Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Kiitos suomalaisille europarlamentaarikoille

29.02.2024, kello 10:39

EU-matrixin tuottaman datan perusteella suomalaiset parlamentaarikot ovat vaikutusvaltaisempien...

Markkinat Omakynä Jukka Leskelä

Ukraina tarvitsee edelleen tukemme

23.02.2024, kello 10:05

Tasan kaksi vuotta sitten Venäjä hyökkäsi massiivisesti Ukrainaan tavoitteena vaihtaa poliittinen...

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Vetytalous on tekemistä vaille valmis — kuka aloittaisi investoinnit?

02.10.2023, kello 12:58

Teksti Heikki Lindfors | Kuva Scanstockphoto

Vetytalous on tekemistä vaille valmis — kuka aloittaisi investoinnit?

Julkisessa keskustelussa vedyltä odotetaan paljon. Vety tuo puhtaan teollisuuden. Vety korvaa fossiiliset energiajärjestelmässä ja teollisuudessa. Vety laittaa teolliset investoinnit käyntiin. Vety on kuin Nokia vuonna 1998, joka laittaa maamme talouden uuteen nousuun ja nostaa teknologisen osaamisemme uuteen kukoistukseen ja maailman ihailun kohteeksi. 

Vety on hypeä. Vety on paljon puhetta puhetta, vähän tekoja. Vetyä tarjotaan ratkaisuksi paikkoihin, jossa on parempia, halvempia ja tehokkaampia vaihtoehtoja. Todellisuudessa vety on kuin Nokia vuonna 2010, jossa suomalaiset insinöörit esittelevät kaavioita, suunnitelmia ja visioita toisilleen, sillä välin kun amerikkalaiset ja korealaiset insinöörit ovat jo ryhtyneet toimiin tarjotakseen juuri niitä tuotteita ja ratkaisuja, joita maailman markkinat ja kuluttajat kaipaavat. 

Kumpi uusi Nokia vedystä tulee? Se riippuu meistä. Riskinottohalumme, kykymme uusitua ja tarttua tilaisuuteen ja haastaa teknologista osaamistamme äärirajoille testataan, kun maailma odottaa vetyteknologiaa, jolla puhdistetaan teollisuus ja raskas liikenne. Suomella on tässä kilpailussa useita valttikortteja: meillä on käytännössä fossiiliton sähköntuotanto ja lisää uusiutuvaa rakennetaan kovalla tahdilla, energiaverkkomme pysyvät siirtämään puhdasta sähköä ja puhtaita kaasuja sinne missä niitä tarvitaan, luvitus ja viranomaisvalmistelu sujuu Suomessa selvästi nopeammin kuin muualla Euroopassa, meillä on jo olemassa tulevaisuudessa vetyä käyttävä teollisuus (teräs, öljynjalostus, kemia, lasi ja keramiikka, biotuotteet) ja liikenne (rekat, laivat, lentokoneet) ja meillä on osaavaa työvoimaa. Lisäksi vahvuuksimme kuuluu kyky ketterään yhteistoimintaan yksityisten yritysten, julkisen hallinnon ja koulutussektorin välillä. Nämä huolehtivat siitä, että teollista ja inhimillistä pääomaa on tarjolla myös tulevaisuudessa. 

Tätä kirjoittaessa vetyprojektit antavat kuitenkin odottaa itseään. Suunnitelmia on julkaistu jo runsaasti, ja kannattavuuslaskelmia tehdään teollisuudessa kuumeisesti. Investointipäätöksiä ovat kuitenkin tehneet vasta startup-tyyppiset pienet ja ketterät vetyalan toimijat. Suuret teollisuusyritykset ovat kyllä julkistaneet aikeitaan, ja hakeneet tukia, mutta viimeiset investointipäätökset ovat vielä tekemättä. 

Vedyn tuotannon ja käytön regulaatiota odotettiin pitkään. Ne saatiin tänä vuonna (2023). Uusiutuvan energian direktiivin RED II:n delegoidut säädökset määrittelevät kuinka uusiutuvaa vetyä saa tuottaa. Uusiutuvan energian direktiivin laajempi päivitys RED III, sekä liikennepaketit FuelEU maritime ja ReFuelEU aviation, määrittelevät sektorikohtaiset velvoitteet teollisuussektoreille ja liikenteeseen siitä, paljonko uusiutuvaa energiaa tulee käyttää kyseisillä loppukäyttösektoreilla. Nämä kaikki on saatu valmiiksi tänä kesänä. Syksystä lähtien EU:n vetypankki tukee uusiutuvan vedyn kilpailukykyä EU:n laajuisella tuotantotuella, jota myönnetään sinne missä vetyä on halvinta tuottaa. EU:n edullisimmat alueet ovat todennäköisesti Iberian niemimaa, jossa on paljon sekä aurinkoa että Atlantin tuulia, ja Pohjoismaat, jossa tuuliolosuhteet ovat varsin hyvät ja tasaiset ympäri vuoden, tuotannolle on tilaa, sähkönsiirto toimii ja kesällä aurinko paistaa yötä myöten. Meillä on etunamme maailman toimivimmat yhteiskunnat, jotka tukevat energiamurrosta edellä kuvatuin tavoin. 

Lainsäätäjä on siis nyt tehnyt tehtävänsä, ja nyt pallo on yrityksillä. Kirittäjinä vetykisassa toimivat vetystartupit, kuten Flexens, Nordic Ren-Gas, P2X Solutions ja Hycamite, jotka ovat varmistaneet rahoitusta vetyprojekteilleen ja jopa alkaneet toteuttamaan laitoksiaan. Seuraavaksi odotamme toimia suurilta teollisuusyrityksiltä teräksen, polttoaineiden tuotannon, lannoitteiden ja biotuotteiden aloilla, jotta nämä vastaavasti alkavat investoimaan ja toteuttamaan tätä energiamurroksen seuraavaa vaihetta. 

Julkinen sektori ei voi johtaa vetytalouden murrosta. Nyt tarvitsemme yksityiseltä puolelta investointipäätöksiä. On yrityksistä kiinni, millainen uusi Nokia vetyalasta tulee. 

Kirjoittaja

Heikki Lindfors

kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n kaasumarkkina-asiantuntija

#vetytalous
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Suuret yritykset kilpailevat maailmanlaajuisesti. Investoinnin tuotteelle oltava vastaavasti kysyntä. Vetyderivaatteet tulee kehittää pikku hiljas markkinaehtoiseseksi niin kuin Nokian "conecting puiple" - ilman megasuuria verotukia.