12.12.2019, kello 13.50

Toimitusjohtaja Johanna Lamminen, Gasum Oyj:

Kaasu vie pitkälle

Kaasun käyttö liikennepolttoaineena etenee hurjaa vauhtia. Gasum vastaa kysynnän kasvuun investoimalla uuteen infrastruktuuriin ja uusiin biokaasulaitoksiin.

Gasum Oy:n toimitusjohtaja Johanna Lamminen haluaa monipuolistaa ja lujittaa kaasun roolia — Suomessa ja Pohjoismaissa. — Tässä tarvitaan yhteistyötä monien tahojen kanssa.

Gasumista on kehittynyt lyhyessä ajassa monipuolinen energiayhtiö. Maalle ja merelle rankennetulla kaasuekosysteemillä on myös suuri merkitys, kun Suomi pyrkii kohti 40 prosentin päästövähennystavoitetta liikenteen päästöissä vuoteen 2030 mennessä.

Siksi Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen suosittelee kaasua autojen polttoaineeksi — ympäristö- ja järkisyistä. Kaasu on bensaa edullisempi — biokaasun osalta kotimainen ja vakaa, päästötön polttoaine. Myös maakaasu päihittää bensan puhtaudessa.

Kaasun käyttö liikennepolttoaineena vähentää hiilidioksidipäästöjä ja sopii kaikille ajoneuvoille. Erityisen hyvin kaasu täyttää tehtävänsä raskaan liikenteen päästöjen vähentäjänä.

— Raskaassa liikenteessä vaihtoehtoisia polttoaineita vähemmän tarjolla, Lamminen toteaa.

Kaasuautoja on käytetty maailmalla jo kauan. Niiden teknologia on pitkälle kehitettyä ja koeteltua. Taloudellisuus ja kaasuautojen pitkä toimintasäde tekevät kaasuautoilusta varteen otettavan polttoainevaihtoehdon matkalla kohti hiilineutraalia liikkumista.

— Vuoden loppuun mennessä Suomen maanteillä liikkuu jo 10 000 kaasuautoa. Määrä on viisinkertaistunut muutamassa vuodessa, mutta Ruotsissa kaasuautoja on 50 000, Lamminen kertoo.

Energia- ja ilmastostrategiassa on asetettu tavoite, että vuonna 2030 Suomessa olisi 50 000 kaasuautoa. Lammisen mukaan tämä on mahdollista saavuttaa nykyisellä kasvuvauhdilla.

Riittääkö biokaasu?

Autokauppiaat kampanjoivat kaasuautoilla. Niistä tiedetään jo jotain, koska moni suosittu automerkki on ottanut kaasuauton valikoimiinsa. Hinnastakaan hankinta ei ole kiinni — kaasuauto ei ole mainittavasti bensa-autoa kalliimpi.

Tällä hetkellä biokaasun kysyntä ylittää tuotannon, mutta Lamminen vakuuttaa biokaasun riittävän. Gasumilla on 13 biokaasulaitosta, ja lisäksi se ostaa biokaasua kolmelta kumppanuuslaitokselta. Useita uusia hankkeita on vireillä Suomessa ja Ruotsissa.

Yksi Ruotsin hankkeista on Stora Enson tehtaiden yhteyteen toteutettava laitos. Se tuottaa tehtaan jätevedestä nesteytettyä biokaasua autojen ja lauttojen polttoaineeksi. 

Uusiutuvaa kaasua saa yhä useammista lähteistä ja raaka-aineista. Esimerkiksi kotimainen Q Power valmistaa uudella menetelmällä synteettistä biometaania hiilidioksidista.

Kaasuautoilun yleistymistä on hillinnyt tankkausasemien vähäinen määrä. Lammisen mukaan niitä alkaa olla jo melko kattavasti Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa. Pohjoisessa ja itäisessä Suomessa tilanne on heikompi.  

Asemia on nyt viitisenkymmentä. Näistä reilu 30 on Gasumin omistamia.

— Laajennamme tankkausasemaverkostoa kaiken aikaa, Lamminen lupaa.

Vuoden loppuun mennessä avautuu arviolta viisi uutta asemaa Ruotsissa. Suomessa seuraava uusi asema avataan ensi vuoden alussa Kuopioon.

Yli puolet kaasukäyttöisistä henkilöautoista kulkee tällä hetkellä biokaasulla. Biokaasun käyttö vähentää autoilun kasvihuonekaasuja noin 85 prosenttia bensiinillä ajoon verrattuna. Vastaava luku maakaasun osalta on noin 25 prosenttia.

Kaikkea ei ole keksitty

Gasum tekee yhteistyötä yritysten, yhteisöjen ja yliopistojen kanssa. Biokaasun tutkimus- ja kehitystyössä tutkitaan esimerkiksi ravinnevirtojen tehokkaampaa hyödyntämistä ja puupohjaisen biokaasun mahdollisuuksia.

— Gasum on teknologianhyödyntäjätalo, Lamminen sanoo.

— Emme itse kehitä uutta teknologiaa. Vahvuutemme tulee osaamisesta ja kyvystä yhdistellä erilaisia teknologioita sekä kehittää logistiikkaa ja uusia bisnesmalleja. Kyse on myös jossain määrin kokeilutieteestä ja -ympäristöstä.

Lamminen muistuttaa, että maa- ja metsätalouden, teollisuuden, kotitalouksien ja jätevedenpuhdistamojen jätteet, ravinteet ja bakteerit odottavat vielä ottajaansa.

— Vielä ei ole keksitty kaikkia tapoja tuottaa biokaasua. Tässä on huikea potentiaali, Lamminen uskoo.

Gasumista tuli Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja, kun se hankki omistukseensa Swedish Biogas Internationalin kolme vuotta sitten. Samalla yhtiö sai uutta osaamista eläinten lannan ja energiakasvien käytöstä biokaasun raaka-aineena.

Lantaa prosessiin

Suomessa lanta ei ole lukeutunut merkittäviin biokaasun lähteisiin. Sen sijaan Ruotsissa lantaa on käytetty menestyksekkäästi jo pitkään.

— Lähtötilanne on ollut erilainen Ruotsissa, jossa maatilat ovat suurempia ja niitä on enemmän. Ne ovat myös saaneet taloudellista tukea lannan hyödyntämiseen, Lamminen kertoo.

Hyödyntämällä eläinten lantaa biokaasun tuotannossa, ehkäistään lannan varastoinnista ja suorasta peltolevityksestä ilmastolle aiheutuvia kasvihuonepäästöjä. Lisäksi lannan sisältämät arvokkaat ravinteet, kuten typpi ja fosfori, voidaan kierrättää takaisin pelloille, kun biokaasun tuotantoprosessissa jäljelle jääneestä mädätysjäännöksestä jalostetaan kierrätyslannoitteita.

Suomen maatiloilla syntyy lantaa vuosittain 15 miljoonaa tonnia. Tästä voitaisiin tuottaa biokaasua ainakin 1,5 terawattitunnin energiasisältöä vastaava määrä. Bensiiniksi muutettuna tämä olisi 170 miljoonaa litraa.

Parhaillaan Gasum ja Valio selvittävät sopivaa yhteistyömallia lehmänlannan käytöstä biokaasun raaka-aineena. Mahdollisen yhteistyön muoto tarkentuu tämän vuoden aikana.

— Yksi vaihtoehto on esimerkiksi yhteinen biolaitos tai useamman biolaitoksen verkosto, Lamminen kertoo.

Gasum käsittelee biokaasulaitoksissaan Suomessa ja Ruotsissa vuosittain yhteensä 900 000 tonnia erilaisia biohajoavia jätteitä ja maatalouden sivuvirtoja. Niiden kuljettaminen vaatii toistakymmentä tuhatta rekkakuormaa. Raaka-ainevalikoiman monipuolistuessa kuljetusten ja varastoinnin hallinta vaatii paljon kehitystyötä.

Logistiikka täytyy hallita. Voi sanoa, että biokaasubisnes on muutosretki monella tapaa, Lamminen toteaa.

LNG muuttaa markkinaa

Merenkulku kiinnostaa Gasumia siinä missä liikkuminen maanteillä. Raskas liikenne mukaan lukien laivat kulkevat yhä useammin nesteytetyllä maakaasulla, LNG:llä. Seuraava vaihe on maakaasua puhtaampi LBG:n, eli nesteytetty biokaasu.

Gasum on lujasti kiinni kaasubisneksen kehittämisessä. Asema pohjoismaisena kaasumarkkinan ja LNG-infrastruktuurin kehittäjänä lujittui entisestään, kun omistusosuus norjalaisesta Skangasista nousi sataan prosenttiin vuonna 2018.

Gasumin Porin LNG-terminaali on toiminut pari vuotta ja sen lisäksi yhtiöllä on LNG-nesteytyslaitos ja -terminaali Norjassa sekä LNG-terminaali Ruotsissa. Yhtiö omistaa myös Manga LNG Oy:tä, jolla on Torniossa LNG-terminaali.

Nesteytettyä kaasua käyttävien alusten yleistyminen on kasvattanut laivan polttoainesäiliöiden täytön, bunkrauksen, kysyntää.  LNG-alusten tankkaus onnistuu rannikolla — rekasta tai laivasta laivaan aluksen reitistä, aikataulusta ja polttoainetarpeesta riippuen.

Niin LNG:llä kuin LBG:llä on iso rooli hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä.

— Niillä on hyvä tulevaisuus, sanoo Lamminen, joka on muutaman viime vuoden aikana ollut ratkaisemassa ja kehittämässä vauhdilla etenevää kaasutulevaisuutta.

KAINALOSSA

Maakaasumarkkina avautuu

Suomen putkikaasumarkkinat avautuvat kilpailulle 2020 alusta. Laki edellyttää siirtoverkon ja myynnin eriyttämistä omiksi yhtiöikseen. Kantaverkkoyhtiönä aloittaa toimijoista riippumaton kokonaan valtoin omistama Gasgrid Finland Oy ensi vuoden alussa.

Suomen ja Baltian maiden maakaasumarkkinat yhdistävä, Suomen ja Viron välinen Balticconnector-meriputkiyhteys otetaan käyttöön 1.1.2020. Yhteydestä huolimatta maiden kaasumarkkinat ovat pieni tekijä EU-tasolla.

Tällä hetkellä Liettuan Klaipedan LNG-terminaali tarjoaa ainoan vaihtoehtoisen lähteen venäläiselle kaasulle Suomi-Baltia-markkinoilla. Venäjältä tuotavan kaasun osuus koko Suomen ja Baltian maiden yhteisistä markkinoista on alimmillaankin noin 70 prosenttia.

Jotta Suomen ja Baltian kaasumarkkinat yhdistyisivät Keski-Euroopan markkinoihin, täytyy Puolan ja Liettuan välinen putkiyhteys (GIPL) saadaan käyttöön. Ennen tätä Keski-Euroopan kaasuhubien hintakehityksestä ei voi vetää suoria johtopäätöksiä Suomi-Baltia-alueen hintakehitykseen.

Gasum myi pitkään vain yhdestä suunnasta — Imatran kautta Venäjältä — virtaavaa putkikaasua. Sitä käyttävät edelleen pääasiassa teollisuusyritykset ja energiayhtiöt, jotka sijaitsevat 1200 kilometriä pitkän siirtoputken varrella.

Viime vuosina rakennetut LNG-terminaalit ovat muuttaneet tilannetta. Kaasua hankitaan jo monista lähteistä ja lisäksi kotimaista biokaasua tuotetaan useammissa laitoksissa.

Siirtoverkon ulkopuolella nesteytetyn maakaasun eli LNG:n markkinat ovat jo avoimet kilpailulle. Sama pätee biokaasun tuottamiseen ja myyntiin Suomessa.

Venäläinen maakaasu on ollut vuosikymmenet hinnaltaan kilpailukykyistä, mutta kaasun ankara verottaminen Suomessa on tehnyt siitä kalliin polttoaineen.

Gasumin toimitusjohtajan Johanna Lammisen arvion mukaan perinteisen putkikaasun volyymi ei kasva. Se on nyt Suomen kokonaisenergiankulutuksesta kuuden prosentin tuntumassa.

— Suomen kaasuputkiverkosto kuljettaa jo nyt biokaasua ja varmasti vielä enemmän tulevaisuudessa, Lamminen toteaa.

Biokaasun osuus Gasumin kaasupaletissa on tällä hetkellä pari prosenttia ja LNG:n noin 20 prosenttia. Biokaasun ja synteettisten kaasujen määrä on kasvussa.

— Kun uusiutuvan kaasun määrä lisääntyy tulevaisuudessa, sitä voidaan käyttää myös kaasuturbiineissa sähkötuotantoa ja kulutusta tasapainottamaan, Lamminen uskoo.

teksti Tuula Sipola / kuva Pekka Hannila

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit