23.01.2017, kello 16.04

Energiaviraston tuore tilasto paljastaa

Uusiutuvaa energiaa ennätysmäärä

Uusiutuvalla energialla tuotettiin lämpöä, sähköä ja liikenteen biopolttonesteitä yli 130 terawattituntia viime vuonna. Eniten kasvoi metsäteollisuuden sivuvirroista tuotetun energian määrä.

Uusiutuvilla raaka-aineilla tuotettiin viime vuonna yli 130 terawattituntia energiaa — lämpöä, sähköä ja liikennepolttoaineita. Uusiutuvan energian osuus suomalaisesta energian loppukulutuksesta ylittää jo 40 prosenttia. Tämä selviää Energiaviraston keräämistä tilastoista.

Viime vuonna uusiutuvaa energiaa käytettiin noin viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla saavutettiin tuotantoennätys. Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö on myös kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna.

Eniten kasvoi metsäteollisuuden jäteliemistä ja sivutuotteista valmistetun energian määrä. Niiden osuus on nyt yli 60 prosenttia kaikesta uusiutuvan energian käytöstä. Suhteellisesti eniten kasvoi tuulisähkö. Tuulisähkön osuus oli viime vuonna vajaat neljä prosenttia sähkön käytöstä, mutta kaikesta uusiutuvan energian käytöstä vain runsaat kaksi prosenttia.

— Jos kotimaisen uusiutuvan energian käyttöön lisätään Ruotsista tuotu uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö, niin uusiutuvan energian osuus on Suomessa jo lähes 50 prosenttia, toteaa Energiaviraston johtaja Pekka Ripatti.

— Jos palettiin lisätään myös Suomessa käytetty suomalainen ja ruotsalainen päästötön ydinsähkö, niin päästöttömän energian osuus loppukulutuksesta on yli 70 prosenttia.

Syöttötariffijärjestelmästä viisi terawattituntia

Suomen tavoitteena on tuottaa metsähakkeella 5,3 terawattituntia sähköä ja tuulivoimalla 6 terawattituntia sähköä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen toteuttamista avitetaan mm. syöttötariffijärjestelmän avulla. Vuonna 2016 syöttötariffijärjestelmään hyväksytyt laitokset tuottivat sähköä metsähakkeella noin kaksi terawattituntia ja tuulisähköä noin kolme terawattituntia.

— Sähköjärjestelmämme kestää syöttötariffijärjestelmään hyväksytyn määrän vaihtelevasti sähköä tuottavia tuulivoimalaitoksia sekä energia- ja ilmastostrategiaan kirjatun kahden terawattitunnin lisäyksen, toteaa Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.

— Toimitusvarmuuden ylläpitäminen vaatii kuitenkin uusia toimenpiteitä investointien, teknisen kehityksen ja markkinoiden pelisääntöjen osalta. Siksi Energiavirasto on nostanut tehoreservin määrää. Samalla kysyntäjoustojärjestelmiä kehitetään ja uusia sähkön siirtoyhteyksiä Suomen ja Ruotsin rajalle suunnitellaan.

Syöttötariffin hinta — 172 miljoonaa

Viime vuonna syöttötariffijärjestelmään hyväksytyille laitoksille maksettiin 172 miljoonaa euroa syöttötariffitukea valtion varoista. Tästä 34 miljoonaa maksettiin metsähakevoimalaitoksille, 136 miljoonaa tuulivoimalaitoksilla ja kaksi miljoona puupolttoaine- ja biokaasuvoimalaitoksille.

Syöttötariffituki määräytyy tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksena. Tavoitehinnaksi on asetettu 83,5 euroa megawattitunnilta. Tämän hinnan järjestelmään hyväksytyt laitokset saavat kaikissa olosuhteissa. Enimmillään tuki voi olla kuitenkin korkeintaan 53,50 euroa megawattitunnilta.

Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä sähkön markkinahinta oli keskimäärin 35,5 euroa megawattitunnilta. Syöttötariffitukea tältä jaksolta voimalaitosten omistajat saavat 46 euroa megawattitunnilta.

Metsähakevoimaloille maksetaan turpeen veron ja päästöoikeuden mukaan muuttuvaa sähkön tuotantotukea — enintään 18 euroa megawattitunnilta.

Syöttötariffijärjestelmä otettiin käyttöön Suomessa vuonna 2011. Järjestelmään on hyväksytty 161 voimalaitosta. Niistä 53 kappaletta on metsähaketta käyttäviä laitoksia ja 103 kappaletta tuulivoimalaitoksia.

Metsähaketta käyttäville voimalaitoksille järjestelmässä ei ole asetettu kiintiötä, mutta tuulivoimalaitoksia järjestelmään voidaan hyväksyä korkeitaan 2500 megawatin tehoa vastaava määrä. Käytännössä tuulivoimalaitosten kiintiö on tällä hetkellä täynnä, eli uusi laitoksia järjestelmään ei enää hyväksytä.

Kuva Scanstockphoto

Tulosta

Kommentointi

Otsikko:
Kommentti:
Nimi:
 

Kommentit

Sähköautojen latausteho?

Mikäli Suomessa yleistyvät täyssähköautot, niin paljonko on niiden lataustehotarve esim. 1000, 10.000 sähköautoa varten? Kuka kustantaa latausverkoston?

Kaapo Pulkkinen - ti 21. maaliskuuta 2017 11.07.50

Sähköautojen lataustehosta

Jos sähköautojen lataus toteutetaan älykkäästi, ei tehontarve kasva välttämättä lainkaan. Tavallisesti sähköautoilija laittaa auton yön ajaksi lataukseen. Tällöin verkossa on paljon vapaata kapasiteettia verrattuna päiväaikaan. Yölatauksella tuotettu sähkö on tavallisesti tuotettu puhtaimmilla energianlähteillä ja se on myös halvempaa. Suomessa sähkönjakeluverkko on rakennettu suuresta lämmitystarpeesta johtuen jo valmiiksi melko järeäksi, joten sähköautojen yleistyminen ei johda merkittäviin verkon vahvistamistarpeisiin. Sähköautot mahdollistavat myös erilaisten kysyntäjoustopalveluiden hyödyntämisen, mistä hyötyvät niin asiakkaat, palveluntuottajat kuin energiayhtiöt.

Pikalatausverkko on vielä asia erikseen. Pikalatauspisteitä tarvitaan erityisesti valtateiden varsille, esimerkiksi huoltoasemien yhteyteen. Latauspisteen teho on tällä hetkellä yleisimmin 50 kW. Latauspistettä varten latauspisteen omistaja, esimerkiksi huoltoasemayrittäjä, ottaa paikalliselta verkkoyhtiöltä liittymän tai liittää latauspisteen kiinteistön sisäiseen verkkoon. Pikalatauspisteet rahoitetaan Suomessa pääosin markkinatoimijoiden rahalla. Jos pikalatauspisteitä tulee saman liittymän taakse useita, voidaan älykkäällä ohjauksella tarvittaessa rajoittaa tehoa niin, ettei verkko ylikuormitu. Pikalatauspiste vaatii huomattavasti kevyemmät järjestelyt kuin perinteiden bensa/diesel -pumppu.

Esa Niemelä - ke 22. maaliskuuta 2017 09.26.09