Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Markkinataloutta kannattaisi ainakin kokeilla

26.01.2024, kello 15:43

Teksti Jukka Relander | Kuva Scanstockphoto

Markkinataloutta kannattaisi ainakin kokeilla

Seurasin keskustelua, jossa pohdittiin miten energiajärjestelmän saisi korjattua. Kun se sähkö oli niin kallista tammikuun viides päivä.

Keskustelussa nousi esiin erilaisia ratkaisuja sähkömarkkinoiden korjaamiseksi, ja hyvä niin.  Mutta yksi vaihtoehto jäi vähän varjoon: markkinatalous. Siis se, että sähkömarkkinoiden haasteet ratkottaisiin taloudellisesti kannattavilla investoinneilla, jotka vastaavat olemassa olevaan kysyntään.

Keskustelun kimmokkeena oli Fortumin käynnissä oleva ydinvoimaselvitys ja siitä julkistettu väliraportti, jossa tutkitaan millä ehdoilla ydinvoimaa voisi rakentaa lisää. Selvitys on tärkeä ja ajankohtainen: sähkön hintahaitari on todella laaja, mutta samalla tuotannon peruskuorma on sen verran korkea, että siihen ei nykyisellä kulutuksella uutta ydinvoimalaa mahdu. Nykyiset ydinvoimalat tuottavat sähköä, hyvin karkein luvuin, 4500 mega watin teholla. Teollisuuden kylkiäisenä syntyy tuhat megawattia lisää, vesivoimaa on pakko ajaa viidensadan megawatin teholla, ettei tulva peitä Pohjanmaan peltoja. Tehoa tulee ihan pyytämättä kuusituhatta megawattia, joka vastaa aika tarkkaan juhannusyön sähkönkulutusta. Aurinkoa ja tuultakin tulee siihen vielä lisäksi, toki vaihtelevasti.

No, tästä on kolme tietä ulos. Yksi on se, että halutaan yhteisesti maksaa, tavalla tai toisella, siitä, että perusvoimaa on enemmän ja hintavaihtelua vähemmän. Samalla syntyisi jonkinlainen kapasiteettimarkkina, jolle mahtuisi megawatti poikineen myös uutta ydinvoimaa.  

Toinen on se, että tavalla tai toisella myötävaikutetaan kulutuksen kasvuun niin, että tuotantoinvestointien kannattavuus paranee. Ennen kaikkea tämä edellyttäisi vetytalouden liikkeellelähtöä, eli kaukolämmön yhteydessä tuotettavan vedyn käyttöä energian varastointiin ja siirtoon, sen teollisen kysynnän kasvua teräksen ja lannoitteiden tuotannossa, ja sen hyödyntämistä synteettisten polttoaineiden raaka-aineena. Hanketta haittaavat ainakin korkeat korot, mutta vetytalouden syntyä hidastaa myös johtajuuden puute.

Kolmas ja ilman sen kummempaa suunnittelua toteutuva vaihtoehto on se, että markkinat korjaavat itse itsensä. Tällä hetkellä sähkön hinta vaihtelee todella paljon. Negatiivisen hinnan päiviä oli viime vuonna useammin kuin koskaan aikaisemmin, ja huippuhintojakin todella tulee kun on kylmää, pimeää ja tyyntä. Nykyiset sähkömarkkinat luovat mahdollisuuksia hintavaihteluihin perustuvalle liiketoiminnalle, on kyse sitten sähkön varastoinnista, halvimpia päiviä hyödyntävästä tuotannosta tai vaikkapa pumppuvoimaloista. Kulutuksen rytmittäminen, sähköautojen kaksisuuntainen lataus, kaukolämmön sähkökattilat, kysyntäjoustot, lämpöakut ja kehittyvä sähköakkuteknologia tarjoavat lukemattomia ratkaisuja jo nyt, kaikkia vain ei vielä ole ehditty ottaa käyttöön.

Kaikki ratkaisut ovat hyviä. Kapasiteettimarkkina toisi ennakoitavuutta hintoihin, kuluttajat ja teollisuus kiittäisivät. Uuden ydinvoimala saaminen tulille olisi myös järkevää varautumista tulevaan. Vähähiilisyystiekarttojen mukaan yksin kemianteollisuus käyttää 30 teraa sähköä 2030-luvun lopulla, eli melkein sen verran kuin ydinvoimalat tuottavat tällä hetkellä yhteensä. Vetyyn kannattaa panostaa. Saadaan puhdasta pöytään, ja Keski-Euroopan asteittainen luopuminen maakaasusta tuo kyllä kysyntää, ja oman tuotannon puhdistaminen vaati vetyä yhtä lailla.

Se olisi tärkeää ymmärtää, että markkinat myös korjaavat itseään, ja vaihtuvan tuotannon kasvu on mahdollisuus monenlaiselle uudentyyppiselle liiketoiminnalle, ei uhkakuva, johon pitäisi varautua kampaviinerit rivissä. Kun meillä on tämä markkinatalous. Tilaa uudelle liiketoiminnalle tosiaan on.

Kirjoittaja

Jukka Relander

Kirjoittaja on Energiauutisten päätoimittaja

#sähkömarkkinat
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja