12.06.2019, kello 09.37

Suomesta energia-alan edelläkävijä?

Energiapolitiikan uudet eväät

Uuden hallituksen ilmastopolitiikka on kunnianhimoista. Miten uudet linjaukset vaikuttavat energia-alan yritysten toimintaan? Energiateollisuus ry:n tuotantojohtaja Jari Kostama analysoi hallitusohjelman sisältöä.

— Energiateollisuudella on käytössään tukku hyviä keinoja torjua ilmastonmuutosta, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotantojohtaja Jari Kostama.

Antti Rinteen hallituksen ohjelma on valmis ja sitä on jo ehditty repostella monelta kantilta julkisuudessa. Ohjelma perustuu siihen, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Mikäli näin tapahtuu, voidaan menoja lisätä ja samalla julkinen talous pysyy tasapainossa. Verotus kiristyy hallituskauden aikana 700 miljoonalla eurolla, mutta yritysten ja omistamisen verotus saavat olla rauhassa.

Mitä hallitusohjelman linjaukset tarkoittavat energiapolitiikan ja energiatoimialan kannalta?

Ilmastopolitiikan näkökulmasta hallituksen tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Taustalla vaikuttaa viime vuoden lopulla julkistettu kahdeksan eduskuntapuolueen ilmastopoliittinen julistus, jonka linjaukset muistettiin, kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin. Melko selkeäsanainen julistus paaluttaa myös hallitusohjelman tavoitteita.

— Hallituksen ilmastopolitiikan tavoitteet ovat hyvin samankaltaisia kuin energiateollisuuden omat tavoitteet. Energiatoimialalla on myös eväät toteuttaa tavoitteet, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotantojohtaja Jari Kostama.

Hallitusohjelman mukaan Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti tämän vuoden jälkeen. Samalla Suomi sitoutuu pyrkimyksiin rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen.

— Koko Suomen kannalta tavoite on mahdoton. Energiateollisuuden osalta tavoite toteutuu, mutta ei liikenteen ja energiaintensiivisen vientiteollisuuden osalta. Aika ei yksinkertaisesti riitä tähän, Kostama huomauttaa.

Kostaman mielestä tämä ei ole kuitenkaan ongelma. Kovia ja mahdottomaltakin tuntuvia tavoitteita pitää olla, kunhan niihin sitoudutaan ja kunhan kaikki tekevät parhaansa tavoitteiden saavuttamiseksi.

— Tavoitteet antavat kaikille suunnan ja parhaimmillaan toiminta tuottaa uusia innovaatioita ja vientimahdollisuuksia. Oleellista päätöksenteossa olisi ottaa huomioon yritysten toimintaympäristön vaatimukset ja kansainvälinen kilpailu.

Kiellot historiaan

Edellinen hallitus ja eduskunta ehtivät päättää kivihiilen energiakäytön kieltämisestä. Kieltolain mukaan kivihiilen energiakäyttö loppuisi Suomessa viimeistään vuonna 2029. Samalla päätettiin 90 miljoonan euron tukipaketista, jonka avulla energiayhtiöitä kannustetaan lopettamaan kivihiilen käyttö vapaaehtoisesti jo aikaisemmin — vuoteen 2025 mennessä. Kostama kertoo, että 90 miljoonan tukipaketti siirtyi hieman yllättäen edellisen hallituksen perintönä myös uuden hallituksen ohjelmaan.

Ennen vaaleja moni poliittinen puolue ilmoitti haluavansa käsitellä turpeen energiakäyttöä samalla tavalla kuin kivihiiltä. Turpeen käytölle haluttiin asettaa erilaisia tarkkoja takarajoja, joiden jälkeen turpeen käyttö energian tuotannossa olisi kiellettyä. Hurjimmissa visioissa aikataulu olisi ollut yhtä tiukka kuin kivihiilen käytöstä luopumiselle ehdittiin jo asettaa.

— Uusi hallitus ei aseta turpeen käytölle täyskieltoa. Nyt hallituksen tavoitteena on puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. Samalla hallitus asettaa laajapohjaisen työryhmän miettimään turpeen käytön hallittua alasajoa, Kostama kertoo.

— Toisaalta hallitus tunnustaa myös turpeen merkityksen huoltovarmuuden kannalta.

Puun käytölle hyväksyttävyyttä

Suomalaisessa energiantuotannossa puun käyttö perustuu metsäteollisuuden sivuvirtoihin. Jos metsäteollisuus ei korjaa puuta metsästä, jää energiateollisuuskin nuolemaan näppejään. Kostama arvioi, että uusi hallitus ei aio hankaloittaa metsien käyttöä. Päinvastoin hallituksen tavoitteena näyttäisi olevan halu parantaa puunkäytön hyväksyttävyyttä.

— Hallitus ohjaa hallituskauden aikana 400 miljoonaa euroa erilaisiin suojeluohjelmiin, luonnonsuojelualueiden perustamiseen, Metso-ohjelmaan ja lahopuuprojekteihin. Tällä halutaan vaikuttaa metsien monimuotoisuuden säilymiseen samalla, kun metsäteollisuus ja energiayhtiöt saavat puuta käyttöönsä.

Metsien käyttö ja metsien hiilinielujen kehittyminen vaikuttavat vuodeksi 2035 asetettuihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin. Kuvioon vaikuttavat myös Euroopan unionin asettamat reunaehdot, jotka hallituksen on otettava huomioon.

Kostamaa ilahduttaa hallituksen aikomukset jatkaa kestävän metsätalouden rahoitusta, eli ns. Kemera-tukia. Kemera-tukien avulla edistetään mm. metsien hoitotoimia ja pienpuun keräämistä metsistä. Kemera-tukia voitaisiin käyttää muuhunkin ja hallitusohjelman kaavailuja laajemmin.

— Suomalaisiin metsiin on ehtinyt muodostua harvennusrästejä. Harvennuspuu on sellaista tavaraa, mikä ei kelpaa metsäteollisuudelle jalostettavaksi, mutta jonka avulla voitaisiin tuottaa energiaa, Kostama toteaa.

— Harvennusrästien energiapotentiaaliksi on laskettu jopa sata terawattituntia. Nyt vain pitäisi keksiä keinot, millä harvennuspuu saataisiin metsistä energiakäyttöön.

Harvennuspuun kerääminen metsistä energiapuuksi on kuitenkin kannattamatonta. Siksi kukaan ei tee sitä. Kostaman mielestä harvennuspuun keräämistä voitaisiin kuitenkin tukea taloudellisesti Kemera-järjestelmän puitteissa — ainakin siirtymäkauden ratkaisuna.

Ympäristöhallintoon helpotuksia?

Hallituksen tavoitteena on selkeyttää ja keventää ympäristöhallinnon lupakäytäntöjä. Kostama toteaa, että parhaimmillaan tämä helpottaisi esimerkiksi tuulivoimalaitosten rakentamista ja tuulivoima-alueiden kaavoitusprosessia.

Yksittäisenä tuulivoimarakentamista vauhdittavana toimena hallitus on kirjannut ohjelmaansa merituulivoimalaitosten kiinteistöveron alentamisen.

— Merelle rakentaminen on kalliimpaa kuin maalle rakentaminen. Merituulivoimalaitosten kiinteistöveron alentaminen saattaa parantaa merituulivoiman kannattavuutta, Kostama pohtii.

Hallitus aikoo ottaa myös vesilain käsittelyynsä. Vesilaki olisi tarkoitus avata rajoitetusti. Tämä tarkoittaa ainakin sitä, että kaikille vesivoimalaitoksille asetetaan kalatalousvelvoite. Tämän jälkeen velvoitteiden toteuttamista voidaan myös valvoa. Suomessa on noin 50 vesivoimalaitosta, joilla ei ole kalatalousvelvoitetta. Tämä on vajaa viidennes kaikista vesivoimalaitoksista.

Hallitus jatkaa myös kalatiestrategian toteuttamista. Tavoitteena on kalojen elinolosuhteiden parantaminen rakennetuilla jokialueilla.

— Kalatiestrategiaa toteutetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Mukana ovat myös vesivoimayhtiöt. Tätä varten hallitus on varannut 18 miljoonaa euroa, Kostama kertoo.

— Ehkä osa rahoista käytetään muutamien vesistöesteiden purkamiseen, mutta kyseessä ei ole massiivinen patojen purkaminen, kuten julkisuudessa on väitetty.

Kaikki hyvä kiertämään

Kiertotaloutta hallitus edistää innovaatio- ja investointitukien avulla. Kostaman mielestä tämä on hyvä linjaus. Tosin samalla hallitus aikoo ryhtyä verottamaan jätteiden polttamista, mikä aiheuttaa kustannuksia jätevoimalaitoksille.

Ydinvoimasta hallitusohjelmassa on yksi lyhyt kirjaus. Sen mukaan Loviisan ydinvoimalaitoksen reaktoreiden käyttöaikaa voidaan pidentää, mikäli laitoksen omistaja päättää hakea laitokselle jatkolupaa.

Maakaasusta hallitusohjelma ei puhu mitään. Maakaasu on kuitenkin fossiilinen polttoaine, jonka polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta valtio on jo ehtinyt tehdä kohtuullisen suuria taloudellisia panostuksia Suomen ja Viron maakaasuverkot yhdistävään Baltic Connector -putkeen sekä nestemäistä maakaasua varastoiviin terminaaleihin.

Biokaasua varten hallitus aikoo kuitenkin laatia kansallisen ohjelman. Biokaasun vuotuinen energiapotentiaali on kohtuullisen suuri: 7—10 terawattituntia sen mukaan, keneltä asiaa kysyy. Biokaasun vahvuutena on se, että sitä voidaan käyttää maakaasun tapaan samoilla laitteilla ja maakaasuun sekoitettuna. Heikkoutena taas on sen kallis hinta.

KAINALOSSA

Energiaveroremontti odottaa

Suomi sähköistyy, kun päästöjä aiheuttavia energiamuotoja korvataan sähköllä. Tämä helpottaa kansakunnan ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista, koska yli 80 prosenttia suomalaisesta sähköntuotannosta on jo nyt päästötöntä.

— Suomessa sähkönkäyttöä kuitenkin verotetaan. Tämä hidastaa hyvien asioiden saavuttamista, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotantojohtaja Jari Kostama.

Verotuksella on suitsittu myös fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Samalla polttoaineverot ovat tuottaneet euroja valtion kassaan. Entä mistä verotuloja saadaan sen jälkeen, kun fossiiliset polttoaineet katoavat markkinoilta?

— Koko energiaverojärjestelmä on syytä uusia. Nykyisellä verorakenteella ei enää pitkälle pötkitä, Kostama vastaa.

Hallitusohjelman mukaan kansakunnan sähköistymistä edistetään mm. alentamalla sähköveroa. Esimerkiksi hukkalämpöjä tuottavien konesalien sähköveroa lasketaan, jotta konesalien hukkalämmöistä voitaisiin tuottaa kaukolämpöä entistä edullisemmin. Myös kaukolämmön tuotannossa yleistyneiden suurten lämpöpumppujen käyttämän sähkön verorasitusta kevennetään. Sähkön varastointimenetelmien kaksinkertaisen verotuksen poistaminen taas edistäisi varastoinnin yleistymistä.

Hallitus aikoo laskea myös energiaintensiivisen teollisuuden sähköveron Euroopan unionin hyväksymälle minimitasolle. Samalla luovuttaisiin teollisuuden energiaveropalautusjärjestelmästä.

Kun toisaalla veroruuvia höllennetään, niin toisaalla sitä kiristetään. Hallitus aikoo esimerkiksi kerätä tulevalla hallituskaudella sata miljoonaa euroa lämmityspolttoaineiden veroina. Ne kohdistuvat kivihiilen, maakaasun, turpeen ja öljyn käyttöön, eli hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin polttoaineisiin.

— Toistaiseksi emme tiedä tarkemmin, miten verot kohdistetaan, mutta ainakin fossiiliset liikennepolttonesteet kallistuvat. Kostama kertoo.

teksti Petri Sallinen

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Harvennuspuu

Onpa johtaja Kostamalla ihmeellinen näkemys harvennuspuusta. Onko myös Energiateollisuus ry näin pihalla? Metsäteollisuus saa suuren osan raakapuusta harvennusmetsistä.

Pekka Laurila - pe 14. kesäkuuta 2019 16.12.22