Matkaraportti Eurelectricin Power Summitista

10.06.2025, kello 12:52

Teksti Antti Kohopää | Kuva Scanstockphoto

Energiateollisuudella oli tänäkin vuonna pieni delegaatio eurooppalaisen kattojärjestömme Eurelectricin vuoden päätapahtumassa, Power Summitissa. Tänä vuonna tilaisuus oli kotikaupungissani Brysselissä. Reissutunnelmaa osallistuminen ei tarjonnut, mutta mahdollisuuden jutella monien kollegojen kanssa hieman pidempään kuin normaalisti kyllä. 

Tilaisuus on samanmielisten kokoontuminen, jossa puhistaan intoa ratkaista Euroopan ja maailman ongelmat. Tällä hetkellä Brysselissä sähköistyminen ja sähköistäminen on trendikästä paitsi alalla, myös poliitikkojen puheissa. Se lisää innostusta alalla – on selvää, että kun oma tuote nähdään ratkaisuna, on siitä kiva iskeä tarinaa. 

Verkoista puhuvat tällä hetkellä kaikki Euroopassa. Romanian energiasta vastaava ministeri sanoi, että Euroopan yksi isoimmista energiaongelmista on, että keskellä on kaksi isoa maata, jotka eivät ole ”interconnected”. Tämän takia edullinen sähkö ei valu keskeisestä Euroopasta itään ja kaakkoon, tai toisinpäin, kun idässä tulee ei energia siirry toiseen suuntaan. 

Sähköverkot otetaan myös monissa maissa annettuina – usein puhutaan tuotantokapasiteetista, mutta ei ymmärretä, että ilman verkkoja ja niihin investoimista tuotanto ja kulutus eivät ikinä tule kohtaamaan. Tässä häviävät lopulta sekä ihmiset että yritykset.  

Kuriositeettina Summitin oheisohjelmassa esiteltiin NATO-L verkkohanketta (NorthAtlanticTransmissionOneLink), jonka tavoitteena on yhdistää Pohjois-Amerikka ja Eurooppa kaapelilla. Hanketta perustellaan tuotannon, ja ennen kaikkea kuuden tunnin aikaeron aiheuttamalla ilta- ja aamuhuippujen eritahtisuudella. Ideana on rakentaa 3750-4500 kilometriä pitkä sähkönsiirtoyhteys kolmella yhteisteholtaan kuuden gigawatin merikaapelilla. Aikataulusta sanoivat, että 20-luku selvitellään, vuosina 32-37 rakennetaan ja 38-40 testataan ja otetaan operatiiviseen käyttöön. Tätä menoa EU:n päässä rantavaltioilla tulee kiire huolehtia siitä, että sähkö siirtyy rannalta eteenpäin. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että The Viking link on tähän saakka pisin merenalainen sähkökaapeli, ja sen teho on 1,4 GW sekä pituus 760 kilometria. Kaapeli yhdistää Tanskan Britanniaan. Uskoo ken tahtoo tämän toteutumiseen. 

Markkinoista puhuttiin tietenkin eri kulmista. Saksalaisen energiayhtiö EONin toimitusjohtaja Leo Birnbaum totesi seminaarissa, että julkisella rahalla emme tule energiasiirtymää toteuttamaan ja jatkoi, että yritykset ja markkinat ovat parempia allokoimaan pääomia kuin poliitikot tai virkamiehet. Tämä oli virkistävää kuulla pitkästä aikaa suuren energiayrityksen suusta. Olen viimevuodet kuullut turhan paljon toiveita de-risking mekanismeista, valtiontukien helpottamisesta, CfD:stä, uusista EU-rahastoista ties mihin tarkoitukseen. 

Olen samaa mieltä siitä, että julkiseen rahan rooliin liittyy turhan suuria odotuksia. Jälkikäteen minulta kysyttiin, miksi tällainen odotus on syntynyt, jos kuitenkin päättäjien ajatus on, että investointeihin vain parikymmentä prosenttia olisi julkista rahaa. Kysymys on hyvä. Odotus ei niinkään synny euroista, vaan siitä että jos samalla markkinalla osaa investoinneista tuetaan edes kahdellakymmenellä prosentilla, kuka investoi samaan markkinaan ilman minkäänlaista tukea? Tai kuka investoi nyt, jos poliitikko on mennyt kotimaassaan herättämään toiveikkuutta, että ensi vuonna hankkeelle on tarjolla EU-rahoitusta. 

Yleisö pääsi äänestämään siitä, mikä on keskeisin este PPA-sopimusten yleistymiselle. 43 prosenttia vastasi että ”lack of flexible capacity”, eli joustavan kapasiteetin puute. Itselläni tuli mieleen, että pitäisiköhän sitten rakentaa joustavaa kapasiteettia ja myydä sitä. Mitä sitä sähköalan seminaarissa ihmettelemään ja odottelemaan että joku muu rakentaa? Muut vaihtoehdot tasaisesti ääniä keränneet vaihtoehdot olivat ”RES-licensing” ”Limited liquidity in forward markets” ”Grid connection delays” ja “others”. 

Valitettavasti markkinoiden roolista ja tulevaisuudesta ei kovin kirkasta tulevaisuuskuvaa syntynyt puheenvuoroja kuuntelemalla, vaikka otsikkotasolla kaikki sisämarkkinoiden parempaa toimintaa toivovatkin. 

Turvallisuudesta ja toimitusvarmuudesta puhuttiin myös. Yleisön suurin huoli (40 % vastaajista) energiaturvallisuuteen liittyen tuntui olevan se, että sähköt katkeavat. Varmasti Iberian black out oli monien mielessä päällimmäisenä, mutta myös muuttunut geopolitiikka ja järjestelmän muuttuminen vaikuttavat.  

Tällä hetkellä monilla eurooppalaisilla toimijoilla tuntuu olevan halu vakuutella päättäjille ja kansalaisille, että sähköistyvä järjestelmä on varmempi kuin vanha. Tullaan luvanneeksi, että Iberian tilanne ei tule toistumaan, jos tehdään oikeita toimenpiteitä – ”oikea” sitten riippuu jo hieman sanojasta. 

Varautumisesta puhuttiin kovin vähän ja tämä on harmi. Oma huoleni on, että menemme alana lupaamaan poliitikoille ja asiakkaille, että Iberian kaltainen tilanne ei toistu. Tällöin poliitikot ja asiakkaat eivät varaudu siihen, että tilanne voi silti toistua jossain päin. Jos varautuminen on huonoa, voi tulla paniikki. Tässä meillä suomalaisilla on töitä tehtävänä, mutta meitä kuunnellaan mielellään. 

Tästä yksi osoitus on se, että Fortumin Markus Rauramosta tuli Eurelectricin puheenjohtaja. Hän esiintyi edukseen seminaarissa pitäen pohjoismaista lippua korkealla.

#energia ja Eurooppa