23.03.2016, kello 16.00

Toimitusjohtaja Pekka Lundmark:

Fortum varautuu toimialajärjestelyihin

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark odottaa vaikean markkinatilanteen johtavan toimialajärjestelyihin. Lundmark patistelee myös EU:ta kiristämään päästötavoitteita ja luopumaan uusiutuvan energian tukemisesta.

— Kun markkinavoimat valjastetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan, syntyy myös tuloksia, Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark pohtii.

Pekka Lundmark arvioi energia-alalla tapahtuvan lähiaikoina suuria muutoksia.

— Perinteiset raja-aidat ryskyvät samalla tavalla kuin monilla muilla aloilla on jo tapahtunut. Kaiken lisäksi muutospaineita kertyy kaiken aikaa lisää. Kehitykseen vaikuttavat megatrendit, kuten kuluttajien aktivoituminen ja yhteiskuntien kaupungistuminen. Toisaalta vaikuttavat digitalisaatio, uudet teknologiat, ilmastonmuutos ja tarve käyttää resursseja viisaasti.

Murrosvaiheen vauhtia lisää Lundmarkin mielestä se, että energian hinta on romahtanut — markkinajärjestelmät eivät uusiutuvan energian tukien vuoksi enää toimi.

— Alan kehittymisen edellytykset ovat heikot, kun markkinaehtoiset investoinnit eivät ole kannattavia.

Lundmark katsoo uutta toimintaympäristöään ulkopuolisen silmin ja näkee muutosvoimia, jotka edellyttävät nopeita toimenpiteitä.

— Edellisestä työpaikastani tuon mukanani Fortumiin digitaalisaatiosta ja teollisen internetin kehityksestä kertyneitä kokemuksia. Asiakkaat saavat digitalisaation avulla keskeisen roolin tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa ja markkinoinnissa.

Lundmark on vakuuttunut sitä, että digitalisaatio mullistaa myös energia-alaa samalla tavoin kuin se on muuttanut muidenkin alojen perinteisiä toimintatapoja.

Lundmark nostaa isoista trendeistä esille myös resurssien niukkuuden.

— Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ohella energia-alan on hyödynnettävä rajallisia resursseja entistä paremmin. Kiertotalous on Fortumille saman kokoluokan mahdollisuus kuin digitalisaatio, Lundmark tähdentää.

Päästökauppa arvoonsa

Lundmark toivoo markkinalähtöisyyttä myös ilmastopolitiikkaan.

— Kun markkinavoimat valjastetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan, syntyy myös tuloksia. Ainoa tehokas ja jo käytössä oleva keino vähentää päästöjä, on päästökauppa. Päästötonnin hinnan kohoaminen avaisi oven myös eri energiamuotojen tukijärjestelmien purkamiselle. Uusiutuvan energian tukemisen lopettaminen olisi piristysruiske. Se merkitsisi toivottua paluuta markkinaehtoiseen liiketoimintaan, mikä avittaisi uusiutuvat energiamuodot uuteen kukoistukseen.

— Päästötonnin korkea hinta tekee kaikki markkinaehtoiset investoinnit kannattaviksi.

Siksi päästökauppa on Lundmarkin mielestä ehdottomasti paras vaihtoehto.

— Markkinatilannetta korjaavien tukijärjestelmien rakentaminen muille energiamuodoille veisi toimialan entistä pahempaan ojaan. Lopputuloksena olisi erittäin kallis ja vaikeasti hallittava tukiviidakko.

Miljardien käyttökohteet tiedossa

Fortumin kassaan kertyneet miljardit saavat kysymään, mihin niitä käytetään?

— Fortumin strategian neljä kulmakiveä ohjaavat investointeja. Haluamme uudistaa toimialan rakenteita. Perinteisen sähkön- ja lämmöntuotannon toimialajärjestelyt kiinnostavat Fortumia. Toiseksi maailmassa on lukemattomia kaupunkeja, joissa kaivataan päästöjä vähentäviä ja lämmitystä tehostavia ratkaisuja. Näiden investointien määrä ja liiketoiminnan mahdollisuudet ovat houkuttelevia. Kolmanneksi aiomme kasvaa aurinko- ja tuulienergian tuottajana. Yleisestikin odotukset aurinko- ja tuulienergiaa kohtaan lisääntyvät sitä mukaa kun kustannukset laskevat ja markkinalähtöisyys vahvistuu. Neljäntenä ja ehkä rahallisesti pienempänä, mutta pitkäjänteisesti tärkeänä alueena pidämme uusien energialiiketoimintojen rakentamista sekä investointeja uuteen teknologiaan ja innovaatioihin, Lundmark esittelee.

Globaali näköala on muutoinkin mielenkiintoinen. Lundmark muistuttaa maailman energiajärjestelmän uudistamisen perustuvan päästöttömyyteen. Sen toteuttaminen on valtava operaatio.

— Hankkeissa tarvittavat miljardit on saatava markkinoilta — ei valtioilta. Jos prosessia ei tehdä markkinaehtoisesti, kehkeytyy siitä veronmaksajille jättimäinen lasku.

Lundmarkin katse suuntautuu Fortumin Espoon tornitalosta itään. Hän osaa odottaa kysymystä Loviisan ydinvoimalaitoksen kohtalosta.

— Ratkaisua voidaan pohtia vielä muutama vuosi. Markkinoiden kehitysnäkymät vaikuttavat myös tähän päätökseen.

teksti: Markku Niskanen, kuva: Lehtikuva Oy

Pekka Lundmarkin laajempi haastattelu on luettavissa painetusta Energiauutiset-lehdestä 2/2016.

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Päästöoikeuden hinnannousun maksavat kaikki

Loppupeleissä oli kysymys tukimuodoista tai päästöoikeuden korkeasta hinnasta, niin kuluttaja eli esim. veronmaksaja maksaa aina. Tottakai Fortum haluaa päästöoikeuden ja sitä myöden sähkön hinnan nousevan, jotta saisivat nk. arvotonta arvonnousua olemassa olevalle vanhalle tuotantokapasiteetilleen. Lundmarkilla häntä ns. kainalossa, kun asioita näin ajaa.
Lähes kaikki nykyvoimalat on rakennettu sääntelyn aikakaudella ja sen jälkeen muun muassa energiatukia ja muita poliittisia lehmänkauppoja hyödyntäen. Aikakausi oli helppoa ja erinomaista tuloksentekoa energiayhtiöille, joilla silloin oli vielä siirtoverkotkin hallussaan. Nyt nekin on rahastettu ja yritetään elää muuttuvassa maailmassa vanhoilla opeilla. Se ei nyt vain onnistu, jos ei halua muuttua. Mahdollisuus olisi ollut, mutta se hukattiin. Nyt sitten on itku tullut ja syytetään jos mitäkin. Toiset haluavat halpaa sähköä ja toiset kallista sähköä.


- to 24. maaliskuuta 2016 09.23.07