26.01.2017, kello 14.59

Risto Linturin tulevaisuus:

Sähköverkot ovat tarpeettomia

Kiinteistöissä tuotetun sähkön hinta halpenee tulevaisuudessa. Sähkön siirtoverkkoja ei enää tarvita, kun kiinteistöissä tuotetun sähkön hinta alittaa sähkön siirtohinnan. Näin maalailee tulevaisuudentutkija Risto Linturi.

— Sähköverkko on siinä vaiheessa järjetön investointi, kun siirto maksaa enemmän kuin energia, toteaa tulevaisuudentutkija Risto Linturi.

Kansantalouden ja teknologisen kehityksen epäjatkuvuuskohdat ovat Risto Linturin mielestä tulevaisuudentutkijan kannalta kaikkein mielenkiintoisimpia. Yritystoiminnan kannalta epäjatkuvuuskohta voi aiheuttaa arvaamattoman riskin, joka tekee tyhjäksi monet tarkkaan harkitut suunnitelmat tai kannattavuuslaskelmat. Epäjatkuvuuskohtia aiheuttaa uusien teknologioiden ilmaantuminen tai uusien toimintatapojen nopea omaksuminen. Tällainen kehitys voi pyyhkäistä kartalta lyhyessä ajassa kokonaisen toimialan.

Yksi energia-alan epäjatkuvuuskohta on aurinkoenergian nousu globaalisti hallitsevaksi tavaksi tuottaa energiaa. Muutos vaikuttaa laajasti teollisuustoimintaan. Aurinkoenergian yhteydessä on kuitenkin syytä unohtaa suomalainen talvi ja pimeät vuodenajat.

— Globaalissa näkökulmassa ei ole talvea tai pimeää. Tämä on myös aurinkoenergian kehitystä ohjaava reunaehto. Aurinkoenergiaa rakennetaan tuotannolle parhaiten sopiville alueille, jonne myös aurinkoenergian käyttö lopulta hakeutuu.

Aurinkoenergian kilpailukyky toki parantuu globaalin kehityksen myötä myös Suomessa, mutta Suomi ei voi olla aurinkoenergian osalta koskaan yhtä kilpailukykyinen kuin maapallon parhaat aurinkoenergia-alueet.

— Varastointitekniikat kehittyvät ja parantavat aurinkoenergian kilpailukykyä, mutta jo itse varastointi on kustannus, jota maailman parhaimmilla aurinkoenergiapaikoilla ei tarvita, Linturi muistuttaa.

Linturi on laskenut aurinkoenergian hinnan laskevan 7–15 prosenttia vuosittain. Jos kehitys jatkuu samana, puolittuu aurinkoenergian hinta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Myös aurinkoenergiajärjestelmien teknologinen kehitys tukee kehitystä.

— Tällä hetkellä aurinkosähkö maksaa Abu Dhabissa 2,4 senttiä kilowattitunnilta.

Paikallisuus jyrää sähköverkot

Voimakkaasti reguloitu sähköverkkoliiketoiminta on Linturin mielestä kansantalouden kummajainen.

— Sähköverkkotoiminnan kannattavuushan perustuu regulaattorin toimintaan. Regulaattori päättää siitä, mikä on kannattavaa ja mikä ei ole.

Linturi huomauttaa, että sähköverkkoja voitaisiin rakentaa edullisemmin, mikäli verkko-operaattorit rakentaisivat myös sähkövarastoja. Tällä hetkellä lainsäädäntö ohjaa kuitenkin tekemään asioita kalliilla tavalla.

Sähköverkkoliiketoiminnan epäjatkuvuuskohta tulee vastaan siinä vaiheessa, kun kiinteistökohtainen sähköntuotanto on halvempaa kuin sähkön siirtäminen verkossa. Tämän jälkeen sähköverkot voidaankin jo purkaa — ainakin taloudellisessa mielessä.

— Sähköverkko on siinä vaiheessa järjetön investointi, kun siirto maksaa enemmän kuin energia.

Linturin mielestä jo nyt tapahtuva keskitettyjen energiajärjestelmien muuttuminen hajautetuiksi tai paikallisiksi järjestelmiksi käynnistää lopulta perinteisen sähkönjakelutoiminnan rakennemuutoksen.

— Paikallinen energian tuotanto yleistyy, kun uusiutuvan energian käyttö kasvaa — tämä on uusiutuvan energian käytölle ominaista. Seuraava askel on tuottaa kaikki tarvittava energia kiinteistöissä.

Linturin mielestä hajautetussa energiajärjestelmässä on paljon hyvää. Kriisitilanteessa hajautettu järjestelmä on turvallisempi, kun kiinteistöjen tarvitsema energia tulee omasta kellarista eikä valtakunnallisesta verkosta.

Kiinteistökohtaisessa energiantuotannossa Linturi ennustaa polttokennojen kaupallisen läpimurron tapahtuvan seuraavien 15–20 vuoden aikana. Sen jälkeen jokainen taloyhtiö voi ostaa oman CHP-laitoksen.

— Polttokennoihin perustuvat pienikokoiset sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset käyttävät polttoaineena mahdollisesti synteettisesti tuotettua vetyä, metaania, etanolia tai propanolia. Ne kykenevät tuottamaan energian edullisemmin kuin energiayhtiöiden suuret laitokset.

Konttiin mahtuvien fuusiovoimalaitosten kaupallinen läpimurto taas tapahtuu tämänhetkisen tiedon varassa 20–30 prosentin todennäköisyydellä. Yhdellä kontin kokoisella fuusioreaktorilla voidaan tuottaa pienen kaupungin tarvitsema energiamäärä. Konttivoimalaitoksen rakentaminen taas on noin vuoden pituinen rupeama.

Teollisuuden rakennemuutos jatkuu

Linturi ennustaa energiaintensiivisen teollisuuden rakennemuutoksen jatkuvan. Seuraavaksi jyrän alle jäävät rakennusteollisuuden materiaalien valmistajat. Paljon energiaa käyttävä terästeollisuus ja betoniteollisuus saattavat jopa lakata olemasta, kun uudet rakennusmateriaalit syrjäyttävät perinteiset tavat rakentaa.

— Laboratoriossa osataan jo nyt valmistaa nanohiiltä. Nanohiili on kymmenen kertaa kovempaa kuin teräs. Sen valmistaminen maksaa vain noin kaksi dollaria kilolta. Nanohiilen raaka-aine taas on hiilidioksidi, jolloin nanohiilen valmistus ratkaisee myös maapallon ilmasto-ongelman.

Linturin arvion mukaan nanohiili on kaupallisesti valmis tuote 2040–2050-luvuilla. Linturi ihmetteleekin, miten teollisuus ja pääomasijoittajat uskaltavat tehdä tällaisessa maailmassa yli 20 päähän ulottuvia investointilaskelmia.

— Yli 20 vuotta pidempiä poistoaikoja ei yksinkertaisesti pitäisi voida tehdä.

Energiayhtiön kannalta yksi suuri riski on perustaa liiketoiminta energiaintensiiviselle teollisuudelle myytävään sähköön — loppupelissä energiaintensiivinen teollisuus hakeutuu kuitenkin aina sinne, mistä se saa energiansa halvimmalla. Aurinkoenergian valtakaudella halvin paikka ei ole enää Suomi.

— Suomen on varauduttava tulevaisuudessa siihen, että energiaintensiivinen teollisuus pakenee maasta. Energiaintensiivisen teollisuuden jättämä tyhjiö voidaan kuitenkin korvata osaamisintensiivisellä teollisuudella.

— Energiaintensiivisen teollisuuden jäljiltä Suomeen jää myös ylimääräistä sähköntuotantokapasiteettia. Tämä taas laskee sähkön hintaa.

Globaalisssa myllerryksessä energiayhtiöillekin löytyy paikkansa, mikäli ne ovat ketteriä. Perinteinen energialiiketoiminta ehkä katoaa tai supistuu, mutta tilalle syntyy uutta erilaista palveluliiketoimintaa — esimerkiksi kiinteistökohtaisten energiajärjestelmien asennus- ja huoltotöitä.

Tulevaisuudentutkija Risto Linturi puhui Ympäristöpoolin seminaarissa Helsingissä 25.1.2017. Ympäristöpoolin toimintaa rahoittavat Energiateollisuus ry, Fortum, Helen, Kemijoki Oy, Pohjolan Voima Oy ja Vapo.

Kuva Lehtikuva Oy

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Jokaisella on näkemyksensä

Aika utopistisia kuvitelmia, ei voi muuta todeta.
Väittäisin, että "Suomen on varauduttava tulevaisuudessa siihen, että energiaintensiivinen teollisuus pakenee maasta." on täyttä kukkua. Kaikki uusimman puunjalostusteollisuuden ja bioteollisuuden investoinnit ovat erittäin energiaintensiiviä sama koskee kaivosteollisuuden ja mahdollisesti uuden akkuteollisuuden tilannetta. En todellakaan näe lähitulevaisuudessa tilannetta jossa teollisuuden energian kulutus olisi selvästi laskemassa.
Sähkön omatuotannon yksikköhinta ja luotettavuus on ainakin vielä eri tasolla kuin energiantuottajilta ostettu energia on.

Suomessa tarvitaan lämpöä, valoa ja sähköä aika erilailla kuin esim keskieroopassa. Mutta hyvä se on visioida.

- pe 27. tammikuuta 2017 10.24.46

Aurinkoenergian tuotantopotentiaali on rajallinen

Linturin arvioissa ilmeisesti kaupungeissa on rajattomasti tilaa laittaa aurinkopaneeleja. Valitettavasti oikeissa kaupungeissa näin ei kuitenkaan ole, vaan kerrostalon katolle ei mitenkään mahdu niin paljon paneeleja, että kerrostalon tarvitsemat sähköt voitaisiin tuottaa katolla talviaikaan. Tämä ei onnistu Suomessa, mutta ei suuressa osassa Eurooppaa tai maailmaakaan. Säteily per neliömetri ei yksinkertaisesti riitä, ja valitettavasti edes futuristi ei voi luoda energiaa tyhjästä.

Toisin sanottuna aurinkoenergiakin tarvitsee sähköverkkoja kipeästi. Ne voivat olla erilaisia kuin nykyään, mutta verkkoja kyllä tarvitsemme.

Vielä vahvemmin huuhaan puolella ollaan noiden polttokennojen osalta. Jokainen, joka on joskus käynyt ison taloyhtiön yhtiökokouksessa, tietää kuinka vaikeaa siellä on perustella edes välttämättömiä korjausinvestointeja. Linturin mukaan taloyhtiöt lähtevät kuitenkin yhtäkkiä investoimaan miljardeja polttokennoteknologiaan kilpaillakseen muita energiantoimittajia vastaan.

R - pe 27. tammikuuta 2017 11.38.33

Suomi ei valmiina muutokseen

Hajautetusta energiantuotanto ja aurinkosähkö: Kerrankin olen Linturin kanssa samaa mieltä. Mutta, Suomen uusimmatkin paperit hylkäävät hajautetun paikallisen energiantuotannon. Sekä uusi Energia- ja ilmastostrategia että tänään julkistettu Valtioneuvoston-Pöyryn "Hajautetun uusiutuvan energiantuotannon potentiaali, kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät Suomessa" kieltävät hajautetusti tuotetun sähkön jakelun & myynnin ja eivät ota käyttöön aurinkosähkön nettolaskutusta ("perustuslain vastaista").
Samaan aikaan microgrids ja net metering ovat arkipäivää USAssa ja useissa EU-maissa. Ja pelkästään kattopinta-aloilla voitaisiin Suomessa tuottaa aurinkosähköä 14 GW:n kapasiteetilla, joka vuosituotantona voisi vastata noin 13 TWh.
Juuri tulossa oleva EUn energiamarkkinadirektiivi pistää Suomen päätökset ja paperit uusiksi. Katso http://energiatyhmyrit.real.fi/2016/12/eu-hajautettu-sahkontuotanto-ja.html.
Lisää infoa löytyy www.energiatyhmyrit.real.fi.

- pe 27. tammikuuta 2017 14.13.04

Tiet ovat tuntemattomia

Nykyisin siirtoverkoissa on mukana myös verot yms. kulut, joista valtio hyötyy. Sen sijaan omatuotannossa vielä vältetään verot yms. maksut, mutta miten on tulevaisuudessa? Aletaanko aurinkoenergiaa myös verottamaan? Jos ei niin mitä tulee tilalle?
Tietysti pitäisi hieman erotella maaseutu (harvaanasutut alueet) ja kaupunki. Kaupungissa ei välttämättä pystytä tuottamaan tarvittavaa määrää energiaa tai saati varastoimaan sitä, etenkään kerrostaloalueilla, joka vaatii tuekseen jonkinmoisen sähköverkon. Mutta maaseudulla voikin olla varteenotettava vaihtoehto.

Toisaalta tulevaisuudessa energia riippuvuus tulee kasvamaan entisestään, joten miten taataan luotettavuus? Onko tulossa hybridimalli jossa osa tuotetaan omatuotantona ja osa sähköverkon kautta? Tietysti tässä on omat haasteet kun huomioidaan lainsäädännön asettamat rajoitukset, etenkin energian varastoinnille on juridisia esteitä. Entä tuleva liikenne, jos sähköautot alkavat yleistyä niin jostain niidenkin on saatava riittävästi energiaa.

Mitä teollisuuteen tulee niin yksi mahdollisuus on että rakennetaan "globaali/eurooppalainen" kantaverkko, jolloin siellä missä aurinko energiaa saadaan paljon pystytään se toimittamaan myös huonommille alueille.

Yksi ehtikin jo kommentoimaan taloyhtiöiden investointi halukkuudesta niin itse olen aivan samaa mieltä, ei tule ihan heti menemään läpi. Meillä on väännetty kättä monta vuotta parkkipaikan asfaltoinnista ja parvekeremontista, joka on pakollinen investointi. Ainoa mikä ollaan saatu uusittua oli ilmanvaihtokone ja sekin sen takia että vanha hajosi. Niin miten mahtaa onnistua kallis polttokennojärjestelmä.

- ma 30. tammikuuta 2017 17.12.06