Energia-ala yllätti – viestinnän harjoittelijan opit uudesta maailmasta

17.08.2026, kello 14:28

Teksti Pinja Jalkanen | Kuva Unsplash.com

Energia-ala yllätti – viestinnän harjoittelijan opit uudesta maailmasta

Viestintäharjoittelija Pinja Jalkanen kertoo kesän kokemuksistaan Energiateollisuus ry:ssä. Kesän aikana on vahvistunut ajatus siitä, ettei energia-alasta voi puhua irrallaan muusta yhteiskunnasta – energia kytkeytyy niin talouteen, politiikkaan kuin arjen valintoihinkin.

Viestintäharjoittelijana pääsin kurkistamaan energia-alan näköalapaikalta sen kokonaisuuden taakse. Samalla opin, kuinka monesta eri näkökulmasta energia-alaa voi tarkastella. Energiamurros ei tapahdu vain voimalaitoksissa, sähköverkoissa tai teknologian kehityksessä. Se näkyy meidän kaikkien arjessa: miten yhteiskunta toimii, millaista teollisuutta Suomeen syntyy ja millaisia ratkaisuja tulevaisuudessa tehdään. Energiateollisuus ry:ssä oli kiinnostavaa nähdä, miten kunnianhimoisesti alan tulevaisuutta rakennetaan ja miten suuri merkitys energia-alalla on koko yhteiskunnan sähköistymisessä.

Mitä syvemmälle olen harjoittelijana sukeltanut energia-alan maailmaan, sitä enemmän uusia kaninkoloja eteeni on avautunut. Yhteen kysymykseen löytyi aina seuraava kysymys, ja mitä enemmän opin, sitä paremmin ymmärsin, kuinka laaja ja moniulotteinen energia-ala oikeastaan on.

Jokainen meistä on varmasti joskus ajatellut energia-alaa ennen kaikkea sähköntuotannon ja sähköverkkojen kautta. Mutta energiasta päätettäessä puhutaan yhtä aikaa esimerkiksi investoinneista, kilpailukyvystä, ilmastotavoitteista, kuluttajien asemasta, turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. Päätökset eivät jää eduskunnan, ministeriöiden tai energiayhtiöiden pöydille, vaan näkyvät lopulta yritysten toimintaedellytyksissä, työpaikoissa ja ihmisten arjessa.

Sen lisäksi, että kehitin alan vetovoimaviestintää, harjoitteluni aikana aloin purkamaan yleisiä harhaluuloja energia-alasta somekanavassamme. Monet asiat yllättivät itsenikin ja selkeytin aiheita katselijoille alan uutena tulokkaana mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla. Sen lisäksi, että pääsin opiskelemaan näitä aiheita, tutustumiskäynnit Vernen datakeskukseen sekä Olkiluodon ydinvoimalaan ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos Onkaloon tekivät tutuiksi asioita, joista olin aiemmin nähnyt lähinnä kuvia tai lukenut uutisista.

Datakeskuksessa oli kiinnostavaa nähdä, miltä digitaalisen yhteiskunnan infrastruktuuri oikeasti näyttää, kuulostaa ja tuntuu. Arjessa datan liikuttamiseen tarvittavaa infrastruktuuria ei juuri tule ajatelleeksi, vaikka käytämme sitä jatkuvasti.

Olkiluodossa puolestaan konkretisoitui energiantuotannon pitkä aikajänne. Ydinvoimalaitoksessa ja Onkalossa katse ulottuu vuosikymmenien päähän ja jopa pidemmälle tulevaisuuteen. Se herätti ajattelemaan, kuinka erilaisilla aikajänteillä energia-alalla joudutaan tekemään päätöksiä.

Myös se, että Suomessa energia-asiat toimivat tavallisesti niin huomaamattomasti, kertoo paljon. Harva joutuu päivittäin miettimään, riittääkö sähkö tai toimiiko energiantuotanto. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan vuosikymmenten investointien, osaamisen, infrastruktuurin ja päätöksenteon tulos.

Erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toi konkreettisesti eteen sen, kuinka tärkeä omavarainen energiantuotanto on Suomen huoltovarmuudelle ja kohti päästötöntä ilmastotulevaisuutta. Samalla se muistutti, että energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa.

Harjoitteluni on saanut minut pohtimaan myös muiden nuorten tulevaisuusnäkymiä. Monilla nuorilla luottamus tulevaisuuteen on koetuksella. Samaan aikaan ympärillämme on valtavasti asioita, joihin voi vaikuttaa. Yksi tapa tehdä tulevaisuudesta konkreettisempi on löytää oma paikka yhteiskunnassa ja tehdä työtä sellaisten asioiden parissa, jotka tuntuvat merkityksellisiltä.

Kannustan nuoria tutustumaan ennakkoluulottomasti myös aloihin, jotka eivät ehkä ensi silmäyksellä tunnu omilta. Yhteiskunnan kannalta kriittiset alat, kuten energia, teollisuus ja infrastruktuuri, tarvitsevat monenlaista osaamista, eivät vain insinöörejä ja teknisiä asiantuntijoita. Tarvitaan myös viestijöitä, yhteiskuntasuhteiden osaajia, talouden ammattilaisia, juristeja ja päätöksentekijöitä.

Kun aloitin harjoitteluni, ajattelin tulevani oppimaan ennen kaikkea viestintää. Lähtiessäni mukaan tarttui paljon enemmän.

Opin energiasta, mutta samalla opin ymmärtämään paremmin yhteiskunnan toimintaa. Opin, miten teknologia, talous, politiikka, turvallisuus ja ihmisten arki kytkeytyvät toisiinsa. Opin myös, että monimutkaisen aiheen äärelle astuminen vaatii ennen kaikkea uteliasta mieltä ja rohkeutta. Kaikkea ei tarvitse osata valmiiksi: uteliaisuus vie yllättävän pitkälle.

Kirjoittaja

Pinja Jalkanen

Kirjoittaja työskenteli kesän ajan Energiateollisuus ry:n viestintäharjoittelijana.

#työelämä
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja