Minkälainen on uusi EU:n ilmastolaki?

13.11.2025, kello 13:41

Teksti Petteri Haveri | Kuva Scanstockphoto

EU:n ilmastolain päivitys etenee Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen tultua vahvistetuiksi. Tältä pohjalta Energiateollisuus ry:n ekonomisti Petteri Haveri ja tekoäly laativat yhdessä ennusteen siitä, millainen lopputulema neuvotteluista saadaan ja miltä ilmastolain päivitys näyttää.

Euroopan parlamentti vahvisti tänään täysistunnossa parlamentin kannan EU:n ilmastolain muuttamisesta. Neuvosto sai oman kantansa valmiiksi viime viikon tiistaina. Nyt käynnistyvät parlamentin, neuvoston ja komission väliset kolmikantaneuvottelut. Neuvottelujen seurauksena sinetöidään EU:n ilmastolain päivitykset.

Annoin neuvoston ja parlamentin kannat tekoälyn luettavaksi ja yhdistettäväksi kolmikantaneuvotteluiden lopputulemaksi, ja olen alle koostanut keskeiset osat tekoälyn oletuksesta neuvotteluiden lopputulokseksi.

EU-komission alkuperäinen ehdotus oli, että Euroopan unioni vähentää nettopäästöjä 90 prosentilla vuoden 1990 päästöihin verrattuna. Komission ehdotus ei mennyt sellaisenaan läpi käsittelyssä. Kompromississa enintään viisi prosenttia unionin päästövähennysvelvoitteista voidaan kattaa EU:n ulkopuolella toteutettavilla toimilla.

Vuodesta 2036 alkaen sallitaan korkealaatuisten kansainvälisten päästöhyvitysten käyttö jäsenvaltioita koskevien velvoitteiden täyttämisessä. Yksiköiden pilotointi aloitetaan jo aikaisemmin.

EU-alueella toteuttavat pysyvät hiilidioksidin poistot (BECCS, DACCS) sisällytetään osin EU:n päästökauppajärjestelmään. Tämä toteutetaan ensi vuonna käynnistyvässä päästökauppadirektiivin uudistustyössä. Samalla päästökauppadirektiiviä täsmennetään siten, että vielä 2030-luvun lopulla syntyvät päästökauppasektorin päästöt katetaan järjestelmän sisällä pysyvillä poistoilla.

Ilmastolain päivityksessä ydinvoima tekee paluun hovikelpoiseksi energiantuotantomuodoksi. Uusitun ilmastolain perusteluissa täsmennetään, että kaikkia päästöjä vähentäviä ja vähäpäästöisiä teknologioita tarvitaan — myös ydinvoimaa, vesivoimaa ja kestävästi tuotettua bioenergiaa. 

Ilmastolaki ottaa nykyistä paremmin huomioon teollisuuden ja turvallisuuspolitiikan tarpeet. EU-komissiota velvoitetaan tekemään joka toinen vuosi arvio ilmastolain tavoitteiden saavuttamisesta. Komission on myös seurattava, miten oikeudenmukainen siirtymä, kilpailukyky, energian saatavuus ja energian kohtuullinen hinta sekä sosiaalinen yhdenvertaisuus toteutuvat. Tarvittaessa komission on esitettävä muutoksia lainsäädäntöön.

Uudistettu ilmastolaki tunnistaa maankäyttösektorin päästöihin ja nieluihin liittyvät epävarmuudet sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset niihin. Tältä osin unionilla on oltava valmiudet muuttaa ilmastolakia, jos maankäyttösektorin nielujen kehittyminen osoittautuu epärealistiseksi uuden tiedon valossa.

Lopuksi ilmastolakiin lisätään vielä uusi pykälä, jolla polttoaineenjakelun päästökauppaa lykätään yhdellä vuodella. Tämä siirtää polttoaineiden jakelijoiden velvoitetta kattaa myydyn polttoaineen käytöstä aiheutuvat päästöt päästöoikeuksilla vuodesta 2027 vuoteen 2028.

Emme vielä tiedä, milloin EU-komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvottelut päättyvät ja milloin meillä on päivitetty EU:n ilmastolaki luettavana. Neuvoston ja parlamentin kannat antavat kuitenkin hyvät valmiudet ennakoida lopputulemaa.

#energia ja Eurooppa #ilmastopolitiikka