13.05.2016, kello 09.45

Suomi jälkijunassa biokaasun käytössä

Biokaasulla on potentiaalia

Biokaasun valmistaminen ja käyttö voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä Suomessa — etenkin maaseudulla. Hyötyjä ei kuitenkaan saavuteta ilman toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Sitran uusi selvitys pureutuu biokaasun mahdollisuuksiin.

Pelto- ja niittykasveihin on sitoutunut runsaasti ravinteita ja energiaa.

Maatalouden ja yhdyskuntien biomassoja voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän. Sitran tuoreen tutkimuksen mukaan hyötyjä voidaan saada neljällä eri kehityssuunnalla. Yhden kehityssuunnan oletuksena on kaasuajoneuvojen yleistyminen, toinen perustuu biokaasun käytön kasvuun energiantuotannossa, kolmas ravinteiden kierron lisäämiseen ja neljäs maatilojen hajautettuun biokaasun tuotantoon.

Biokaasuun liittyvät investoinnit näyttävät yksittäisen toimijan kannalta monesti mahdottomilta. Toimijoiden välinen yhteistyö tekee investoinneista kuitenkin jopa kannattavia, selvityksessä todetaan. Biokaasun tuotanto vähentäisi yhdyskunnissa syntyvien jätteiden ja sivuvirtojen määrää. Maatalouden lietteet saataisiin biokaasun tuotannossa hyötykäyttöön ja maatilojen itse tuottama biokaasu korvaisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

— Biokaasulaitoksista saatava lämpö ja sähköä voidaan käyttää itse tai ne voidaan myydä. Biokaasun tuotannon sivutuotteina syntyville lannoitteillekin löytyisi ostajia. Biokaasuekosysteemien rakentaminen on keskeinen toimenpide Suomen kiertotaloustavoitteiden saavuttamisessa, toteaa johtava asiantuntija Jaana Pelkonen Sitrasta.

Eläinten lantaan, nurmeen ja olkiin on sitoutunut runsaasti ravinteita ja energiaa. Jos kaikki hyödynnettävissä oleva bioraaka-aine otettaisiin hyötykäyttöön, olisi lopputuotteina saatavan typen ja fosforin taloudellinen arvo vuosittain noin 190 miljoonaa euroa. Bioraaka-aineiden energiapotentiaalin vuotuiseksi arvoksi taas selvityksessä on laskettu 700 miljoona euroa. Lisäksi prosesseista saadaan hiilidioksidikaasua, jonka arvo teollisuudelle myytynä olisi selvityksen mukaan 200 miljoonaa euroa vuosittain.

Suomella vielä paljon tehtävä

Selvityksen mukaan Suomi hyödyntää heikosti biokaasupotentiaaliaan. Esimerkiksi Itävallassa runsasmetsäisen Güssingin alueen 14 kuntaa ovat panostaneet biokaasulaitoksiin, jotka tuottavat jo lämpöä, sähköä ja lannoitteita maa- ja metsätalouden jätteistä ja energiakasveista. Ruotsin maatalousvaltaisessa Skånessa biokaasua taas tuotetaan pääasiassa liikennekäyttöön.

— Suomen pitäisi huomioida biokaasun käyttö valmisteilla olevassa energia- ja ilmastostrategiassa. Meillä ei ole varaa jättää hyödyntämättä biokaasun potentiaalia. Yksi polku biokaasun käytön kasvulle olisi maakaasun jakelun ja käytön kehittäminen. Tällä tavalla kaasuun liittyvä infrastruktuuri alkaisi kehittyä, huomauttaa johtaja Mari Pantsar Sitrasta.

Keski-Suomi innostui biokaasusta

Keski-Suomen maakunta-alueella on jo tartuttu biokaasutoiminnan mahdollisuuksiin. Ensi vuonna alueella valmistuu kaksi uutta jätteitä käsittelevää biokaasulaitosta. Niiden valmistuttua Keski-Suomen alue tuottaa vuosittain biokaasua 76 gigawattitunnin energiasisältöä vastaavan määrän. Laitosten valmistuttua alueen biokaasutuotanto hyödyntää kuitenkin vasta vajaan viidenneksen Keski-Suomen biokaasupotentiaalista.

Keski-Suomessa on jo kaksi biokaasun tankkausasemaa, josta ajoneuvot voivat tankata liikennekäyttöön soveltuvaa biokaasua. Ensi vuonna Jyväskylän seudulle valmistuu kaksi uutta tankkausasemaa. Gasum Oy taas aikoo perustaa Jyväskylään nesteytettyä maakaasua (LNG) jakelevan aseman. Sieltä voi tankata myös paineistettua biokaasua (CNG).

Sitran selvityksen voi kokonaisuudessaan ladata täältä.

Kuva: Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

biotalkkari

Biokaasulaitos vaatii asiantuntevaa hoitoa, mikä rajoittaa vaikkapa tilojen välistä yhteistyötä tai pienten yhdyskuntien sekalaisen jätteen käyttöä.
Tämähän on selvä työllistämisen paikka. Jokin oppilaitos voisi ottaa tehtäväkseen kouluttaa laitosten prosesseista vastaavia "biotalkkareita", jotka voisivat huolehtiauseammasta (esim. 5) laitoksesta. Lisäksi tarvittaisiin verkosto, jonka kautta biotalkkarit voisivat saada helposti yhteyden sekä kolleegoihin, että johonkin ongelmatilanteita ym vielä paremmin hallitsevaan mahdollisesti pidemmälle koulutettuun henkilöön. Vaihtoehtoisesti biotalkkareille voisi löytyä muitakin tehtäviä, mutta tärkeintä olisi, että laitoksia ei hoidettaisi vasemmalla kädellä ilman koulutusta.
Esimerkiksi Tuorlan maaseutuoppilaitoksessa on jo oma biokaasulaitos.

Irma Saloniemi - pe 13. toukokuuta 2016 11.04.18