Blogit

Omakynä Antti Kohopää

Euroopan kirjat ovat sekaisin

14.11.2022, kello 10:22

Saksa kertoi viime viikolla käyttävänsä 200 miljardia valtion rahaa energiakriisin hoitoon. Alle...

Omakynä Marja Rankila

Ilman vesivoimaa energiakriisistä ei selvitä

14.11.2022, kello 10:16

Vesivoiman rooli sähköjärjestelmän näkökulmasta on muuttumassa, mutta sen merkitys ei ole...

Omakynä Petra Pynnönen

Energiasektorin digitalisaatio kiihtyy

27.10.2022, kello 13:43

Energia-alan digitalisaatiossa otettiin uusi askel, kun EU-komissio julkaisi tiedonannon muodossa...

Energiasektorin digitalisaatio kiihtyy

27.10.2022, kello 13:43

Teksti Petra Pynnönen

Energiasektorin digitalisaatio kiihtyy

Energia-alan digitalisaatiossa otettiin uusi askel, kun EU-komissio julkaisi tiedonannon muodossa digitalisaation edistämistä koskevan toimenpidesuunnitelman.

EU-komission toimenpidesuunnitelma sisältää energia-alan digitalisaatiota koskevia tavoitteita sekä lainsäädäntötoimenpiteitä, joista osa on uusia ja osa nykyistä lainsäädäntökehikkoa täydentäviä. Seuraavaksi aloitetaan paketin sisältämien yksittäisten toimenpiteiden valmistelu.

Euroopan unionissa digitalisaatio nähdään yhtenä tärkeimmistä keinoista tehostaa ympäristötavoitteiden toteutumista. Digitaaliteknologian käyttö lisää myös energiantuotannon ja energian käytön joustavuutta — vapauttaa koko energiatoimialan potentiaalin yleiseen käyttöön. Energia-alaa on tästä huolimatta pidetty muihin toimialoihin verrattuna yhtenä vähiten kehittyneimmistä toimialoista digitalisaation saralla.

Suomi on digitalisaation edelläkävijä Euroopassa jo monella toimialalla ja tänä päivänä voimme ylpeinä todeta saman koskevan myös energiasektoria. Kiitos tästä kuuluu suomalaisten yritysten ja kuluttajien ennakkoluulottomalle suhtautumiselle uuteen teknologiaan.

Esimerkiksi sähkömarkkinoilla automatisoidulla ja sähköisellä tietojenvaihdolla on jo pitkät perinteet. Uusin kehitysaskel tällä saralla on sähkön vähittäismarkkinoita varten kehitetty keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä, eli datahub. Sen ensimmäinen versio on otettu onnistuneesti käyttöön ja järjestelmää kehitetään yhä. Lisäksi valveutuneet energia-asiakkaat osaavat jo hyödyntää energiankulutustietojaan, joista on apua myös akuutin energiakriisin selättämisessä.

Viisi keskeistä tavoitetta

EU-komission julkaisema toimenpidesuunnitelma energia-alan digitalisoimiseksi koostuu viidestä pilarista. Tavoitteena on muodostaa mm. EU:n kattava datanjakamiskehys ja parantaa kyberturvallisuutta. Komissio haluaa myös edistää investointeja digitalisaatioon ja tarjota kuluttajille parempia digitaalisia palveluita energiasiirtymään osallistumiseen. Lisäksi pyrkimyksenä on, ettei ICT-sektorin kasvava energiankulutus hidasta ilmastoneutraaliuden tavoitteiden saavuttamista.

Toimenpidesuunnitelma tasapainoilee innovoinnin mahdollistamisen ja yksityiskohtaisen sääntelyn välillä. Komission ehdotukset muuttuvat sitä monimutkaisemmiksi mitä syvemmälle konkretiaan mennään. Suunnitelman lippulaivahankkeiksi voidaan nimetä yhteinen eurooppalainen energiadata-avaruus ja sähköverkon digitaalinen kaksonen.

Suurin osa komission ehdotuksia voidaan toteuttaa Suomessa ilman merkittäviä ponnistuksia. Esimerkiksi yksi komission tavoite on vauhdittaa älyteknologiaan perustuvien energiamittareiden käyttöönottoa EU:n alueella. Suomessa älymittarit ovat jo laajasti käytössä toisin, kuten monissa EU-maissa. Kansallinen tilanteemme on siis erinomainen.

Kyberturvallisuutta vahvistetaan ja tätä varten on luvassa uutta säätelyä koskien esimerkiksi uusia digitaalisia tuotteita. Kun älyteknologiaan perustuvat kulutusjoustolaitteet yleistyvät, ei kyberturvallisuuden merkitystä voi korostaa liikaa — suuri määrä sähköverkkoon yhdistettyjä hakkeroituja laitteita voisi tehdä pahaa jälkeä.

Yhteiset pelisäännöt tulossa energiadatan jakamiseen

EU-komission lanseeraamassa energiadata-avaruudessa on tiivistetysti kyse koko unionin kattavasta datanjakamiskehyksestä. Sen tarkempi sisältö on vielä kysymysmerkki ja käytännön vaikutuksia voidaan arvioida vasten sitten, kun hanke etenee.

Komission tavoite yhtenäistää datanjakamista koskevat reunaehdot on sinänsä kannatettava, mutta energiasektorin tarpeet olisi otettava tarkasti ja yksityiskohtaisesti huomioon, kun valmistelutyö etenee. Laajaa EU-tason harmonisointia tavoittelevan ehdotuksen riskinä on kansallisen liikkumavaran kaventuminen. Suomessa nykyisin käytössä oleva esimerkillinen tiedonvaihtomalli olisi hyvä saada sopimaan uuteen eurooppalaiseen kehykseen ilman suurempia teknisiä muutoksia.

Digitaalisten ratkaisuiden kysyntä kasvussa

Akuutissa markkinatilanteessa älykkäille kulutusjoustoa hyödyntäville laitteille ja palveluille on kysyntää — eikä tarve taida muuttua tulevaisuudessakaan. Tähän saakka älyratkaisuiden kehittämistä ja hankintaa ovat hillinneet kansallisesti verrattain edullinen sähkönhinta ja sähkönhinnan vähäiset vaihtelut. Kotitalouksien näkökulmasta investoinnit älyteknologiaan eivät ole tuottaneet merkittäviä taloudellisia hyötyjä.

Nyt tilanne sähköjärjestelmässä on toinen, kun Venäjän hyökkäyssodan seurauksena sähkönhinta on korkealla ja hintavaihtelut ovat suuria. Älyratkaisuista on nopeasti tullut taloudellisesti hyvinkin kannattavia — myös tarpeellisia koko sähköjärjestelmän toimivuuden näkökulmasta. Regulaation puute tai regulaation aiheuttamat esteet siis eivät ole olleet syinä älyteknologian vähäisempään suosioon.

EU-komissio haluaa lisätä erityisesti kuluttajakeskeisten digitaalisten työkalujen ja palveluiden tuotekehitys- ja innovaatiotukia. Komissio patistaa jäsenmaita lisäämään myös kansallisia tukia. Jää kuitenkin nähtäväksi, onnistuuko komissio saamaan toimillaan toivomaansa muutosta.

Älyteknologiaa tarvitaan kuitenkin verkkoon monilla eri tasoilla — kotitalousasiakkaille kohdistettavat älyratkaisut ovat vasta ensimmäinen askel. Energiainfrastruktuuriin investoitavan älyteknologian avulla voidaan yhdessä ohjata tehokkaasti hajautettuja energiajärjestelmiä ja energian siirtoverkkoja. Eri osapuolilla, esimerkiksi verkolla, sähkönmyyjällä ja asiakkaalla, on erilaisia tarpeita ja osa niistä vaikuttaa eri suuntiin. Eri järjestelmät ja ohjaukset tulee sovittaa yhteen - näin saavutetaan suurimmat investointihyödyt ja käyttökustannussäästöt. Samalla voidaan optimoida sähköjärjestelmän käyttöä fiksuimmalla mahdollisella tavalla.

Kannatettavasta päämäärästään huolimatta EU-komission julkistama toimenpidesuunnitelma sisältää joitakin yksittäisiä ehdotuksia, joiden kanssa on oltava varovainen. Komissio esimerkiksi haluaisi kohdistaa merkittävän osan sähköverkkoinvestoinneista digitalisaation lisäämiseen verkoissa. Vaikka digitaaliseen sähköverkkoon tehtävät investoinnit ovat varsin tervetulleita, on muistettava se, ettei digitalisaatiolla ratkaista ihan kaikkea.  Investointeja tarvitaan yhtä lailla myös fyysiseen sähköverkkoon, koska sähköverkkojen tekninen toimivuus on edellytys tuulivoiman voimakkaalle kasvulle ja yhteiskunnan sähköistymiselle.

Kirjoittaja

Petra Pynnönen

kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n digi- ja datalainsäädäntöön erikoistunut juristi

#energia ja Eurooppa
Jaa artikkeli:

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja