Teollisuuden sähkönkäytön kasvu huolettaa kuluttajia, hyödyistä puhutaan liian vähän

14.05.2025, kello 14:56

Teksti Jukka Leskelä | Kuva Scanstockphoto

Suomella on upea mahdollisuus saada uutta vientiä, työpaikkoja ja talouskasvua puhdasta energiaa tarvitsevan teollisuuden investointien ansiosta.

Tämä on energia-alan ja teollisuuden yhteinen viesti, ja näkymä jaetaan laajasti myös istuvan hallituksen ohjelmassa sekä poliittisten puolueiden kannanotoissa. Merkittävät teollisuusyritykset ja energiayritykset ovat maaliskuisessa Finlandia-julistuksessaan sitoutuneet edistämään tätä puhtaan siirtymän murrosta ja tekemään yhteistyötä hallituksen kanssa, jotta voisimme realisoida mahdollisuutemme ja voittaisimme investointeja Suomeen.

Kansalaisia muutos kuitenkin myös huolettaa. Energiakriisin kokemusten myötä on opittu sähkömarkkinan lainalaisuuksista se, että kulutuksen kasvu nostaa hintoja. Miten kuluttajien käy, jos teollisuus vie Suomen sähkön? Asetelma on kiinnostava median näkökulmasta ja tiedotusvälineissä onkin hyvin paljon tähän liittyviä uutisia ja kommentteja niin kansalaisilta kuin energiajärjestelmän asiantuntijoilta. 

Toimialan näkökulmasta tässä on jonkinlainen paradoksi: koska sähkömme on edullista ja puhdasta, ja sen tuotantoa voidaan lisätä, tänne suuntautuu investointihalukkuutta puhtaan siirtymän teollisuudelta. Mutta kansalaiset ovat huolissaan siitä, että hinta nousee, mikä ei ilmeisesti ole kovin todennäköistä, koska tuo teollisuus ei tekisi tänne investointeja, jos sähkön hinta merkittävästi nousisi. Energiayhtiöillä on valtavasti vireillä voimalaitoshankkeita, joiden avulla kasvava kysyntä voidaan kattaa.

Datakeskukset ovat osa vihreää siirtymää 

Yhteiskunnallista keskustelua käydään nyt erityisesti datakeskusten vaikutuksesta sähkön käyttöön ja hintaan. Datakeskusten toiminta on kansalaiskeskustelussa jotenkin epäilyttävää ja niiden sähkönkäyttö ongelmallista.  

Koko datakeskuksiin liittyvä keskustelu pyörii sähkönkäytön ympärillä. On myös esitetty, että datakeskukset eivät tuota mitään hyödyllistä ja työllistävät vain vartijoita ja siivoojia. 

Epätietoisuus datakeskusten roolista yhteiskunnassa on johtanut populistiseen ja kielteiseen toimintaympäristöön, jonka seurauksena myös niiden verokohtelua on päätetty muuttaa. 

Itse näen, että datatalous on erittäin voimakkaasti kasvava teollisuustoimiala, joka tarjoaa valtavasti uusia palveluita ja luo edellytykset tuottavuuden kasvulle mm. tekoälyn kautta. Datakeskukset mahdollistavat sen, että monenlaiset digitaaliset palvelut ovat käytettävissä: etäkokoukset, pankkitoiminta, sähköinen ja sosiaalinen media jne. Jokainen meistä käyttää datakeskusten palveluita joka päivä. 

Datakeskukset ovat mielestäni loistava esimerkki vihreästä siirtymästä. Taloudellista kasvua syntyy toiminnasta, jonka tuotteet ovat aineettomia eikä niitä tarvitse kuljettaa kumipyörillä ja laivoilla kauppoihin ja asiakkaille. Ne eivät käytä luonnonvaroja tai juuri muita raaka-aineita kuin sähköä. Datakeskuksista ei synny savukaasupäästöjä tai jätevesiä. Palvelut korvaavat vaihtoehtoista, päästöjä aiheuttavaa toimintaa, kuten matkustamista. 

Selvityksen mukaan datakeskukset myös työllistävät aivan yhtä hyvin kuin muut puhtaan siirtymän investoinnit ja niiden toiminnasta kertyy merkittäviä verotuottoja. Huomion pitäisi olla siinä, miten saamme maksimoitua datatalouden kasvun Suomessa ja luotua datakeskusten ympärille arvoketjuja ja teollista ekosysteemiä. 

Datakeskusliiketoiminta on hyvä esimerkki siitä, miten oikean tiedon puuttuessa voi syntyä ikävä negatiivinen kierre, joka koituu ongelmaksi alalle. 

Myös vetytalous on uutta liiketoimintaa. Sen osalta on huolehdittava, että toimialan merkityksestä taloudelle, ympäristölle ja ennen kaikkea kansalaisten taloudellisille ja muille toimintaedellytyksille kerrotaan riittävästi ja avoimesti. Toteutuessaan vetytalous kuluttaa paljon enemmän sähköä kuin datatalous ja voimme olla varmoja, että samat huolet kohdistuvat myös siihen.

Tuotantoa ja siirtoyhteyksiä tarvitaan lisää 

Meidän on energiatoimialalla työskenneltävä sen varmistamiseksi, että fossiilittomaksi kehittyvä ja sähköistyvä energiajärjestelmämme tulee visiomme mukaisesti olemaan parempi niin asiakkaalle, yhteiskunnalle kuin luonnollekin. Tähän parhaillaan rakennamme Energiateollisuuden strategiaa.  

Onnistuminen edellyttää, että energiainfrastruktuuri kehittyy vastaamaan niin uusien kuin nykyistenkin asiakkaiden tarpeisiin. Tarvitsemme paljon lisää tuotantoa ja verkkoja. Uskomme siihen, että tuotantoinvestoinnit syntyvät kysynnän ohjaamana ja että monipuolinen tuotantorakenne on jatkossakin etu, sekä kustannuksille että toimitusvarmuudelle.  

Erityisesti sähköverkkojen – niin kanta- kuin jakeluverkkojenkin – yhteiskunnan tämänhetkinen ohjaus ei mahdollista riittäviä investointeja. Tähän on puututtava lainsäädännöllä ja verkkotoiminnan regulaatiomallilla, jotta aiemmasta vahvuudestamme verkoista ei muodostu ongelmaa koko järjestelmälle ja ennen muuta asiakkaille. 

Energiamarkkinoiden on tarjottava asiakkaille uusia mahdollisuuksia. Markkinoita on kehitettävä heidän tarpeittensa mukaan. Tuote- ja palvelutarjonnasta vastuu on yhtiöillä, mutta markkinasäännöistä on pidettävä huolta politiikan puolella.  

Toimialamme uskoo siihen, että sähkö- ja lämmitysmarkkinoilla teknologianeutraalius on politiikan keskeinen kulmakivi, koska se luo ennakoitavan toimintaympäristön ja terveen kilpailun. Lämmitysratkaisujen ja sähköntuotantomuotojen keskinäinen kilpailu johtaa kustannustehokkuuteen. 

Tarvitsemme energiamurroksen onnistumiseen myös muutoksentekijät. Koulutus- ja työvoimapolitiikan tehtävä on tuottaa toimialalle osaajia ja yritysten tehtävä on olla veto- ja pitovoimaisia.

Investoinnit tukevat yhteiskunnan rahoituspohjaa 
 
Ja tietysti Suomen pitää kaikin tavoin olla Euroopan paras paikka teollisille investoreille. Moni asia meillä jo on kohdillaan, mutta parannettavaa on paljon. Meidän tulee parantaa viestiämme siitä, että haluamme tänne teollisia investointeja ja toimimme kaikessa johdonmukaisesti niitä saadaksemme. Teemme myös parhaamme, jotta investointien hallinnolliset prosessit olisivat sujuvat. Ratkaisukeskeinen ja ennakoiva edunvalvonta Brysselissä on aivan keskeistä. 

Energiajärjestelmän murros on vaikutuksiltaan suurempi kuin moni on ennalta ajatellut. Sähkön pörssihinnan suuri vaihtelu, joka on järjestelmän ominaisuus eikä suinkaan vika, johtaa muutoksiin kattavasti niin energian tuotannossa, varastoinnissa kuin käytössäkin.  

Kuluttaja on aidosti ja oikeutetusti huolissaan. Meidän tehtävämme toimialana on huolehtia, että järjestelmä toimii kuluttajan eduksi ja keskustella siitä kuluttajien kanssa. Sekä muistuttaa, kuinka tärkeää on onnistua luomaan maahamme kasvua ja hyvinvointia, joilla pidämme yllä terveydenhuoltoa ja koulutusta myös tulevina vuosikymmeninä. 

 

#energiamarkkinat #energiapolitiikka