‘Samppanjasta vedeksi 2050 mennessä ’

Vetyala tähyää huimia hinnan leikkauksia

09.06.2021, kello 14:09

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Shutterstock

Puhtaan vedyn hinta voi laskea radikaalisti vuosisadan puoliväliin mennessä, mikäli EU luo antoisan markkinarakenteen polttoaineen tuottamiseksi, arvioivat alan toimijat. Ympäristöjärjestöt suhtautuvat sitä vastoin epäillen vetytalouden nousuun, uutisoi EURACTIV.

- Jotta voimme pudottaa uusiutuvan vedyn hinnan samppanjan tasolta ensi proseccon tasolle ja sitten vielä pöytäveden hinnan tasolle, tarvitsemme pääomaa toimintakulujen kattamiseen, sanoo vetyalan edunvalvontajärjestö Hydrogen Europen pääsihteeri Jorgo Chatzimarkakis.

Chatzimarkakis oli puhumassa alan uuden tiekartan, Hydrogen Actin julkistustilaisuudessa. Tiekartassa määritellään polkua, jonka päässä siintää eurooppalainen vetytalous.

Pääsihteerin mukaan alan regulaattorit eivät voi vain kopioida lakeja, joilla tällä hetkellä säännellään kaasualaa, ja soveltaa niitä eurooppalaisen vetymarkkinan kasvattamiseen. Näin siksi, että nämä kaksi markkinaa eroavat toisistaan merkittävästi, esimerkiksi loppukäyttösovelluksissa kuten ajoneuvojoen polttoainekennoissa.

Hydrogen Europe esittääkin vedylle selväpiirteisiä laillisia puitteita, jotka perustuvat kahteen pilariin – markkinaan ja infrastruktuuriin. Näin alan mielestä voidaan varmistaa tarvittavat investoinnit.

Lopuksi tiekartassa ehdotetaan vetyalalle EU:n valtiontukisäännösten osalta normaalia pehmeämpää tulkintaa niin, että ala voisi saada kansallisesti tavanomista suurempaa tukea. Saksassa tehtiin juuri näin, kun maan hallituksen tukemat 62 vetyinfraprojektia luokiteltiin yhteistä eurooppalaista etua koskeviksi tärkeiksi hankkeiksi (Important Projects of Common European Interest, IPCEI).
 

Tuulivoiman hitaat lupaprosessit isona esteenä  

Vihertävästä valosta huolimatta vetytalouden tiellä on vielä paljon esteitä. Toistaiseksi vety edustaa vain pikkuruista murto-osaa EU:n energiapaletissa ja valtaosa eli yli 95 prosenttia siitäkin tulee fossiilisista polttoaineista, pääasiassa maakaasusta.

Tämän tilanteen on muututtava radikaalisti tilanteessa, jossa Eurooppa tähtää ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Ensinnäkin uusiutuvan energian tarjonnan on kaksinkertaistuttava viimeistään vuoteen 2030 mennessä, jotta voidaan saada riittävästi sähköä puhtaan vedyn tuottamiseen.

Uusiutuvan tarjonnan kaksinkertaistaminen edellyttää taas sitä, että lupia uusien tuulipuistojen rakentamiseksi on saatava nykyistä huomattavasti nopeammin. Euroopan tuulivoimateollisuuden etujärjestön WindEuropen toimitusjohtaja Giles Dicksonin mukaan luvitus on tällä hetkellä suurin pullonkaula uusiutuvan energian laajentamiselle.

- Lupaprosessit kestävät liian kauan ja ne ovat liian työläitä, lisää varatoimitusjohtajana Euroopan Breakthrough Energyssä toimiva Ann Mettler. Breakthrough Energy on miljardööri Bill Gatesin perustama ja rahoittama ilmastonsuojelurahasto. Mettler kehottaa EU-maita suoraviivaistamaan toimintamallinsa ja kiihdyttämään uusiutuvan sähkön lisäämistä, jotta saadaan riittävästi kapasiteettia puhtaan vedyn tuotantoon.
 

Myös täydentävyysperiaate hiertää

Toinen iso este vetytalouden investointien vauhdittamisessa on ns. täydentävyysperiaate, joka alan mukaan edellyttää elektrolyysilaitteiden käyttämistä yksinomaan uusiutuvan energian infran mukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hyvin tuulisina päivinä mahdollista ylijäämäsähköä ei näihin prosesseihin voisi käyttää, koska tuulisähkön tuotantoa rajoitettaisiin.

- Byrokraattinen ja kömpelö täydentävyysperiaate on oikea showstopperi, Chatzimarkakis toteaa.

Euroopan parlamentti hylkäsi täydentävyysperiaatteen 20. toukokuuta hyväksymästään EU:n vetystrategiasta. Meppien hyväksymässä tekstiversiossa pyritään myös kiihdyttämään markkinakehitystä välivaiheella, jonka aikana vähähiilistä vetyä tuotettaisiin maakaasusta käyttämällä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointitekniikkaa (CCS).

Mutta täydentävyysperiaatteella on kyllä kannattajansakin, joihin kuuluu muun muassa Euroopan komissio. Komission mukaan periaatteella varmistetaan, että uusiutuvaa vetyä kehitetään yhteisymmärryksessä uusiutuvan sähkön käyttöönoton kanssa.  

Näkemystä kannattaa myös laaja joukko sidosryhmiä, sanoo komission energiaosaston yksikönpäällikkö Antonio Lopez-Nicolas.

Teollisuuden mukaan täydentävyysperiaatetta on kuitenkin käytännössä vaikea panna täytäntöön ja sijoittajille se on vaikea kysymys, koska se pakottaa tuotannon nojaamaan jo varattuun uusiutuvan energian kapasiteettiin.
 

Ympäristöaktivistien mukaan korkeintaan ’proseccoa’

Ympäristöaktivistit eivät ole innostuneet yltäkylläisen ja halvan vedyn orastuksesta, vaan ovat päinvastoin esittäneet epäilyjä sen suhteen.

- Vedystä ei koskaan edullisuudessaan tule pöytäveteen verrattavaa ainetta, korkeintaan proseccoon verrattavaa, toteaa Euroopan ilmastosäätiön (ECF) energiajärjestelmien johtaja Dries Acke.

Acken mukaan vety on pitkälle prosessoitu, tehoton energian kantaja, jota on aina niukalti ja joka on aina kallista. Näin hän toppuuttelee odotuksia siitä, että vety voisi jonain päivänä korvat fossiiliset polttoaineet.

- Ei ole olemassa sellaista kuin vetytalous. Älkäämme unohtako, että vedyn rooli kutistuu sellaisten todellisten jättiläisten ja sellaisten todellisten ilmastosankarien rinnalla kuin aurinkoenergia, tuulivoima ja suora sähköistäminen.

#energia ja Eurooppa #tuulivoima #uusiutuva energia