Hyvä ominaisuudet unohtuvat

Vesivoima ansaitsee parempaa

14.10.2020, kello 10:36

Teksti Vesa Ville Mattila | Kuva Pekka Hannila

Vesivoima ansaitsee parempaa

Vesivoima on Suomessa merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto. Se on myös tärkein energiajärjestelmää tasapainottava tekijä. Energiateollisuus ry:n asiantuntija Marja Rankila toivoo asiallista keskustelua vesivoiman tulevaisuudesta.

Vesivoima on yksinkertaisuudessaan nerokas sähköntuotantomuoto. Vesivoimalaitos tuottaa energiaa hyödyntämällä kahden vesitason välistä korkeuseroa. Vesi virtaa alas turbiinin kautta. Turbiini puolestaan pyörittää generaattoria, joka muuntaa veden liike-energian sähköksi. Tekoaltaat ja tekojärvet taas toimivat laitosten valtavina vesivarastoina.
 

— Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta. Niiden yhteenlaskettu teho on noin 3100 megawattia. Vuosittain vesivoima tuottaa viidenneksen kotimaisesta sähköstä, taustoittaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Marja Rankila.

Vesivoiman tulevaisuuteen liittyy joitakin epävarmuuksia. Yksi suurimmista on tavoitteiltaan varsin vaativa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi. Myös kansallisen vesilain uudistamiseen saattaa sisältyä riskejä.  

— Toisaalta kiristyvät ilmastotavoitteet tukevat vesivoiman asemaa, sillä vesivoiman käytöstä ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä eikä muitakaan päästöjä, Rankila huomauttaa.

Lisäksi vesivoima on ainoa sähköenergian muoto, joka voi reagoida sähkönkulutuksen ja sähköntuotannon vaihteluihin sekunneissa tai pidemmällä aikavälillä. Lisäksi energiaa voi varastoiden veden muodossa tulevaa käyttöä varten.

Sähköjärjestelmässä säätämisen tarve lisääntyy, kun sään mukaan vaihtelevan aurinko- ja tuulienergian määrä kasvaa.

— Vesivoiman säätömahdollisuudet kannattaa hyödyntää maksimaalisesti. Pienetkin vesivoimalaitokset voivat osallistua säätövoiman tuottamiseen — toisin kuin yleisesti ajatellaan, Rankila sanoo.

 

Vaativat kalahankkeet järkeviin kohteisiin

Vaikka vesivoima on suuressa mittakaavassa ympäristölleen puhdas uusiutuva energiamuoto, vaikuttavat voimalaitokset lähivesistöihin. Vesivoima nousee toistuvasti tikunnokkaan varsinkin virkistyskalastajien kannanotoissa.

Pieni äänekäs joukko vaatii tiukasti toimenpiteitä vaelluskalojen hyväksi ja jopa vesivoiman purkamiseksi. He muistuttavat patojen estävän kaloja liikkumasta, mikä vaikuttaa kalakantoihin ja kalastukseen.

Rankila painottaa pitkäjänteistä työtä vaelluskalakantojen elinolojen parantamiseksi.    

— Energiayhtiöt lieventävät haitallisia vaikutuksia tekemällä kalanistutuksia, kalateitä ja muita hoitotoimenpiteitä. Energiateollisuus ry tukee työtä osallistumalla Luonnonvarakeskuksen aihetta koskevan tutkimuksen rahoitukseen.

Vaelluskalahankkeita Rankila luonnehtii vaativiksi ja vesistökohtaisiksi. Hänen mukaansa kalatiet, kunnostukset ja kalojen ylisiirrot kannattaa keskittää sellaisiin vesistöihin, joissa kaloilla on parhaat edellytykset elää. Tulokset tosin nähdään yleensä vasta vuosikymmenen kuluttua.

Rankila toivoo kiihkotonta ja avointa keskustelua vesivoimasta. Energiateollisuus ry:lle tärkeintä on säilyttää tuotantomuodon hyväksyttävyys.

— Patojen ja säännöstelyn lähellä asuvat ihmiset ovat yleensä tyytyväisiä vesivoimaan. Jos vesivoima menettäisi heidän ja suuren yleisön kannatuksen, vaikeutuvat alan toimintaedellytykset.

 

Vastuullisuus enemmän esille

Sosiaalisessa mediassa väitetään välillä, etteivät vesivoimayhtiöt tee mitään ympäristön hyväksi. Se ei pidä paikkaansa, mutta monet pienet teot jäävät vaille huomiota.  

Parhaillaan Energiateollisuus ry valmistelee hanketta, joka keskitetysti esittelee vesivoiman vastuullisuutta. Karttapohjainen esitys on syksyllä nähtävissä Energiateollisuus ry:n sivustolla.

— Kokoamme ja kerromme vesivoimayhtiöiden vapaaehtoisesti tekemät vastuullisuustoimenpiteet. Olipa sitten kyseessä ympäristö — esimerkiksi säännöstelyn kehittäminen ja elinympäristön kunnostaminen — tai sosiaalinen vastuu, kuten taukopaikkojen rakentaminen paikallisia asukkaita varten, Rankila kertoo.

— Energiayhtiöt tekevät paljon paikallisesti vaikuttavia vastuullisia toimenpiteitä. Me tuomme ne jatkossa suuren yleisön näkyville.

 

Kalatalousvelvoite toimintaedellytyksiä tuhoamatta

Muutama vuosi sitten Korkein hallinto-oikeus teki vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitetta koskevan linjapäätöksen. Sen mukaan ilman kalatalousvelvoitetta toimivalle vesivoimalaitokselle ei sellaista enää jälkikäteen voi määrätä. Mutta mikäli velvoite on olemassa, siihen voi hakea muutosta.

— Nyt on käynnissä muutoshanke, joka tähtää velvoitteen lisäämismahdollisuuteen jälkikäteen. Se koskisi noin 50 pienehköä vesivoimalaitosta, Rankila kertoo.    

Energiateollisuus ry hyväksyy muutoksen, mikäli kohtuullisuus otetaan huomioon.

— Kalatalousvelvoitteet eivät saa tuhota pienten vesivoimalaitosten toimintaedellytyksiä, Rankila huomauttaa.

Loppuvuodesta muutoshanketta pohtii oikeusministeriön johtama laaja-alainen työryhmä, joka antaa esityksensä vuoden 2021 loppuun mennessä.

 

Potentiaalia vaikea valjastaa

Suomessa on vielä jonkin verran hyödyntämätöntä vesivoimapotentiaalia. Muutamissa voimalaitoksissa mietitään turbiinien tehon kasvattamista. Kannattavuus nykyisen vesivoimakapasiteetin lisäämiseksi vaihtelee kokoluokittain ja hanketyypeittäin. Suurin osa tehonkorotuksista on jo tehty vesivoimaloiden peruskorjausten yhteydessä.  

Uuden vesivoiman rakentamismahdollisuuksia Suomessa rajoittavat erityisesti ympäristönsuojelulliset syyt. Kemijoki Oy kuitenkin kaavailee uutta vesivoimalaitosta Sierilään mahdollistamaan koko pääuoman laitosten tehokkaan vesivoiman tuotannon ja säätökäytön sekä vähentämään vedenpinnan vaihteluita alueella. Tällä hetkellä suunnitelma on valistusten vuoksi jäissä.

Pienvesivoimalle löytyisi monta mahdollista uutta kohdetta, mutta hankkeiden heikko kannattavuus ja työläs toteuttaminen ehkäisevät toimeen tarttumista.
 

 

Ylivertainen säätäjä

Sähkönkulutuksen ja tuotannon on oltava joka hetki tasapainossa. Sähköjärjestelmän on pystyttävä vastaamaan kysynnän ja tuotannon vaihteluihin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Sähkönkysyntä vaihtelee vuodenajan, viikonpäivän ja tuntien mukaan. Myös yhä yleistyvän tuuli- ja aurinkovoimatuotannon määrä voi muuttua hyvin nopeasti.

Valtaosa Suomen säätövoimasta tuotetaan vesivoimalla joko Suomessa tai muissa Pohjoismaissa.

Vesivoiman käyttömahdollisuuksiin vaikuttavat jokien virtaamat ja varastoaltaiden vesimäärät. Jokivoimalaitokset pystyvät hoitamaan vain lyhytaikaista säätämistä, suurten varastoaltaiden kapasiteetti mahdollistaa jopa vuoden päähän ulottuvan säätämisen.

Vesistöjen säännöstely aiheuttaa muutoksia vedenpinnan korkeudessa ja virtaamissa. Vaikka vesivoimaloiden luvissa määritetään sallitut säännöstelyrajat, vaihtelut voivat heijastua vesistön ekologiaan ja kaloihin.

Vesistöjä säännöstellään myös virkistyskäyttöä ja tulvasuojelua varten, ei vain vesivoimantuotannon vuoksi.

 

 

#vesivoima
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja