköä, kun aiempi ennätys edellisvuodelta 2019 oli 4 306 TWh. Määrä vastaa suunnilleen koko Yhdysvaltain vuotuista sähkönkulutusta.

Viime vuonna uusia vesivoimahankkeita käynnistettiin yhteensä 21 GW:n edestä, kun edellisenä vuonna niitä käynnistyi 15,6 GW:n edestä. Lähes kaksi kolmannesta tästä kasvusta tuli Kiinasta, jossa uuden kapasiteetin rakentamista pantiin vireille 13,8 GW. Uutta kapasiteettia rakentaneista muista maista ainoastaan Turkki (2,5 GW) ylsi yli 1 GW:n.
 

Kiina ylivoimainen ykkönen

Vuonna 2020 valmistuneita vesivoimahankkeita olivat muun muassa 2,1 GW:n Lauca Angolassa, 1,8 GW:n Jixin pumppaamolaitos Kiinassa sekä Ilisun (1,2 GW) ja ala-Kaleköyn (0,5 GW) hankkeet Turkissa. Suurin yksittäinen hanke oli Kiinan Wudongdessa, jossa käynnistettiin kahdeksan suunnitellusta 12 yksiköstä, mikä toi Kiinan kantaverkkoon 6,8 GW:n lisän.

Kiina pitää maailman johtopaikkaa vesivoimakapasiteetin määrässä 370 GW:llaan . Brasilia (109 GW) on seuraava ja sen jälkeen tulevat Yhdysvallat (102 GW), Kanada (82 GW) ja Intia (50 GW) Top-5:ttä seuraavat Japani ja Venäjä sekä sen jälkeen Norja (33 GW) ja Turkki (31 GW).

 

Lähde: PEi

#ilmastopolitiikka #tutkimus #vesivoima
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia