23.06.2020, kello 13.54

IEA:n koronaresepti

Biljoonasatsaus kestävään energiaan

Kansainvälinen Energiajärjestö (IEA) on esitellyt koronapandemiasta elpymiseen liittyvän ohjelmansa. Sen keskeisin sisältö on siirtyminen ympäristöystävälliseen energiatalouteen. Näin tehdessään järjestö on etäännyttänyt itsensä epätavallisen kirkkaasti fossiilimarkkinoista ja keskittänyt katseensa vahvasti uusiutuviin, kirjoittaa EURACTIV-julkaisu.

Aurinko- ja tuulipuistojen rakentamista pitäisi tukea 180 miljardilla dollarilla yli kolmen vuoden ajan, IEA suosittaa.

Juhannuksen alla julkaistussa ”kestävän elpymisen” erikoisraportissaan IEA esitteli suunnitelman, jolla talouden nousua kiihdytetään energiasektorin avulla vuodesta 2021 vuoteen 2023. Suunnitelman energiajärjestö laati yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa.

Raportti on suunnattu erityisesti IEA:n 30 jäsenvaltion hallituksille. IEA:n pääjohtaja Fatih Birolin mukaan suunnitelman aikaansaamista on kiirehditty sen vuoksi, että eri valtioiden hallitukset tekevät parhaillaan päätöksiä, jotka vaikuttavat suuresti lyhyen ajan sisällä.

- Pandemia on ainutlaatuinen tilaisuus muuttaa energiajärjestelmiä kestävästi. Mutta emme me IEA:ssakaan elä toisella planeetalla. Tiedämme monien hallitusten olevan parhaillaan huolissaan ensisijaisesti taloudesta ja työpaikoista, Birol korostaa.

Nousevien päästöjen viimeinen vuosi?

Energiajärjestön raportti on suunniteltu talousohjelmaksi, jolla saataisiin investoinnit virkoamaan. Sen globaaliksi talouskasvuvaikutukseksi arvioidaan 1,1 prosenttia. Ekonomistien mukaan maailman bruttokansantuote (BKT) voisi pandemian takia laskea jopa 6 prosenttia kuluvana vuonna. Sen mukaisesti IEA:ssakin on pelätty, että investoinnit energiainfrastruktuuriin voisivat tänä vuonna tulla alas jopa 20 prosenttia.

Sen vuoksi järjestö ehdottaa 3 biljoonan dollarin eli noin 2,8 biljoonan euron satsausta seuraavien kolmen vuoden (2021-2023) aikana sähkölinjoihin, korjausrakentamiseen ja uusiutuviin energiamuotoihin. Yksi kolmasosa rahoituksesta suunnattaisiin liikenteen, rakennusten ja teollisuuden energiatehokkuuden parantamiseen. Rahoitus olisi tarkoitus hankkia sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta.

Toimenpiteillä säilytettäisiin tai luotaisiin uusia työpaikkoja yhteensä yhdeksän miljoonaa, sillä yksin energia-alalla COVID-19 uhkaa hävittää noin kolme miljoonaa työpaikkaa. Myönteisenä sivuvaikutuksena olisi säästyminen noin 4,5 miljardin tonnin kasvihuonekaasuilta vuosittain, mikäli hallitukset noudattaisivat suosituksia.

IEA arvioi, että globaalit hiilidioksidipäästöt voisivat tänä vuonna laskea 8 prosenttia suoraan pienentyvän taloudellisen toimeliaisuuden vuoksi. Mutta tämänhetkisten erittäin alhaisten öljyn ja kaasun hintojen vuoksi on olemassa uhka, että niiden kulutus palaa nopeastikin entisiin uomiin, kuten nähtiin vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa.

Mutta tämä voisi olla viimeinen vuosi, jolloin näemme vielä hiilidioksidipäästöjen kasvua, pääjohtaja Birol sanoo.

Sheffieldin yliopiston poliittisen talouden professori Michael Jacobs katsoo tällaisen näkemyksen olevan tärkeä asemointi IEA:lta. Hänen mukaansa perinteisesti lähellä öljy- ja kaasuteollisuutta olleelta organisaatiolta on iso askel sanoa, että investoiminen fossiilisiin järjestelmiin on nyt menossa täysin väärään suuntaan.

Muita vastaavia konkreettisia lausuntoja Birolilta ei kuitenkaan raportin esittelyssä tullut, mihin professori Jacobs ei kuitenkaan reagoinut. IEA ei esimerkiksi mainitse Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä annettuja yksittäisen maiden sitoumuksia, jotka tarjoaisivat perustan elpymistoimille.

Energiajärjestön raportissa ei ole myöskään mainintaa nyt jo meneillään olevista massiivisista yritystuista. Olisi pitänyt tehdä täysin selväksi, että ei ole sopivaa tukea lentoyhtiöitä tai öljy-yrityksiä, kirjoittaa EURACTIV.

Uusiutuviin 200 miljardia ja ydinvoimaankin 15 miljardia

IEA:n talouden piristysuunnitelma kohdistuu etupäässä energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian laajenemiseen. Johtovoimainvestointien on määrä lisääntyä 40 prosenttia ja olla rahalliselta arvoltaan 110 miljardia dollaria eli noin 102 miljardia euroa. Tuuli- ja aurinkovoimaloihin on tarkoitus investoida 180 miljardia dollaria (167 mrd. €) ja vesivoimaan 20 miljardia dollaria (18,5 mrd. €).

Birolin mukaan myös ydinvoima on tekijä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Sen vuoksi suunnitelmassa on varattu 15 miljardia dollaria (n. 14 mrd. €) olemassa olevien voimaloiden ylläpitoon ja uusien rakentamiseen.

Energiansäästön edistämiseksi hallitusten pitäisi investoida kaikkiaan 250 miljardia dollaria (n. 230 mrd. €) korjausrakentamiseen esimerkiksi niin, että investointeja vauhditettaisiin huutokaupoilla ja avustuksilla.

Liikennesektorilla pitäisi edistää hiilineutraaleja polttoaineita ja sähköautoja sekä julkista liikennettä 30 miljardin dollarin (28 mrd. €) yhteispanostuksella. IEA,:n mukaan tällä säästettäisiin kaksi miljoonaa barrelia öljyä päivässä verrattuna viime vuoteen.

Kansainvälisen energiajärjestön ohjelmassa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, milloin fossiilisten polttoaineiden tuotannon pitäisi loppua. Sen sijaan siinä todetaan, että viime aikojen suotuisat öljyn ja kaasun hinnat tarjoavat mahdollisuuden “purkaa tehottomia tukia fossiilisille polttoaineille ilman että kuluttajahinnat nousisivat”.

Raportissa kehotetaan investoimaan myös hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologioihin yhteensä 45 miljardin dollarin (42 mrd. €) edestä.

Jää nähtäväksi, mihin asti IEA:n jäsenvaltiot ovat valmiita seuraamaan energiajärjestön neuvoja. Professori Jacobs on optimistinen siinä mielessä, että Euroopassa näin voi käydäkin. Mutta ongelmana ovat kehitysmaat, jotka tarvitsevat selvää apua. Siihen kansainväliset pankit ovat tällä hetkellä haluttomia, Jacobs lisää.

Teksti: Jukka Kortelainen/ Kuva: Shutterstock

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

(Ei otsikkoa)

Suomessa ei ole sanaa biljoona, se on miljardi.

- to 25. kesäkuuta 2020 08.22.38