Mitä pahaa on datakeskuksissa?
21.05.2025, kello 14:47
Teksti Jukka Relander | Kuva Scanstockphoto

Julkiseen keskusteluun on parin viime vuoden aikana levinnyt tarina datakeskuksista sähkösyöppöinä, jotka pyörittävät lähinnä kissavideoita ja tarjoavat kryptolouhintaa. Ihmiset sitten maksavat kaiken tämän turhuuden sähkölaskuissaan.
Älykkäät, koulutetut ja hyvässä asemassa olevat ihmiset toistelevat tarinaa, jonka mukaan emme tarvitse tällaisia pilipalikeskuksia Suomeen. Sama tarina löytyy toki myös New York Timesista, Guardianista ja Washington postista.
Aivan kuin nämä älykkäät, koulutetut ihmiset eivät itse käyttäisi pankkipalveluita, navigaattoreita, teamsia tai pilvipalveluita. Datakeskukset pyörittävät myös potilastietojärjestelmiä, valtion verotusta, ja kyllä, myös somepalveluita, joita hyödyntäen myös istuvan hallituksen ministerin jakavat oivalluksiaan äänestäjille. Niiden joukossa saattaa toki olla kissavideoitakin, mutta silti.
Mediakin kirjoittaa aiheesta. Jutut julkaistaan sähköisillä alustoilla, jotka pyörivät jossain lukuisista datakeskuksistamme.
Asia on ajankohtainen, koska melkoinen määrä datakeskuksia jonottaa Suomeen halvan sähkön perässä. Asiaan liittyvä poliittinen huoli on se, että kun niitä sitten tulee, sähkö kallistuu, ja sähkö kallistuu.
Ihmeellistä tässä on se, että nekin, jotka innokkaimmin liputtavat markkinatalouden puolesta eivät itse usko siihen. Markkinat näet toimivat niin, että jos sähkö kallistuu, datakeskukset hakeutuvat muualle. Markkina on globaali. Lisäksi, jos sähkö kallistuu, sitä tuotetaan lisää. Kun sähkö oli kalleimmillaan vuonna 2022, pelkkään tuulivoimaan investoitiin muutamassa kuukaudessa kolmella miljardilla, eli samalla summalla, kuin koko energia-alaan investoidaan vuodessa keskimäärin.
Poliittisessa päätöksenteossa väläytelty datakeskusten veronkorotus on jo sinällään tehokas jarru näille vihreän siirtymän investoinneille. Jos verokorotus toteutuu, investointeja tulee hyvin todennäköisesti vähemmän. Aika moni muukin hyvä asia jää samalla toteutumatta.
Datakeskukset tuottavat huomattavat määrät hukkalämpöä, jolla voidaan korvata polttoaineita lämmöntuotannossa. Jotkut datakeskukset tuottavat myös sähköä sekä omiin tarpeisiinsa, että markkinoille. Jotkut keskukset pystyvät myös joustamaan, ainakin tulevaisuudessa, sähkön hinnan mukaan. Jos keskus tarjoaa laskentatehoa, sitä pyörittävä firma voi tarjota samaa tehoa jollain muulla sähkömarkkinalla toimivasta datakeskuksesta, kun sähkö on täällä kallista. Sellaisiakin suunnitelmia on, että datakeskus tuottaisi vetyä omaksi energiavarastokseen, pyöriäkseen sen turvin kalliin sähkön päivinä. Tämäkin tasoittaisi osaltaan sähkön hintavaihteluita, ja samalla parantaisi vaihtuvaan sähköntuotantoon suuntautuvia investointeja.
Nämä mahdollisuudet nähdään yllättävänkin laajalla rintamalla kuitenkin uhkana. Todella vaikea ymmärtää, että miksi.

Kirjoittaja
Jukka Relander
kirjoittaja on Energiauutisten päätoimittaja
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja