09.06.2016, kello 12.37

Lauri Virkkunen, Pohjolan Voima Oy:

Sähkömarkkinamalli ei takaa toimitusvarmuutta

Nykyinen sähkömarkkinamalli olisi uudistettava perusteellisesti. Malli ei takaa riittävää toimitusvarmuutta kulutushuippujen aikana. Näin toteaa Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Lauri Virkkunen.

— Markkinaehtoisuuden palauttaminen sähkömarkkinoille korjaa monta ongelmaa, toteaa Pohjolan Voiman Oy:n toimitusjohtaja Lauri Virkkunen.

Sähkömarkkinoiden suuri ongelma on sään mukaan vaihtelevan sähköntuotantokapasiteetin voimakas kasvu. Sään mukaan vaihtelevaa kapasiteettia ovat mm. aurinkovoima ja tuulivoima. Niiden rakentamista on Euroopassa tuettu voimakkaasti julkisin varoin — esimerkiksi syöttötariffien avulla.

— Tilanne on nyt sellainen, että sähköä on markkinoilla riittävästi, mutta sähkötehoa on liian vähän. Samalla sähkön tuotantorakenne on muuttumassa peruuttamattomasti. Sähkön markkinahinta ei kuitenkaan kannusta rakentamaan uusia voimalaitoksia, Virkkunen toteaa.

Virkkusen mielestä tavoitteena pitää olla markkinaehtoisuuden palauttaminen sähkömarkkinoille. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sähkön hinnan ajoittain voimakkaatkin kausi- tai suhdannevaihtelut pitäisi hyväksyä — samalla tavalla kuin muilla kilpailluilla hyödykemarkkinoilla.

— Markkinaehtoisuus lisääntyy, kun uusiutuvan energian tukijärjestelmistä luovutaan. Samalla voitaisiin vahvistaa päästökaupan asemaa, joka markkinaehtoisesti ohjaa lisäämään uusiutuvan energian käyttöä.

Virkkunen huomauttaa, että tavoitteet ja todellisuus eivät tällä hetkellä kohtaa.

— Sähköjärjestelmä on pysyvästi muuttumassa ja päästökaupan uskottavuus on tukijärjestelmien takia heikko. Tukipolitiikasta luopuminen näyttää kuitenkin olevan poliittisesti vaikeaa eikä tähän asti käytössä olleiden tukijärjestelmien vaikutuksia voida enää peruuttaa.

Yritykset sopeutuvat — sopeutuvatko markkinat

Virkkunen arvioi yritysten sopeutuvan energiamurrokseen. Sähkömarkkinoiden tulevaisuus ja sähköntuottajien toimintaympäristö ovat kuitenkin sankan sumun peitossa. Sähkön markkinahinta on painunut ennätyksellisen alas, uusia investointeja ei synny markkinaehtoisesti ja voimalaitoksia puretaan kannattamattomina ennenaikaisesti.

Energiajärjestelmä ei välttämättä kykene sopeutumaan näin nopeisiin muutoksiin. Kehittämistoimenpiteinä ehdotettujen uusien sähkönsiirtoyhteyksien rakentaminen, päästökaupan vahvistaminen ja kapasiteettimarkkinoiden kehittäminen vaikuttavat aikaisintaan 5—10 vuoden päästä. Energiajärjestelmän kriisi on kuitenkin lähivuosien asia.

— Tehoreserviä laajentamalla järjestelmää voidaan pitää yllä lähivuosien aikana. Samalla uusiutuvan energian tukijärjestelmistä olisi uskallettava luopua, Virkkunen toteaa.

Virkkunen kuitenkin huomauttaa, että näillä toimenpiteillä ei vielä varmisteta hyvin sähkömarkkinoiden toimintaa.

— Kaikki tarjolla olevat keinot on syytä selvittää. Samalla niiden taloudelliset vaikutukset on arvioitava huolellisesti. Uusien keinojen poliittista hyväksyttävyyttä olisi myös punnittava.

Yhteismarkkinoilla kaikkia toimia ei voi toteuttaa kansallisesti. Osa päätöksistä on pohjoismaisia, osa EU-tasoisia.

— Suomi tarvitsee pohjoismaista järjestelmää, erityisesti ruotsalaista ja norjalaista vesivoimaa. Maiden intressit kuitenkin eroavat merkittävästi toisistaan, Virkkunen huomauttaa.

— Keskustelu tulevaisuuden sähkömarkkinamallista on käytävä pohjoismaisella tasolla. Samalla on kuitenkin muistettava, että viime kädessä jokainen maa vastaa omasta toimitus- ja huoltovarmuudestaan.

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Vesivoima ja ydinvoima yht. 80% tuotannosta pitää hinnan alhaalla

Pohjoismaisesta markinnasta 80% on tuotettu vesivoimalla ja ydinvoimalla. Ei siellä ole kuin 5 -10 % maksimissaan tuulivoimaa. Onko nyt näin, että tämä 5-10 % romahduttaa koko markkinan, ei ole, vaan se on se vesivoima.
Päästökauppa ei tuo sähkön tuotantoinvestointeja Suomeen, eli se ei riittävästi pysty nostamaan sähkön hintaa.
On luotava kapasiteettimarkkina huipputehon tarpeeseen ja säätöön.

Peter Kiikala - to 9. kesäkuuta 2016 14.56.34