Kaukolämpöala investoi ja ottaa velkaa

Pienten yhtiöiden suuri tehtävä

01.09.2021, kello 18:55

Teksti Petri Sallinen | Kuva Olli Häkämies

Pienten yhtiöiden suuri tehtävä

Biopolttoaineet eivät riitä korvaamaan kokonaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Siksi Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä ennustaa kansainvälisen biopolttoainekaupan yleistyvän. Leskelän mielestä kansainväliseen kauppaan tarvitaan kuitenkin pelisäännöt.

Energiateollisuus irtaantuu fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä nopeammin kuin kukaan osasi kuvitella vielä muutama vuosi sitten. Investointipäätöksiä päästöttömiin tuotantomuotoihin on vauhdittanut päästöoikeuksien nopea kallistuminen — tämäkin tapahtuma, jota ei osattu ennustaa.

Turve ja fossiiliset polttoaineet korvautuvat ainakin alkuvaiheessa biopolttoaineilla. Biopolttoaineet kuuluvat uusiutuvan energian perheeseen ja niiden käyttö on nauttinut jo pitkään kansalaisten luottamusta. Kuherruskuukaudet ovat kuitenkin päättymässä ja keskustelu biopolttoaineiden käytön sopivuudessa on käynnistynyt.

Mitä Suomen hiilinieluille on tapahtumassa? Miten käy luonnon monimuotoisuudelle, jos metsät ja tukit katoavat energiayhtiöiden kattiloihin?

Kansalaiskeskustelu bioenergian käytöstä ja polttamiseen perustuvan energian tuotannon sopivuudesta on asia, jota ei Jukka Leskelän mielestä voi sivuuttaa. Keskusteluun on hyvä heittäytyä, kunhan faktat ovat kunnossa. Leskelä puhui Kaukolämpöpäivillä Lahdessa 24.8.

— Metsiä ei Suomessa kasvateta poltettavaksi energiayhtiöiden kattiloissa. Energiayhtiöiden kattiloissa palaa vain sitä tavaraa, joka ei kelpaa puuta jalostavalle teollisuudelle, Leskelä muistuttaa.

Hakkeeksi murskattavat jämät ovat puunkorjuusta jäävää roskaa, metsänhoitotoimista syntyvää hukkapuuta ja puunjalostuksen sivutuotteita: kuorta, sahanpurua ja sahausjätettä.

Leskelä ennustaa polttamiseen perustuvan tekniikan säilyvän vielä pitkään. Polttaminen vähenee kuitenkin 2030-luvulla, kun uudet päästöttömät lämmöntuotantotavat tekevät kaupallisen läpimurron.

Kilpaileeko energiateollisuus metsäteollisuuden kanssa samoista raaka-aineista?

— Ei kilpaile, toteaa Leskelä.

Energiateollisuus ja metsäteollisuus istuvat samassa junassa. Toimialojen välillä vallitsee symbioosi. Kun metsäteollisuudella menee hyvin, voi energiateollisuuskin hyvin. Kun metsäteollisuus käyttää puuta, syntyy kaukolämpöyhtiöille polttamiseen kelpaavia sivutuotteita.

— Metsäteollisuuden ja energiateollisuuden vastakkainasettelu on keinotekoista, Leskelä huomauttaa.

Leskelä muistuttaa, että metsäenergia on kuitenkin rajallista. Kaikessa metsien käytössä on otettava huomioon metsien uudistuminen, kasvu ja sen kyky sitoa ilmasta hiilidioksidia.

— Rajallisuuden vuoksi metsäenergian käyttöön kohdistuu tulevaisuudessa entistä enemmän rajoituksia, vaatimuksia ja ohjausta. Tämä on hyväksyttävä ja tämän kanssa on opittava elämään. Esimerkiksi luontokato on megaluokan ympäristökysymys. Siksi on turha kuvitella, etteikö tämä vaikuttaisi tavalla tai toisella bioenergian käyttöön.

Samasta syystä Leskelä ennustaa bioenergian tuonnin ja viennin vilkastuvan. Alueellisesti bioraaka-aineita ei riitä Suomessa kaikille, jolloin raaka-ainetta on ostettava ulkomailta. Kansainvälisen bioenergiakaupan vilkastumisessa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta kaupankäyntiä varten tarvitaan kansainväliset pelisäännöt — sellaiset, jotka kattavat myös kaupankäynnin Suomen lähialueilla.

Lisää tarinoita ja markkinointipuheita

Tällä hetkellä noin puolet Suomessa tuotetusta kaukolämmöstä tuotetaan päästöttömästi. Toinen puoli pitäisi vielä puhdistaa.

— Siksi kaukolämpöala investoi valtavasti ja ottaa samalla velkaa, Leskelä huomauttaa.

— Samasta syystä etenkin pienillä kaukolämpöyhtiöillä on suuri rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Kaukolämmön markkina-asema on kuitenkin vahva. Noin puolet kiinteistöjen rakennuskuutioista lämpenee kaukolämmön avulla. Lisäksi suurin osa uudisrakennuksista liitetään vuodesta toiseen kaukolämpöverkkoihin.

Samalla kilpailu kiristyy lämmitysmarkkinoilla. Kaukolämmityksen kovimmat haastajat ovat lämpöpumput ja maalämpöjärjestelmät. Kilpailutilanne, markkinapuheet ja aktiivinen vuorovaikutus ovat osin uusia ilmiöitä pitkään kaukolämpöalalla työskenteleville.

— Alan on kehitettävä omat markkinointipuheensa ja lisättävä vuoropuhelua. On huomattava, että asiakkaat ovat todellakin asiakkaita. Toisaalta päättäjät on saatava oivaltamaan, että kaukolämmitys on ylivertainen tapa vähentää ilmastopäästöjä nopeasti ja tehokkaasti, mutta oleellisinta on kuitenkin asiakkaiden hyväksyntä. He tekevät päätöksen siitä, millä tavalla haluavat kotinsa lämmittää, Leskelä sanoo.

Kattaus ei ole vielä valmis

Suuret energiatoimialaa ohjaavat päätökset odottavat vielä. Esityksiä on jo tehty kontillinen. EU-komission Fit for 55 -paketti on valtava aloitekokonaisuus, joka tosin on osa vieläkin suurempaa Green Deal -kokonaisuutta. Näiden lisäksi tulossa on muutakin.

Esitysten perusteella kaukolämpötoimialan on lisättävä entisestään uusiutuvan energian käyttöä. Ei kuitenkaan ehdoitta. Samalla uusiutuvan energian — etenkin bioenergian — käyttöä koskevat kestävyyskriteerit tiukentuvat.

Eurooppalaisen lämmityssektorin siirto päästökaupan piirin koskee vain pientä osaa kaukolämmitystä. Toteutuessaan lämmityksen päästökauppa vauhdittaa etenkin öljyä käyttävien keskuslämmitysjärjestelmien alasajoa. Joillakin alueilla tämä avaa mahdollisuuksia kaukolämmitykselle.

Energiaverodirektiivin uudistaminen sisältää ehdotuksen bioenergian käytön verottamisesta. Toisaalla verotus voi myös keventyä, jos Suomen hallitus laskee suurten lämpöpumppujen käyttämän sähkön verotusta. Tätä hallitus on lupaillut ja alun perin asian piti toteutua jo tämän vuoden alussa. Nyt hallituksen on tarkoitus päättää asiasta syksyn budjettiriihessä.

#energiaverotus #ilmastopolitiikka #kaukolämpö
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja