Vesivoima tasapainottaa sähköjärjestelmää

Ylivertainen säätäjä

20.11.2020, kello 15:22

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Ylivertainen säätäjä

Sähkön tuotanto ja käyttö vaihtelevat entistä enemmän tulevaisuuden Suomessa. Tasapainotuksessa vesivoima on ylivertainen säätäjä.

Vesivoimalla on monta vahvaa ominaisuutta. Vesisähkö on päästötöntä ja laitokset reagoivat nopeasti sähköjärjestelmässä tapahtuviin muutoksiin. Lisäksi vettä on helppo varastoida. Siksi vesivoima on käyttövarma tuotantomuoto myös huippukulutuksen aikana. Muutakin hyvää vesivoima tarjoaa.

— Vesivoima on Suomen toiseksi suurin sähköntuotantomuoto. Sen käyttö mahdollistaa päästöjen vähentämisen nopeammin, varmemmin ja edullisemmin, toteaa Suomen kantaverkoista vastaavan Fingrid Oyj erikoisasiantuntija Mikko Heikkilä.

Heikkilän yksikössä mietitään sitä, miltä suomalainen sähköjärjestelmä näyttää tulevaisuudessa. Asioita tarkastellaan 10–25 vuoden päähään. Visioita tarvitaan, jotta sähköjärjestelmän kannalta tärkeitä kantaverkkoja osataan kehittää oikein.

Suomalainen sähköjärjestelmä muuttuu monella tapaa. Sähköä ei enää tuoteta fossiilisilla polttoaineilla — tuuli- ja aurinkovoima korvaavat vanhoja tuotantomuotoja. Osittain ne jopa syrjäyttävät dinosaurukset markkinoilta.

— Perinteisessä sähköjärjestelmässä sähkön käyttö vaihtelee ja vaihtelut tasataan tuotannon eli voimalaitosten avulla. Tulevaisuuden sähköjärjestelmässä sen sijaan molemmat vaihtelevat: joustoja tarvitaan sekä sähkönkäyttäjiltä että sähköntuottajilta, Heikkilä huomauttaa.

 

Joustavuutta lisää

Sähkön tuotannon ja sähkön käytön tasapainottaminen tehdään tulevaisuudessa monella eri tavalla. Tähän antaa mahdollisuuden tekoäly- ja digitalisaatio.

— Sähköä käyttävä teollisuus kykene ohjaamaan entistä tehokkaammin prosessiensa toimintaa ja sähköä voidaan varastoida monilla eri tavoilla. Lisäksi sähköautojen yleistyminen ja joustava vedyntuotanto laajentavat mahdollisuuksia entisestään, Heikkilä toteaa.

Heikkilän mielestä erityisesti vetytalous antaisi Suomella uusia ulottuvuuksia. Oleellista olisi kuitenkin rakentaa vedyntuotantolaitosten yhteyteen myös vetyvarastoja.

— Joustomekanismit täydentävät toisiaan ja osittain ne myös kilpailevat keskenään. Meidän ei kuitenkaan tarvitse yrittää veikata voittajaa, koska viime kädessä markkinat päättävät sen, mikä joustomenetelmä pärjää ja mikä ei. Vesivoima on asetelmassa vahvoilla, mutta vesivoimakapasiteettia ei voi nykyisestä lisätä Suomessa.

Valtioiden rajat ylittävät rajajohdot tarjoavat myös sähköjärjestelmän kaipaamia joustoja. Jos Suomessa ei jonain tiettynä hetkenä ole tarjolla riittävästi kotimaista sähköä, voidaan sitä liruttaa esimerkiksi Ruotsista tai Virosta.

— Fingridin tehtävänä on rakentaa uusia rajajohtoja, jos sellaisille on tarvetta. Tosin niistä ei ole silloin hyötyä, jos rajan takaa ei ole sähköä tarjolla, Heikkilä huomauttaa.

 

Vaihtoehtoiset tulevaisuudet

Heikkilän salkussa on neljä erilaista tulevaisuuden visiota. Ensimmäisessä visiossa Suomi on sähkön viejä. Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomeen rakennettaisiin runsaasti uutta päästötöntä sähköntuotantokapasiteettia — niin paljon, että laitosten tuottamaa sähköä riittäisi eurooppalaisille sähkömarkkinoille pysyvästi. Tämä houkuttelisi Suomeen myös uusia investoijia, joille päästötön sähkö on tärkeä tuotannontekijä.

Toinen visio maalaa Suomesta kuvan maana, jonka vesistöalueilla on erityisen paljon merituulivoimaa. Kolmas visio taas perustuu aurinkoenergian laajamittaiseen käyttöön, jolloin aurinkoenergiaa varastoitaisiin vähän joka puolelle. Neljännessä visiossa kaikenlainen ilmastoneutraali sähköntuotanto syrjäyttäisi pysyvästi muut tuotantomuodot.

— Kaikille visioille on yhteistä se, että fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa loppuu. Yhteistä on myös se, että säätämistä ja joustoja tarvitaan lisää, Heikkilä toteaa.

Suomalaisia vesivoimatarinoita

Sähkön tuotanto, vaelluskalat ja jokien virkistyskäyttö sopivat hyvin yhteen. Oleellista on tehdä asiat yhdessä ja paikallisesti. Kun näin toimitaan, löytyy yhteinen sävel ja kaikki voittavat. Jokainen kohde on kuitenkin yksilöllinen ja siksi parhaat ratkaisut ovat aina paikallisia.

Uusi sivusto kertoo, minkälaisia vesivoimatarinoita Suomessa kirjoitetaan joka päivä. Sivustolla voi käydä tutustumassa alueellisiin hankkeisiin, jotka kattavat toimenpiteitä yksittäisten kalaportaiden rakentamisesta laajempiin ympäristötekoihin.

Sivuston tarinoita voi lukea täältä.

 

 

#vesivoima
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja