Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Onnistunut ilmastokokous on Suomen etu

12.12.2023, kello 09:56

Teksti Jukka Leskelä | Kuva Scanstockphoto

Onnistunut ilmastokokous on Suomen etu

Parhaillaan käynnissä oleva YK:n ilmastokokous Dubaissa on alkanut yllättävän positiivisissa merkeissä. Kokousta on etukäteen luonnehdittu tärkeimmäksi sitten Pariisin ilmastokokouksen, mutta tulokset lopulta määrittävät sen merkityksen.

Heti alkuun saatiin sovittua poliittisesti vaikeaksi ennakoidusta ilmastovahinkorahastosta ja sen rahoituksesta. Kokouksessa syntyi pian myös isojen maaryhmien allekirjoittamia vetoomuksia uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämisestä ja ydinvoiman kolminkertaistamisesta. Odotukseni öljysheikkien isännöimässä ilmastokokouksessa keskellä geopoliittisia kriisejä eivät olleet suuria.

Ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät ongelmat ovat suorastaan harpanneet tänä vuonna. Tämä on konkretisoinut ilmastonmuutoksen pysäyttämisen tärkeyttä. Ilmaston lämpeneminen ei ole lineaarista. Se tuottaa ongelmia niin ihmisten terveydelle, elinkeinoille, hyvinvoinnille, luonnon monimuotoisuudelle ja sen kyvylle tuottaa kestävän elämän edellytyksiä. Niiden heikkeneminen tekee jatkossa osasta maapalloa asuinkelvotonta.

Fossiilisen energiankäytön radikaali ja nopea vähentäminen on ilmastotyön keskiössä. Maailman energiankäytön muutokset ovat olleet tähän asti aivan liian hitaita, vaikka aivan viime vuosina puhtaan energiantuotannon investoinnit ovatkin kasvaneet merkittävästi.

Suomen kannalta on tärkeää, että kokous myös jatkuu hyvin. Maailman valtioiden on konkreettisilla sitoumuksilla ja yhteisillä päätöksillä kyettävä toimeenpanemaan aiemmin sopimiaan sitoumuksia pysäyttää ilmastonmuutos selvästi alle kahden asteen lämpenemiseen.

Suomen omat ilmastotoimet ovat olleet tuloksellisia erityisesti energiajärjestelmän muutosten osalta.

Olemme onnistuneet markkinalähtöisesti lisäämään päästötöntä sähköntuotantoa samalla, kun olemme irrottautuneet venäläisestä energiasta. Suomalainen sähkö on nyt lähes päästötöntä ja vuositasolla Suomi on netto-omavarainen.

Myös lämmityksemme on pian lähes kokonaan ilmastoneutraaleihin energialähteisiin perustuvaa. Lämmityksessä on merkittävää lisäksi se, että fossiilipolttoaineiden korvaaminen toteutuu nyt polttoaineisiin perustumattomilla energiamuodoilla, kuten sähkökattiloilla ja lämpöpumpuilla.

Teollisuuden ja liikenteen energiankäytössä otetaan seuraavaksi isoja askelia fossiilienergiasta irtautumiseksi. Ne tuovat Suomeen investointeja ja sitä kautta kasvua ja uusia työpaikkoja.

Olemmekin Suomessa siirtymässä vaiheeseen, jossa puhdas energiantuotanto on uuden kasvun ja hyvinvoinnin kulmakivi. Globaali ilmastopolitiikka on ratkaisevan tärkeässä roolissa sen osalta, miten suomalaiset puhtaat tuotteet ja niihin liittyvä osaaminen käyvät maailmalla kaupaksi. Suomella, suomalaisella teollisuudella ja suomalaisilla palveluilla on paljon mahdollisuuksia auttaa muuta maailmaa ja Eurooppaa irtautumaan fossiilista polttoaineista ja alentamaan ilmastopäästöjä. Suomalainen teknologia ja päästöttömällä energialla tuotetut tuotteet auttavat muuta maailmaa etenemään puhtaassa siirtymässä.

Suomi on tämän vuoden ilmastokokouksessa vahvasti läsnä. Ensimmäistä kertaa Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on oma yhteinen paviljonki suomalaisen osaamisen esittelemiseksi ja tapahtumien järjestämiseksi.

Kestävä metsänhoito ja biotalous ovat keskeistä suomalaista osaamista. Eurooppa on sitoutunut saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää paitsi määrätietoista päästöjen vähentämistä, myös hiilidioksidin poistamista ilmakehästä. Mahdollisuudet kasvattaa metsien hiilinielua Euroopassa ovat rajalliset, ilmastonmuutos haastaa metsiä. Maastopalot ovat olleet kesän vitsaus Etelä-Euroopassa ja Suomessakin kuivuus ja vieraslajit aiheuttavat metsätuhoa.

Hiilidioksidin talteenotto ja sen hyödyntäminen fossiilisten raaka-aineiden korvaajana, tai sen varastointi tulevat keskeiseksi osaksi eurooppalaisia ilmastotoimia. Kestävä metsätalous ja biogeenisen hiilidioksidin talteenotto poistavat hiilidioksidia ilmakehästä ja auttavat rajoittamaan ilmaston lämpenemistä. Näiden ns. CCUS-teknologioiden (Carbon Capture Usage and Storage) säännöistä tulee seuraava komissio laatimaan eurooppalaiset säännöt ja käytännöt

Suomen roolin onkin ilmastoareenoilla oltava selvä. Vaadimme ja kannustamme muita kiihdyttämään omia toimiaan ja edistämme Pariisin ilmastokokouksessa sovittujen tavoitteiden toteuttamista.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Maaseudun tulevaisuudessa 11.12.

Kirjoittaja

Jukka Leskelä

kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja

#ilmastonmuutos #ilmastopolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja