23.08.2017, kello 15.00

Koskienergia Oy:n suurinvestointi

Mustionjoen kaikkiin voimalaitoksiin kalatiet

Lohjanjärvestä Pohjanpitäjän lahteen virtaavan Mustionjoen kaikkiin voimalaitoksiin rakennetaan kalatiet. Tällä tavalla yli sata vuotta padottuna ollut joki avautuu kokonaisuudessaan vaelluskaloille.

Koskienergia Oy:lle on kertynyt runsaasti kokemusta kalateiden rakentamisesta. — Ennen Mustionjoen kalatiehanketta yhtiö on ehtinyt rakentaa jo seitsemän kalatietä omistamiinsa vesivoimalaitoksiin, kertoo Koskienergia Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen.

— Mustionjoella kalatiet ovat paras vaihtoehto, mutta kalatiet eivät kuitenkaan sovi joka paikkaan, toteaa Koskienergia Oy:n toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen.

— Parempi olisi puhua kalatiestrategian sijasta virtavesistrategiasta. Se laventaa vaelluskalojen palauttamisen keinovalikoimaa ihmisten mielissä.

Lähinnä merta sijaitsevan Åminneforsin voimalaitoksen kalatien rakennustyöt käynnistyvät tänä vuonna ja sitä lähinnä olevan Billnäsin voimalaitoksen kalatien rakennustyöt ensi vuonna. Kun myös joen yläjuoksulla olevien Peltokosken ja Mustionkosken voimalaitosten yhteyteen rakennetaan kalatiet, voivat kalat nousta 2020-luvun alkupuolella Suomenlahdelta Karjaan vesistön yläpuolisiin järviin. Vesistön merkittävimpiä jokia ovat Mustionjoen ohella Lohjanjärveen laskeva Pusulanjoki ja Hiidenveteen laskevat Vanjoki-Saavajoki ja Vihtijoki.

— Kalatien suuaukko tulee joen vasempaan reunaan, josta se nousee pitkittäisinä portaina voimalaitoksen ohitse.

Åminneforsin voimalaitoksen padolla seisova Ruotsalainen esittelee kalatietä, jonka rakentaminen alkaa lähiviikkoina. Hän kääntyy kohti Mustionjoen ylävirtaa, missä Åminneforsin kalatien yläaukko sijoitetaan kaloja houkuttelevaan joenmutkaan.

— Pienen virtaaman joella kalojen on helpompi löytää kalatielle kuin suurilla joilla, Ruotsalainen tuumaa.

Billnäsin (Pinjaisten) koskella avautuvat avarammat näkymät kuin Åminneforsin koskella. Kun molempien laitosten kalatiet ovat vuonna 2019 käytössä, pääsevät vaelluskalat jo nousemaan luontaisille lisääntymisvesilleen.

Koskienergialle on kertynyt kokemusta useiden kalateiden rakentamisesta. Yhtiö rakentanut jo seitsemän kalatietä omistamiinsa voimalaitoksiin.

— Tutkimustyötä ja kokemuksia hyödynnetään Mustionjoella laajemminkin. Tänne valitaan parhaimmat ja paikallisesti sopivimmat ratkaisut, Ruotsalainen sanoo.         

Suomen teollisen historian syntysijoilla ruukit käynnistyivät 1500-luvulla ja vesimyllyt jo paljon aikaisemmin. Siksi Åminneforsin voimalaitoksen seinässä oleva vuosiluku 1911 ei hätkähdytä. Mustionjoella maisemat näyttävät hyvin keskieurooppalaisilta. Joki virtaa pääosin hiljentyneiden teollisuusrakennusten ja punamullalla maalattujen perinnekylien ohitse. Sen rantoja vartioivat ikiaikaiset lehmukset, tammet ja vaahterat.

Kärkihanke myös raakun pelastamiseksi

Kalateiden rakentamiseen patistaa myös raakku — Suomessa harvinaiseksi kuihtunut jokihelmisimpukka, joiden toukat kehittyvät lohikalojen kiduksissa. Vaelluskalojen kulkureittien avaamisen odotetaan elvyttävän raakut, joista vanhimmat yksilöt ovat lähes satavuotiaita.

— Aluksi Mustionjoki ei ollut kärkihankkeiden joukossa. Sille haettiin kuitenkin EU:n Freshabit Life IP -rahoitusta, joka eteni tuloksellisesti ensin Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry:n ja myöhemmin Raaseporin kaupungin vetämän laajapohjaisen yhteistyön ansiosta, Ruotsalainen kertoo.

— Kun ympäristöministeriössä havaittiin, etteivät listalla alun perin mukana olleet kärkihankkeet edenneet toivotulla vauhdilla, hyväksyttiin myös Mustionjoki kärkihankkeiden joukkoon. Meillä oli organisaatio ja suunnitelmat jo valmiina.

Kun myös Peltokosken ja Mustion kalateiden lupaprosessit aloitetaan lähivuosina, pääsevät vaelluskalat nousemaan pystyrakokalaportaita pitkin aina Lohjanjärvelle asti.

— Luonnonmukaiset vaihtoehdot todettiin hankaliksi rakentaa vanhoihin voimalaitosympäristöihin ja kustannuksiltaan kalliiksi. Kunkin kalatien lasketaan nyt maksavan noin miljoona euroa, mistä julkista rahoitusta on reilusti yli puolet, Ruotsalainen esittää.

Mustionjokeen mahdollisesti palautuvien vaelluskalojen kalastaminen saa Ruotsalaisen mietteliääksi.

— Koska kalateiden rakentamista perustellaan joen alkuperäisein kalakannan pelastamisella, on syytä myös pohtia sitä, miten sukupuuton partaalta elvytettävän kalakannan kalastaminen soveltuu kokonaiskuvaan.

Mustionjoki virtaa lähes keskieurooppalaisessa maisemassa. Suomen teollisen historian syntysijoilla on myös runsaasti matkailullista merkitystä.

Ministeriön erityisessä suojeluksessa

Hankkeen positiivista etenemistä on Ruotsalaisen mielestä merkittävästi auttanut se, että ympäristöministeriössä ollaan tyytyväisiä Mustionjoella tehtyyn työhön ja joella tapahtuneeseen kehitykseen.

— Hankkeeseen tutustunut ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen antoi viime vuoden lopulla ymmärtää Mustionjoen olevan valtiovallan erityisessä suosiossa sen takia, että hanke konkretisoituu hyvää vauhtia ja sopuisassa yhteistyössä, jossa kunnilla ja paikallisella vesiensuojeluyhdistyksellä on ollut keskeinen rooli.

Ruotsalainen tähdentää Tiilikaisen pitäneen Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmaan 2016–2021 kuuluvaa vesistösuunnitelmaa esimerkillisenä hankkeena, joka lisää Mustionjoen virkistysarvoa ja kasvattaa Suomen vanhimman ruukkimiljöön matkailuarvoa.

Lohjanjärvestä Suomenlahteen

Pieniin vesivoimalaitoksiin erikoistunut Koskienergia osti vuonna 2012 Fortum Oyj:ltä useita pienvoimalaitoksia, joista neljä sijaitsee Mustionjoessa. Lähinnä Lohjanjärveä on Mustionkoski (1,8 MW), sitten Peltokoski (2,3 MW), Billnäs (1,4 MW) ja Pohjanpitäjänlahden rannalla Åminnefors (1 MW). Karjaanjokenakin tunnettu joki laskee muutaman kymmenen kilometrin matkalla 32 metriä. Suurin putouskorkeus 10 metriä on Peltokoskella. Matkalla Lohjanjärvestä mereen Mustionjokeen laskee varsin vähän vettä muualta.

— Mustionkosken voimalaitosta remontoitiin 1980-luvulla. Muidenkin voimalaitosten koneistoja on aikanaan uudistettu, turbiinit ja generaattorit ovat hyvässä kunnossa. Seuraavaksi Koskienergia investoi kalateiden lisäksi Mustionjoen voimalaitosten sähköautomaatioon, Ruotsalainen esittelee.

Heikko vesivuosi

Kainuusta etelärannikolle voimalaitoksia omistavan Koskienergian toimitusjohtaja tietää vesivuosilla olevan isot alueelliset erot.

— Etelä-Suomessa on tänä vuonna huomattavasti vähemmän vettä kuin normaalisti — toisin kuin esimerkiksi Iijoen vesistössä. Myöhäisen kevättulvan ansiosta Mustionjoessa riitti alkukesällä vettä kohtuullisen hyvin sähkön tuotantoon, mutta loppuvuoden aikana koneistoja joudutaan ajamaan pienellä teholla, Ruotsalainen toteaa.

Åminneforsin voimalaitos tuotti elokuun alussa sähköä minimiteholla ja kolmen koneiston Billnäsin voimalaitos vain yhdellä turbiinilla.

Ruotsalainen näkee ilman yhteiskunnan tukea sähköä tuottavien pienvoimalaitosten tulevaisuuden myönteisenä.

— Uusiutuva säätösähkö on arvokas osa sähköhuoltoamme, vaikka pienten jokien voimalaitoksilla ei ole mittavia vesivarastoja käytettävissään. Säätömahdollisuudet ovat vähäisemmät kuin suurten vesialueiden voimalaitosten.

— Runsaan 80 neliökilometrin Lohjanjärven ja 30 neliökilometrin laajuisen Hiidenveden vedenpinnan sääntely varmistavat sen, että kaikki Mustionjoen neljä voimalaitosta voivat tuottaa sähköä myös kesäisin.

Suomen luonnon päivää vietetään 26.8.2017.

Teksti ja kuvat: Markku Niskanen

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit