EU-komissio haluaa vauhdittaa merelle rakentamista

Merisähkö kutsuu

19.11.2020, kello 17:09

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Merisähkö kutsuu

Euroopan merille mahtuu vielä paljon tuulivoimaa. Euroopan unionin tuore strategia piirtää kuvaa eurooppalaisesta merituulivoimasta.

Tällä hetkellä merituulivoimalaitokset tuottavat Euroopan unionin merillä sähköä noin 22 000 megawatin teholla. Tosin tästä noin 10 000 megawattia sijaitsee Brittein saarilla, joka ei vuodenvaihteen jälkeen ole enää Euroopan unionin jäsen.

Merituulivoimalaitokset sijaitsevat 12 Euroopan unionin jäsenvaltion aluevesillä. Vesille on rakennettu reilut 5000 tuuliturbiinia, jotka työntävät sähköä verkkoihin.

Tällä hetkellä merituulivoiman rakentaminen on vahvasti keskittynyt. Iso-Britannia on ylivoimaisesti Euroopan suurin merituulimaa. Sen rannikkovesille rakennettujen merituulivoimalaisten yhteenlaskettu teho on lähes puolet kaikkien eurooppalaisten merituulivoimalaitosten tehosta.

Toiseksi suurin merituulimaa on Saksa. Sen hallussa on noin 7500 megawattia merituulivoimatehoa. Vaikka Tanska on profiloitunut suurena tuulisähkön tuottajana, ei kolmannelle sijalle ponnistanut maa yllä lähellekään brittien tai saksalaisten merituulivoimalukuja. Tanskan merituulikapasiteetti oli noin 1700 megawattia vuonna 2019. Samassa joukossa ovat Belgia ja Alankomaat — hieman pienemmillä tehoilla.

Muut merituulivoimaa rakentaneet maat ovat parhaimmillaankin vain muutaman satasen kerhossa. Suomen merituulivoimakapasiteetti oli reilut 70 megawattia vuonna 2019. Tosin suunnittelupöydällä on jo uusia hankkeita 2700 megawatin edestä.

 

Strategia maalaa rohkeilla väreillä

EU-komission merituulivoimastrategia etsii keinoja tasapainottaa tilannetta. Vaikka Euroopan merialueet ovat tuuliolosuhteiltaan erilaiset, on merituulivoimapotentiaalia eri muodoissaan kaikilla Euroopan merillä. Näin komissio ainakin arvioi.

Merialueiden lisäksi hyviä paikkoja on saarilla ja syrjäisillä luodoilla. Merituulivoiman lisäksi komission strategia kattaa myös  aaltoenergian. Kaikki potentiaali on otettava käyttöön, jotta päästövähennykset saataisiin toteutettua.

Myös kansainvälinen energiajärjestö IEA patistelee eurooppalaisia rakentamaan merituulivoimaa. Se muistuttaa, että merituulen osuus maailman sähköntuotannosta on vasta 0,3 prosenttia, vaikka merituulivoiman tuotanto on kasvanut peräti 30 prosenttia 2010-luvun aikana.

EU-komissio haluaakin vauhdittaa rakentamista. Sen mielestä mallia voidaan ottaa Pohjanmerellä toteutuneista hankkeista. Lisävauhtia saadaan, kun hyvät kokemukset ja parhaat käytännöt jaetaan toimijoiden kesken. Komissio huomauttaa, että etenkin Itämerellä tarvitaan kirittämistä. Parhaimmillaan eurooppalaiset yritykset voivat hyödyntää projekteista saatuja oppeja myös muualla maailmassa.

Eurooppa tuottaa merituulivoimalla sähköä 60 000 megawatin teholla jo vuonna 2030, mikäli EU-komission visio toteutuu. Eikä tässä vielä kaikki. Jos rakentaminen etenee komission mielen mukaisesti, viuhtoisivat merituulivoimalaitokset sähköä peräti 300 000 megawatin teholla vuonna 2050. Tämän lisäksi muunlainen merienergia tuottaisi sähköä 40 000 megawatin teholla.

Merituulivoimalaitoskapasiteetti siis 25-kertaistuisi Euroopassa seuraavien 30 vuoden aikana. Jos tämä tavoite saavutetaan — muiden ilmastotavoitteiden ohessa — olisi unioni hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Komissio on laskenut, että tällaisen merituulivoimalaitoskapasiteetin rakentaminen maksaisi 800 miljardia euroa.

 

Yhteistyötä ja uusia pelisääntöjä

Strategiassaan komissio patistelee merenrantamaita entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Tämä voi tarkoittaa mm. sitä, että naapurimaat tekisivät merituulivoima-alueiden kaavoittamista yhdessä, jolloin meriliikenteen vaatimukset ja puolustusvoimien tarpeet voitaisiin ottaa kattavasti huomioon suuremmalla alueella. Komissio lupaa raivata yhteistyöltä EU-tason esteet uudistamalla lainsäädäntöä.

Merialueille lienee luvassa erilaisia pilottihankkeita, joiden toteuttamista vauhditetaan EU-rahalla. Niiden avulla kehitetään erilaisille merialueille soveltuvia konsepteja ja samalla kartoitetaan riskejä. Komissio korostaa, että merienergian suunnittelu on kokonaisuus, jolloin myös ympäristötekijät on otettava huomioon.

 

Jakeluverkonhaltijat mukaan

Merelle rakennettavat voimalaitokset on tavalla tai toisella kytkettävä sähköverkkoihin. Siksi komissio haluaa siirtoverkonhaltijat ja siirtotoimintaa säätelevät kansalliset viranomaiset entistä tiiviimmin mukaan merellisen rakentamisen suunnitteluun. Tämä edellyttää toimintaa ohjaavien määräysten tarkentamista ja päivittämistä. Suunnitelmallisuuttakin tarvitaan — etenkin kantaverkkoyhtiöt katsovat hyvin pitkälle tulevaisuuteen.

Merituulivoimalaitosten liittäminen sähköverkkoon maksaa — yleensä enemmän kuin maatuulivoimalaitosten liittäminen, koska merelliset olosuhteet ovat monesti haastavia. Kustannusten jakamista varten olisi luotava pelisäännöt etenkin rajat ylittävissä hankkeissa. Myös pullonkaulamaksuja koskevia pelisääntöjä olisi tarkennettava, jotta kukaan ei pääsisi hyötymään niistä ansiottomasti.

 

Markkinaehtoisesti vai tukien voimalla?

Todennäköisesti merituulivoiman rakentamisen vauhdittamiseen käytetään erilaisia taloudellisia tukia — sekä kansallisia että EU-vetoisia. Osa EU-maista käyttää hyvinkin innokkaasti kansallisia tukia. Suomessa sen sijaan korostetaan markkinaehtoista toimintaa. Komissio kuitenkin ennakoi jo tulevaa. Siksi se aikoo päivittää valtiontukien käyttöä koskevia sääntöjä merihenkisesti.

Rajat ylittävien yhteistyöhankkeiden kehittelyä komissio aikoo helpottaa myös rahoituksen avulla. Tässä käytetään apuna mm. Euroopan investointipankkia. Tavoitteena on luoda sellaisia rahoitukseen soveltuvia työkaluja, joiden avulla myös korkeamman riskin hankkeet saataisiin toteutettua. Tämän komissio uskoo edistävän Euroopan unionin "teknistä johtajuutta".

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen kohdennetun EU-rahoituksen odotetaan mataloittavan merituulivoiman rakentamisen kustannuksia ja vahvistavan eurooppalaisen merituulivoimarakentamisen kilpailukykyä myös globaaleilla markkinoilla. Merituulivoimaan panostaminen voi auttaa myös Euroopan taloutta toipumaan koronan jälkeisessä ajassa.

EU-komission merienergiastrategian voi ladata omalle koneelleen täältä.

Pelisäännöt kuntoon

Merialueiden käytön tehokas suunnittelu ja sähköverkkojen kehittäminen auttavat onnistumaan merituulivoiman lisärakentamisessa. Näin toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Jari Kostama.

— Merialueiden käyttöä varten tarvitaan selkeät pelisäännöt, jotta kaikki halukkaat pääsevät samanlaisin ehdoin merituulimarkkinoille. Itämeren rantavaltioiden olisi myös huolehdittava siitä, että Itämeri säilyy kilpailukykyisenä alueena. Muuten rakentaminen kohdistuu läntisille ja eteläisille merialueille.

Suuri määrä uutta merituulivoimakapasiteettia vaatii mittavia investointeja sähköverkkoihin. Muuten merellä tuotettua sähköä ei saa siirrettyä asiakkaille.

— EU-komission strategia tunnistaa hyvin sähköverkkojen kehittämistarpeet, mutta myös tarpeen muokata sähkömarkkinoiden pelisääntöjä, Kostama toteaa.

Teknologian ja rakentamismenetelmien kehittäminen parantavat merituulivoiman kilpailukykyä. Kun tässä onnistutaan, antaa toimitusketjujen hyvä hallinta ja edelläkävijyys mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille.

— Siksi EU:n tutkimus- ja tuotekehitysresursseja kannattaa kohdistaa merienergiarakentamiseen, kuten strategiassa todetaan, Kostama sanoo.

 

 

#tuulivoima
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja