15.12.2016, kello 10.28

Ensimmäinen yliopistotasoinen tutkimus Suomessa

Tuulimelua tutkitaan

Tuulivoimaloiden meluhaittoja tutkitaan Satakunnan Honkajoella. WindSoMe-niminen hanke on laajuudessaan ensimmäinen yliopistotasoinen tutkimus Suomessa. Tutkimuksen tavoitteena on myös kumota tuulivoimaan liittyviä virheellisiä väittämiä.

Vaasan yliopiston tutkijatohtori Petri Välisuo on mukana WindSoMe-projektissa, jossa tutkitaan tuulivoimaloiden melutasoa ja häiritsevyyttä. Melumittauksia tehdään useassa eri pisteessä Honkajoella sijaitsevan Kirkkokallion tuulipuiston läheisyydessä.

WindSoMe-hankkeessa tutkitaan tuulivoimalaitoksissa syntyvän melun leviämistä erilaisissa sääolosuhteissa. Vaasan yliopiston, Vaasan ruotsinkielisen ammattikorkeakoulu Novian, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, VTT:n ja teknologiakeskus Merinova Oy:n yhteisessä tutkimuksessa tehdään runsaasti mittauksia, mutta myös haastatellaan tuulivoimalaitosten läheisyydessä asuvia ihmisiä. Tutkimustuloksia käytetään apuna, kun uusia tuulipuistoja ja tuulivoimalaitoksia suunnitellaan.

Kaksivuotinen WindSoME-hanke käynnistyi jo vuonna 2015. Hanke kuuluu innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 700 000 euroa. Sitä rahoittavat Tekes ja EU:n aluekehitysrahasto EAKR.

Tutkimuksen ensimmäinen vuosi kului mittausten suunnitteluun, mittauslaitteiston kehittämiseen ja mittausten järjestelyihin. Kenttämittaustyöt ovat tällä hetkellä päättymässä Satakunnassa sijaitsevassa Honkajoen Kirkkokallion tuulipuistossa. Puiston rakensi aikoinaan pääomasijoitusyhtiö Taaleritehdas, joka on nyttemmin myynyt puiston saksalaiselle energiayhtiölle. Omistusvaihdoksesta huolimatta puiston operoinnista vastaa edelleen Taaleritehdas.

Kirkkokallion tuulipuistossa on yhdeksän 2,45 megawatin tehoista Nordex N117/2400 –turbiinia. Puiston kokonaisteho on reilut 22 megawattia.

Melurajoitusten tehokkuus arvioidaan

— Projektin tavoitteet ovat selkeät, toteaa projektissa mukana oleva Vaasan yliopiston tutkijatohtori Petri Välisuo.

— Nykyisten melurajoitusten laatu ja tehokkuus arvioidaan projektin yhtenä osana. Toisessa vaiheessa taas kehitetään menetelmiä poikkeuksellisen tuulivoimamelun mittaamiseen ja arvioimiseen.

Tutkimustyön yhteydessä kehitetään myös reaaliaikainen kansalaispalautteen keruujärjestelmä ja kentälle asennettava älyteknologiaan perustuva tuulivoimalaitosten melua analysoiva moduuli. Lisäksi laaditaan tilastollinen yhteenveto tuulipuiston melujakaumasta eri vuodenaikoina.

Mittauksia toteutetaan neljällä mittausasemalla. Ne mittaavat jatkuvasti voimalaitosten tuottamia ääniä Kirkkokallion tuulipuiston läheisyydessä. Yksi mittausasemista on sijoitettu yhden tuuliturbiinin välittömään läheisyyteen. Sen avulla mitataan tuulivoimalaitoksen lähtömelutaso.

Kolme muuta mittausasemaa on sijoitettu eri etäisyyksille puistosta. Tutkimuksen alkuvaiheessa yksi mittausasemista sijoitettiin asuinalueelle noin kahden kilometrin päähän tuulipuistosta. Välimatka oli kuitenkin liian pitkä — kahden kilometrin etäisyydellä tuulipuiston ääni kuului hyvin harvoin, vaikka mittauksia tehtiin puolen vuoden ajan.

Mittausdata siirretään noin kymmenen minuutin viiveellä palvelinkoneelle Vaasaan, jossa se on välittömästi tutkijoiden käytettävissä. Marraskuun alkuun mennessä mittausdataa oli kertynyt noin viisi teratavua. Tutkijat odottavat mittausdatan nousevan jopa 10 teratavuun.

Paljon virheellistä tietoa

Petri Välisuon mukaan keskustelu tuulivoimaloiden tuottamasta melusta perustuu liian usein huhupuheisiin ja jopa vääristeltyyn tietoon.

— Suomessa on muutamia internet-sivustoja, jotka välittävät virheellistä tietoa tuulivoimalaitosten meluvaikutuksista. Samaan syyllistyvät monet tiedotusvälineet.

— Osa väittämistä on suoranaista sepittelyä. Esimerkiksi infraäänien vaikutuksia on käytetty tuulivoimaa vastaan, vaikka tuulivoimalaitokset eivät ole merkittävä infraäänilähde.

Tuulivoimalaitosten meluvaikutuksia ei ole juuri tutkittu Suomessa. WindSoMe-hanke on ensimmäinen yliopistotasoinen laajempi tutkimus.

— Juuri ennen projektimme käynnistymistä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa toteutettiin lyhyt mittausprojekti ja siihen liittyvä kyselytutkimus. Mittaustietoa ei ole kovin paljon saatavilla. Tuulivoimalaitosten lähellä asuvien ihmisten kokemastakaan ei ole tutkittua tietoa muutamia yksittäistapauksia lukuun ottamatta.

WindSoMe-tutkimuksessa käytetään apuna kännykkäsovellusta. Sen avulla tuulipuiston läheisyydessä asuvat ihmiset voivat antaa palautetta erittäin nopeasti. Sovellus kysyy numeerisella asteikolla havainnoitsijan arvioita koetusta äänen voimakkuudesta ja äänen häiritsevyydestä. Lisäksi sovellus kysyy muutaman laadullisen kysymyksen äänen luonteesta.

Tutkimuksen alussa tuulipuiston lähellä asuville järjestettiin kyselytutkimus. Kyselyyn osallistuneet ihmiset asuvat pääosin noin kahden kilometrin etäisyydellä Kirkkokallion tuulipuistosta tai tätä kauempana. Kahta kilometriä lähempänä on vain muutama talo — lähin niistä sijaitsee noin kilometrin päässä lähimmästä turbiinista.

Välisuon mukaan kyselytutkimukseen saatiin runsaasti vastauksia. Reaaliaikaista melupalautejärjestelmää tuulipuiston vaikutuspiirissä asuvat ihmiset sen sijaan eivät ole käyttäneet juuri lainkaan.

— Halusimme selvittää, miksi reaaliaikaista palautejärjestelmää ei käytetä. Syynä oli se, että asukkaat eivät yleensä kuule melua. Siksi he eivät myöskään pysty antamaan palautetta meluhaitoista.

Aulis Bragge asuu noin kilometrin päässä Kirkkokallion tuulipuistosta. Melua ei Braggen mukaan ole puistosta kuulunut koskaan. Samaa mieltä on myös Soili Kallio.

Kohti parempaa suunnittelua

Tähän asti kerättyä mittaustietoa analysoidaan parhaillaan. Tutkijoiden tarkoituksena on selvittää ihmisten kokemaa suhteessa mitattuun melutasoon. Tältä osin tulokset jäävät Välisuon mukaan vaatimattomiksi, koska alueen asukkaiden palaute melukokemuksista on ainakin toistaiseksi hyvin vähäistä. Välisuon mielestä tämäkin on sinällään merkittävä tutkimustulos.

Kerätyn mittaustiedon perusteella voidaan tutkia myös tuulivoimalaitosten äänen syntymistä ja äänen etenemistä erilaisissa sääolosuhteissa ja eri vuodenaikoina.

— Tutkimus tuottaa siis paljon erilaista tietoa tuulivoimamelun luonteesta. Voimme esimerkiksi selvittää, onko tuulivoimalaitoksen äänessä erityisen häiritseviä elementtejä kuten jokin merkityksellinen syke tai sointi.

Toistaiseksi mittaustiedon analysointi on vielä kesken. Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että Kirkkokallion tuulipuiston meluhaitat vaivaavat alueella vain muutaman talon asukkaita toisinaan.

— Kahden kilometrin päässä sijaitsevalla asuinalueella tuulivoimalaitoksen melua ei voi havaita korvakuulolla. Alueen asukkaat ovat pitkälti samaa mieltä mittaustietojen kanssa. Kahden kilometrin päässä asuvat ihmiset kuulivat kerran kesällä tuulivoimalaitoksen tuottamia ääniä puutarhassaan.

— Saman vahvisti tuulivoimalaitoksen äänen havaitsemiseen kehitetty algoritmi.

Välisuo arvelee, että WindSoMe-projektin tuloksia voidaan hyödyntää entistä tehokkaampien ja samalla vähemmän häiritsevien tuulipuistojen suunnittelussa.

— Tuloksien avulla myös tuulivoimakeskusteluun osallistuvat ihmiset voivat aikaisempaa paremmin muodostaa mielipiteensä tuulivoiman meluvaikutuksista mitattujen tosiseikkojen pohjalta.

— Turhien valitusten määrä vähenee ja hyvin suunniteltuja tuulipuistoja päästään rakentamaan helpommin. Myös suunnitteluun liittyvät ongelmat voidaan havaita ja korjata nykyistä aikaisemmassa vaiheessa.

Välisuon mielestä parantuneen melutietämyksen avulla tuulipuistoa operoivat yritys voi myös käyttää tuulipuiston ohjausmahdollisuuksia melun vähentämiseen, mikäli kyseinen tuulivoimalaitos tuottaa häiritsevää melua joissain tietyissä sääolosuhteissa.

Yksi Honkajoella sijaitsevan Kirkkokallion tuulipuiston melua mittaavista asemista poikkeaa muista. Kun muissa paikoissa mitataan vain ääntä, pystytään kuvan asemalla mittaamaan myös tuulen ja ilman lämpötilaprofiileja. Asemalla saadaan taustatietoa tuulivoimaloiden äänen syntymisestä ja etenemisestä.

teksti Jari Hakala / kuvat Johannes Tervo

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Tutkia hakoteillä?

— Osa väittämistä on suoranaista sepittelyä. Esimerkiksi infraäänien vaikutuksia on käytetty tuulivoimaa vastaan, vaikka tuulivoimalaitokset eivät ole merkittävä infraäänilähde.

Hankkisivat ensinnä mittalaitteet millä pääsisi tuulivoiman tuottamaan voimakkaaseen kapeakaistaiseen sykkivään 0.4-1.5hz infraääneen kiinni..Petrin mittalaitteiden teoreettinen mittaskaala alkaa vasta 3hz ylöspäin..tuulivoima yhtiöiden palkkaama "asian tuntia"jälleen kerran liikenteessä..Mutta missä piileskelee saman sarjan mies Valtteri Hongisto..

Ippe - pe 16. joulukuuta 2016 10.37.34

Sepitettyjä tutkimuksiako?

https://the-law-is-my-oyster.com/2015/09/16/research-into-wind-turbine-infrasound/

Jarmo - pe 16. joulukuuta 2016 12.02.18

Vain tuulivoimayhtiöiden konsultit oikeassa

https://docs.wind-watch.org/Punch-James-Wind-Turbine-Noise-16-09-30.pdf

Teukka - pe 16. joulukuuta 2016 12.03.59

Tavoite

"Turhien valitusten määrä vähenee ja hyvin suunniteltuja tuulipuistoja päästään rakentamaan helpommin."

Löytyihän se Välisuonkin tavoite sieltä, kun jaksoi vaan lukea.

sekundasähkö - pe 16. joulukuuta 2016 12.22.32

Tuulivoimarakentaminen on tyhmää!

Tuulivoimarakentaminen on yksinkertaisesti tyhmää. Tuulivoimalat aiheuttavat vakavia terveyshaittoja matalataajuisella melupäästöllään. Valosaaste häiritsee asukkaita ja eläimistöä. Syöttötariffi kuormittaa kohtuuttomasti valtiota ja veronmaksajia. Tuulivoimaloiden sattumasähkö vain sekoittaa sähkömarkkinoita ja lisää mm. vesivoimaloiden ohijuoksutusta alassäätötilanteissa. Ulkomainen turbiinivalmistaja vie koko investoinnista 70-80%. Tuulivoima työllistää lähinnä ulkomailla. Tuulivoimarakentaminen vain lisää CO2-päästöjä. Haittavaikutukset jäävät kohdepaikkakunnalle, mutta raha valuu ulos.

melupäästö - pe 16. joulukuuta 2016 12.24.20

(Ei otsikkoa)

"Ensimmäinen yliopistotasoinen tutkimus Suomessa"!

Tällaistako on "Suomen yliopistotasoinen tutkimus" tässä asiassa??!!
Edes työvälineet eivät ole oikeat.

Sitten ihan toiseen aiheeseen, jolla ei ole mitään tekemistä edellisen aiheen kanssa:
Tässä maassa on paljon kansalaisia, jotka näön huonontumisen myötä ovat joutuneet hankkimaan silmälasit. Mitä jos optikon näöntarkastuksessa alettaisiinkin jatkossa antamaan väärät silmälasit ennen testiä, mutta ilmoitettaisiin sitten, että testitulokset olivat hyviä ja, että näössäsi ei ole mitään vikaa - silloinhan asiakas suorastaan ilahtuu.
Kansalaiset kaipaavat hyviä uutisia. Tässä maassa kaivataan niin ikään hyviä uutisia.
Onnellisuutta me tavoittelemme. Jos optikolla käynyt kansalainen kulkeekin kadulla käsikopelolla, mutta on onnellinen, niin eikö se olekin onnellisempi olotila kuin sillä, joka on surullinen, vaikkakin hyvänäköinen?

TK - pe 16. joulukuuta 2016 12.35.20

Onko tutkimuskohde ongelma-alue?

Ei sitten valittu "tutkimuskohteeksi" tuulivoimala-aluetta, josta ihmisiä on joutunut muuttamaan pois ilmeisesti tuulivoimaloiden takia.

Ei sitten valittu voimaloita, joiden välittömässä läheisyydessä asuu ilmeisesti tuulivoimaloiden haitoista kärsiviä ihmisiä.

Ei sitten valittu voimala-alueita, joiden asukkaat ovat turhaan pyytäneet mittauksia ilmeisesti tuulivoimaloiden yöaikaisen häiriköinnin ongelmista.

Ei sitten valittu voima-aluetta, jossa on nykyään pystytettäviä massiivisia tuulivoimaloita.

Ei sitten valittu puolueetonta tutkimusryhmää vaatimuksena asialliset mittauväöineet.





- la 17. joulukuuta 2016 13.01.49

Tietääkö tutkija jo etukäteen tutkimustuloksen?

Punaiset valot syttyvät heti, kun 700 000 euron budjetilla toimivat tutkijat katsovat jo ennen tutkimuksen loppuun saattamista tietävänsä mitkä tutkimuksen aiheista ovat väärää tietoa. Maalaisjärkeni pitää selvänä, että tutkija suhtautuu tutkittavaan aiheeseensa avoimin mielin eikä julista maailmalle tutkimustuloksia ennen kuin tutkimus on suoritetu loppuun. Tutkija, jolla on näin vahva ennakkoasenne, romuttaa koko arvokkaan puolueettoman tutkimusperinteen.

- la 17. joulukuuta 2016 13.20.24

Ei vakuuta

Tutkijan asenne pilaa tutkimuksen uskottavuuden. Eihän tuollaisella tutkimuksella ole mitään arvoa, jos lopputulos kuulutetaan jo etukäteen.

Myös kohteen valinta ihmetyttää. Miksi valita kohde, josta ei ole tullut meluvalituksia, kun niitäkin kohteita on runsaasti, joissa ihmiset valittavat melusta ja toivovat mittauksia, mutta kukaan ei suostu mittaamaan todellista melua!

- la 17. joulukuuta 2016 14.37.15

Suomalainen ongelmako?

Saksan tuulivoimalaitosten yhteenlaskettu teho on noin 50 000 megawattia. Ne on pääasiallisesti sijoitettu Pohjois-Saksaan. Tanska taas tuottaa tuulivoimalla yli 20 prosenttia sähköstään. Suomi on siis tuulivoiman osalta selvästi pieni maa Eurooppaan verrattuna. Mutta missä luuraavat uutiset saksalaisesta ja tanskalaisesta tuulimelusta? Jos asia suhteutetaan saksalaiseen ja tanskalaiseen tuulivoimalaisten määrään, niin luulisi mahdollisten ongelmien näkyvän massiivisena uutisointina julkisuudessa.

Perusjuntti - la 17. joulukuuta 2016 17.14.34

Ei vakuuta edelleenkään

Saksan voimalat ovat pienempiä, koska voimalaitosten koko on kasvanut koko ajan. Nyt puhutaan jo Näsineulaa korkeammista voimalaitoksista.

Tässä muuten faktatietoa siitä, kuinka hyvin Tanska ja Saksa ovat onnistuneet CO2 päästöjen vähentämisessä tuulimyllyillään.
http://electricitymap.tmrow.co/

- la 17. joulukuuta 2016 19.36.27

Vakiomyllyjä

Samaa vakiotavaraa nämä Suomeen rakennettavat myllyt ovat kuin mitä Keski-Euroopassa käytetään. Taitaa olla tanskalainen Vestas markkinajohtaja. Suomessa yritettiin pariin otteeseen ryhtyä valmistamaan kotimaisia tuulimyllyjä, mutta liian myöhään oltiin liikkellä. Eikä ollut kotimarkkinoitakaan, joilta kerätä referenssejä. Menetettiin tämäkin mahdollisuus saada kansantalous nousuun.

Jartsa - su 18. joulukuuta 2016 09.23.54

Vakiotavaraa, niinpä..

Myös Saksassa tuulivoiman vastustus on lisääntynyt merkittävästi voimalaitoskoon suurentuessa. Noin sata metriä korkea 1 Mw voimalaitos ei häiritse kilometrin päässä asutuksesta, mutta 200 m korkea 5 Mw voimala häiritsee vielä kahden kilometrinkin päässä asutuksesta. Suurin osa Saksaan rakennetuista on pienempiä. Ei Suomessakaan kukaan valittanut aikanaan noista pienemmistä. Nyt vasta nyt jättikokoisten voimaloiden melu on ylittänyt sietorajan.

- su 18. joulukuuta 2016 21.16.28

Erämaatutkimusta?

"Mittaustietoa ei ole kovin paljon saatavilla. Tuulivoimalaitosten lähellä asuvien ihmisten kokemastakaan ei ole tutkittua tietoa muutamia yksittäistapauksia lukuun ottamatta."

Silti jo etukäteen oletetaan, ettei ongelmaa olekaan.

"Kyselyyn osallistuneet ihmiset asuvat pääosin noin kahden kilometrin etäisyydellä Kirkkokallion tuulipuistosta tai tätä kauempana"

Olisi pitänyt hakea paikka, jossa on myös asumuksia lähellä ja mahdollisimman monta. Silloin niitä asukkaiden mielipiteitä saattaisi mobiilisti saadakin. Jos niitä halutaan...

Ilkka - ma 19. joulukuuta 2016 11.28.55

Lisätietoa

http://windsome.uwasa.fi/wordpress/index.php/tietoa-tuulivoimamelusta/

Petri Välisuo - ti 20. joulukuuta 2016 17.31.16

Lisäihmettelyä

Välisuon tutkimuskohde on kuin onnettomuuksien syiden selvittely moottoritiellä, jossa ei ole koskaan sattunut haavereita.

Välisuon mittarit jättävät kommentoijien tiedon mukaan mittaamatta jopa tuulivoimaloille tyypillisen infraäänen perustaajuuden 1Hz alueella.

Välisuon lähtökohta on vakaasti, että se mitä ihmiskorva ei kuule ei ole vaarallista. Kumma, kun kaikki muut aistimme toimivat "tiedemaailmankin" hyväksyminä toisin.

Toisaalta ihmisen kuuloalueelle kehitetyn asteikon käyttäminen infraäänten mittaamiseen on absurdia, kuten myös esim. tunnin keskiäänitasojen käyttäminen yöaikaiselle melulle. Jos samaa periaatetta toteutettaisiin liikenteen nopeusvalvonnassa, niin ylinopeussakot loppuisivat kokonaan.

- to 22. joulukuuta 2016 09.59.25

tutkimustietoa tuulivoiman infraäänistä

Tässä on parin laajan infraäänimittauskampanjan tuloksia.

http://www.epa.sa.gov.au/files/477912_infrasound.pdf
http://www4.lubw.baden-wuerttemberg.de/servlet/is/262445/

Nämä on Australian ja Saksan valtionhallinnon tuottamia dokumentteja.

Onko kellään esittää laadukasta tutkimusta, joka osoittaisi että tuulivoimala tuottaa runsaasti infraääniä, että niitä voi havaita yli kilometrin päästä, tai että ne vaikuttavat ihmiseen. Olisin oikeasti kiinnostunut.

Petri Välisuo - to 22. joulukuuta 2016 11.29.18

Outoa tulkintaa

Välisuon kysymyksestä päätellen tuulivoimaloiden äänitutkijoilla on käytössään dB-asteikot, jotka leikkaavat esim. tyypillisimmät/pisimmälle etenevät tuulivoimaloiden "äänet" pois, tai jopa mittareita, joilla kyseisiä taajuuksia ei voi edes mitata?

- to 22. joulukuuta 2016 13.43.45

Eikun oikeasti

Onko kellään esittää mitään faktaa siitä, että tuulivoimalat tuottavat runsasti infraääniä?

Tuossa aikaisemmassa postauksessani oli kaksi dokumenttia, jotka osoittavat että tuuliturbiinien infraäänet hukkuvat taustameluun jo alle kilometrin päässä.

En ole nyt kiinnostunut mielipiteistä, kuulopuheista ja löysistä heitoista, vaan ihan oikeista faktoista.

Petri Välisuo - to 22. joulukuuta 2016 15.58.39

Fakta

Eikö Välisuo halua huomioida, että hänen esittämissään linkeissä käytetty asteikko leikkaa kauimmaksi kantavat "äänet" tehokkaasti pois?

Ehkä Välisuo esittää linkkejä, joissa infraäänet ja muutkin tuulivoimaloiden äänet on esitetty rehellisesti, ilman tuuliteollisuuden mainoslauseita " sellainen "ääni", jota ihminen ei kuule, ei ole haitallista".

Fakta on, että on perheitä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa terveysongelmien takia sen jälkeen, kun lähistölle on pystytetty tuulivoimaloita. Miksi?

- to 22. joulukuuta 2016 16.51.01

Melun etenemisestä

Molemmissa mittauksissa mittausalue ulottui hyvin alas. 0.6 Hz ja esim 2 Hz äänen etenemisessä ei ole käytännössä mitään eroa. Eikä myöskään 0.6 Hz ja 100 Hz. Siksi jo matalataajuista ääntä ei kuule, ei myöskään infraääniä voi olla paljoa. Ainakaan jos spektri on samankaltainen kuin noissa yllä olevissa mittauksissa. Siksi onkin todella epätodennäköistä, että infraääni voisi sairastuttaa jonkun esim 10 km etäisyydellä, kun matalataajuiset äänetkään eivät kuulu lähimainkaan niin kauas. Nyt pitäisi oikeasti selvittää sairastumisten syitä, eikä vain olettaa että syy on jo löytynyt ja lopettaa tutkiminen.

Petri Välisuo - to 22. joulukuuta 2016 17.08.47

Suojaetäisyys Suomeenkin, esim. 5km ja lumetutkimuksille loppu

Mittausalue voi ulottua hyvinkin pitkälle, mutta käytetty asteikko suodattaa mittaustuloksista pois enimmillään kymmeniä desibelejä. Mitä tutkija silloin mittaa? Ympäri maailmaa saatujen kokemusten perusteella tutkija mittaa kyseisillä infraäänimittauksilla tuulivoimayhtiöille paljon rahaa ja itsellekin hieman.

Aito tutkimus puuttuu, koska ei ole mitään todellista pakkoa selvittää tuulivoimapakolaisuuden syytä/syitä. Mitä ne pakolaisuuden syyt sitten ovatkin.

On maita, joissa on oivallettu matemaattisten mallien harha ja alkeellisuus asutuksen ja herkkien luontokohteiden suojelussa. Esim. kaksi viikko sitten Unkarissa rajoitettiin uusien voimaloiden tehoa ja korkeutta. Etäisyys asutukseen määrättiin minimissään 12 km:iin. Kuusi kuukausi sitten Puolassa minimietäsyydeksi päätettiin 10 x voimalan pyyhkäisykorkeus.

Kaikesta huolimatta on mielenkiintoista aikoinaan lukea tämänkin tutkimuksen yksityiskohdat ja vertaisarviointi. Toivottavasti ei käy kuten Kopsassa tutkimusta tehneille. Siitä tutkimuksesta puuttuu jopa mittauksen aikainen tuulivoimatuotanto.

- pe 23. joulukuuta 2016 10.34.01

Julkisen tutkimusen merkitys

WindSoMe-hanke lasketaan julkiseksi tutkimukseksi, koska rahoituksesta 95% tulee julkisista lähteistä. Tässä on se etu, että pystymme aika pitkälti itse määrittelemään mitä tutkitaan. Siksi me analysoimme datan niin pienille taajuuksille kuin mittauslaitteistostamme irtoaa, sen sijaan että keskittyisimme vain standardin vaatimaan A-painotettuun melutasoon. Jäljelle jää enää muutama hertsi alimpia infraäänitaajuuksia, joita mikrofonimme eivät nauhoita. Tämäkin ongelma korjaantuu lähitulevaisuudessa, ainakin osittain. Keskustelu infraäänistä on ollut niin kiivasta, että tutkimme ilman muuta infraäänialueen niin hyvin kuin pystymme. Siihen asti kannattaa lukea noita aikaisemmin viittaamiani muita tutkimuksia aiheesta.

Käsittääkseni tarve kiinteille suojaetäisyyksille tulee siitä, että melumallinnuksiin ei luoteta. ISO-malliin perustuvat mallinnukset ovat kuitenkin niin yksinkertaisia, että luultavasti joka kylältä löytyy joku, joka pystyy niitä tekemään sopivien ohjeiden avulla. Koitan kehittää tähänkin jotain. Silloin ei tarvitse luottaa konsulttien laskelmiin, jos ei halua. Muuten on minusta järkevää, että asetuksilla säädellään nimenomaan melun tuottamista.

Petri Välisuo - ti 27. joulukuuta 2016 16.23.14

Pahasti pielessä

Melua ennustetaan, ennustajat toteavat kaiken olevan kunnossa ja tuulivoimapakolaisia on.

Useiden kilometrien suojaetäisyys on tällä hetkellä ainoa mahdollisuus suojata asutusta tuulivoimaloiden terveyshaitoilta.

- ti 27. joulukuuta 2016 20.08.13