Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Kiitos suomalaisille europarlamentaarikoille

29.02.2024, kello 10:39

EU-matrixin tuottaman datan perusteella suomalaiset parlamentaarikot ovat vaikutusvaltaisempien...

Markkinat Omakynä Jukka Leskelä

Ukraina tarvitsee edelleen tukemme

23.02.2024, kello 10:05

Tasan kaksi vuotta sitten Venäjä hyökkäsi massiivisesti Ukrainaan tavoitteena vaihtaa poliittinen...

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Vedestä voimaa puhtaaseen siirtymään

12.10.2023, kello 17:14

Teksti Marja Rankila

Vedestä voimaa puhtaaseen siirtymään

Miten kansainvälistä vesivoimapäivää (11.10) voisi viettää paremmin kuin vierailemalla vesivoimalaitoksessa?

Laitoksella käynti havisuttaa aina hieman historian lehtiä, ja muistuttaa mieleen vesivoiman merkityksen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Vesivoimalla onkin ollut tärkeä rooli teollistumisen eri vaiheissa. Ennen kantaverkkoa sähkö piti tuottaa paikallisesti, ja koskien sijainnit ratkaisivat pitkälti sen, miten teollisuus sijoittui, ja samalla sähköistettiin lähiseudun talot. Vesivoiman määrä kasvoi 1970-luvulle asti rinnan teollisuuden volyymin kanssa, samalla kun erilaiset sähkölaitteet alkoivat yleistyä kotitalouksissa. Toisin sanoen, Suomi teollistui ja kasvoi käsi kädessä vesivoiman kanssa. Nyt käsillä on uusi teollistumisen vaihe, jonka myötä yhteiskunnan sähköistymistä tarvitaan ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Suomeen on investoitu valtava määrä uutta uusiutuvan tuotantoa, ja lisää tarvitaan. Vihreä siirtymä tarkoittaa myös sitä, että vesivoimaa tarvitaan taas osana uutta teollistumisen aaltoa.

Säätökykyisen vesivoiman merkitys energiajärjestelmälle nostetaan esiin myös Orpon hallitusohjelmassa, jossa halutaan vahvistaa vesivoiman toimintaedellytyksiä ja parantaa säätöedellytyksiä vesipuitedirektiivin mahdollistamissa rajoissa. Vesivoimaan liittyviä huoltovarmuusnäkökulmia ei voida etenkään näinä päivinä sivuuttaa. Olemassa oleva vesivoimatuotanto on laajasti hajautettua kattaen koko Suomen sekä jo valmiin infran piirissä, mikä lisää sähköjärjestelmän huolto- ja toimitusvarmuutta. Vesivoima on vielä pitkään keskeisin joustava resurssi sähköjärjestelmässä ja avainasemassa sääriippuvaisen sähköntuotannon kasvun mahdollistajana, joten sekä luonnon monimuotoisuutta että vesivoiman toimintaedellytyksiä tulee edistää käsi kädessä.

Historiaa löytyy myös Palokista, jossa pääsimme käymään. Palokissa koskia on hyödynnetty jo 1700-luvulta saakka, vaikka varsinainen Palokin vesivoimalaitos rakennettiinkin paikalle vasta 1961. Omat vesivoimalaitokset ovat olennainen osa paikallisen sähköyhtiön toimintaa - ne ovat paitsi tärkeitä yhtiöiden oman sähköntuotannon sekä maakunnan huoltovarmuuden kannalta, mutta niillä on myös merkitystä verkon vakauden tukemisessa.

Palokkiin liittyvässä julkisessa keskustelussa on asioita, joihin pitää kiinnittää tarkempaa huomiota. Yksi niistä koskee laitoksen kokoa. Suomi on kohtalaisen tasainen maa, joten ihan jo maantieteen takia Suomen vesivoima ei kykene samaan kuin naapurimaissa, ja Suomen vesivoimaloiden keskimääräinen teho on 14 MW.  Palokin voimalaitos reilun 7 MW kapasiteetillaan ja 20 m putouskorkeudellaan sijoittuu Suomen vesivoimalaitosten suurimpaan kolmannekseen, eli Palokki ei ole pienvesivoimalaitos. Palokin laitos ei myöskään ole vanha tai käyttöikänsä päässä. Vesivoimasta puhuttaessa reilu kuusikymppinen on iässä, jossa tarvitaan sopivaa laittoa ja huolenpitoa, mutta hyvällä hoidolla jatkaa toimintaansa helposti vielä seuraavatkin 60 vuotta. Kolmas iso kysymys liittyy järviloheen. Aiemmat alueen vaelluskalasuunnitelmat ovat perustuneet järvitaimenen elinolojen parantamiseen, ja niiden osalta selvityksiä ja mahdollisia ratkaisuja on jo etsitty. Järvilohen osalta jopa asiantuntijat ovat todenneet, että alue ei historiallisesti ole ollut järvilohen lisääntymisaluetta, ja sen osalta tarvitaan vähintään lisää tietoa.

Palokin voimalaitoksen omistavan Pohjois-Karjalan Sähkön toimiston seinällä lukee suuriin kirjaimin ”Suurin voima syntyy yhteistyöstä”. Tavoitteet puhtaan sähkön lisäämisestä, huoltovarmuuden varmistamisesta ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta tarvitsevat toteutuakseen todellista, vilpitöntä yhteistyötä. Tavoitteisiin on mahdollista päästä monin eri keinoin. Se paras ja toimivin reitti löytyy varmasti.

Kirjoittaja

Marja Rankila

kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n vesivoima-asiantuntija

#vesivoima
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja