Kilpailukyky rakennettava ilmastokestävällä energialla — EU:n on aika luopua Venäjän kaasusta ja öljystä

30.09.2025, kello 10:15

Teksti Jukka Leskelä | Kuva Scanstockphoto

EU:n komissio antoi kesällä kaksi tärkeää aloitetta, Venäjän fossiilienergian tuonnin kieltävän asetuksen ja EU:n ilmastolain päivityksen. Niihin liittyvässä päätöksenteossa mitataan Euroopan maiden suunta: yritetäänkö pysyä kilpailukykyisinä pitäytymällä vanhassa vai rakennetaanko kilpailukyky ilmastokestävän energiajärjestelmän lähtökohdista? 

Asetus fossiilienergian tuonnin kieltämisestä Venäjältä lopettaisi öljyn ja kaasun tuonnin sieltä kokonaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Asia ei ole edennyt pakotepäätösten kautta, siksi nyt tehdään toimet lainsäädännöllä. 

Jotkut EU-maat suhtautuvat tuontikieltoon kriittisesti. Käsitykseni mukaan EU-mailla on kuitenkin kyky korvata venäläisen tuonnin volyymit ja siirtää energia jäsenmaiden välillä. Myyjiä on lukuisia ja nesteytetyn kaasun vastaanottoa on lisätty merkittävästi sitten Venäjän hyökkäyssodan alkamisen. 

Öljyn ja kaasun tuonti Venäjältä on toki vähentynyt paljon, mutta ei riittävästi. Venäläisen öljyn ja kaasun ostajat tulevat edelleen rahoittaneeksi Venäjän sotakonetta kymmenillä miljardeilla vuodessa. Venäjä on myös käyttänyt polttoainetoimituksiaan aseena EU:ta kohtaan jo ennen hyökkäyssodan alkamista ja tuhoaa Ukrainassa energiainfrastruktuuria määrätietoisesti. On sekä oikeutettua, että velvollisuutemme lopettaa energiaostot Venäjältä. 

Energiateollisuus tukee tuontikieltoa. Suomeen ei enää tuoda venäläistä kaasua tai öljyä. Jotkut jäsenmaat ja toimijat Euroopassa haluaisivat jatkaa energiaostoja kilpailukyvyn tai toimitusvarmuuden vuoksi. Venäjän energia on kuitenkin käytännössä yhtä kallista kuin muualta hankittu, ja Venäjä voi painostaa hinnalla ja toimitusten katkaisulla vain niin kauan, kun energiaa sieltä hankimme. 

EU on myös vahvistamassa toimia estääkseen keinot, joilla kieltoa yritetään kiertää. Energian alkuperän todentamista vaaditaan. Se on tärkeää, samoin kuin koko toimitusketjun valvonta ja rikkomusten sanktiointi. On myös tärkeää, että nämä mekanismit otetaan käyttöön tavalla, joka ei hidasta normaalin energiakaupan menettelyjä. 

Toinen kesäinen aloite, EU:n ilmastolain päivitys, on yhtä tärkeä. EU:n komissio ehdottaa 90 % nettopäästövähennystä vuoteen 2040 mennessä. 

Energiateollisuus tukee tätä. Esitys on linjassa EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen (2050) kanssa. Irtautuminen fossiilienergiasta ja siirtymä kohti ilmastokestävää energiajärjestelmää edellyttää johdonmukaista ja määrätietoista politiikkaa. Poikkeamat heikentäisivät investointinäkymää ja hajottaisivat EU:n sisäisen kehityksen ja markkinat. 

Tätäkin ehdotusta kritisoidaan eikä ole selvää, että se etenee päätöksentekoon asti. EU:n ykkösprioriteetit ovat nyt turvallisuus ja kilpailukyky. Niiden nimissä jotkut esittävät ilmastotavoitteista perääntymistä. Olen täsmälleen päinvastaisella kannalla. EU:n turvallisuus ja kilpailukyky pitää rakentaa fossiilittomalle ja ilmastokestävälle tulevaisuudelle. Fossiilienergia on lähes kokonaan tuontitavaraa, suurelta osin maista, joiden arvot ja toimintatavat ovat ristiriidassa EU:n periaatteiden kanssa. Fossiilienergia ei rakenna kilpailukykyä, vaan pitkällä ajalla heikentää sitä. 

Suomi on loistava esimerkki Euroopalle siitä, kuinka siirtymä fossiilienergiasta ilmastokestäviin ratkaisuihin on mahdollista. Olemme onnistuneet jo irrottamaan sähkön lähes kokonaan fossiilienergiasta ja samalla olemme vähentäneet sähkön tuontia. Vuonna 2010 tuonnin ja fossiilisten energialähteiden osuus sähköstämme oli yli 40 %. Viime vuonna fossiilisten osuus oli 3 % ja tuonnin 4 %. Vuosikymmenen loppuun mennessä meillä on fossiiliton sähkö ja lämmitys yhtenä ensimmäisistä maista maailmassa.  

Samalla energian hinta on Suomessa kilpailukykyinen. Sähkön tukkuhinta, eli se hinta, jonka teollisuus sähköstä maksaa, oli Suomessa viime vuonna Euroopan kolmanneksi edullisin Ruotsin ja Norjan jälkeen. Tänä vuonna tähän asti sähkö on ollut Suomessa Euroopan halvinta lukuun ottamatta Ruotsin ja Norjan pohjoisosia, joissa sähkön on hyvin halpaa ja joissa on vain pieni määrä asutusta ja teollisuutta. Sähkön hintamme on kilpailukykyinen myös Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna, mikä herättää Keski-Euroopan maissa ihmetystä ja kateutta. Voimme tarvittaessa jopa moninkertaistaa puhtaan sähkön tuotannon kilpailukykyisesti, mikäli sähkön tarve sitä edellyttää. 

Suomi houkuttaa kilpailukykyisellä ja puhtaalla energiallaan teollisia investointeja. Tässä on meille todellinen lupaus työpaikoista, viennistä ja talouskasvusta. Tuoreen Electric power barometrin mukaan teollisuuden volyymi kasvaa Suomessa, Ruotsissa ja Espanjassa, joilla on vähiten fossiilipolttoaineita sähköjärjestelmässään. Vastaavasti teollisuuden volyymi supistuu eniten Saksassa ja Italiassa, joissa fossiilisen energian osuus on edelleen suuri. 

Olen vakuuttunut, että Euroopan suunnan pitää olla Suomen suunta. Venäjän energiasta ja muustakin fossiilisesta energiasta on irrottauduttava määrätietoisesti ja rohkeasti. Kilpailukyky syntyy osaamisesta ja joka suhteessa kestävästä kehityksestä. On katsottava eteenpäin ja uskallettava päästää irti vanhasta. 

Toivon, että maailmaan palaa tila, jossa kauppaa käydään kaikkien maiden kanssa. Pelkään, että emme pääse siihen vielä aivan lähivuosina. Kun sellainen aika joskus koittaa, emme enää tarvitse fossiilisia energialähteitä. Emme Venäjältä emmekä muualta.

#energia ja Eurooppa