Kehysriihi on takana — mitä jäi käteen?

24.04.2026, kello 10:13

Teksti Sampo Seppänen | Kuva Scanstockphoto

Tämän hallituksen viimeinen kehysriihi on taputeltu. Riiheen lähdettiin jälleen maailman tapahtumien heikentäessä talousnäkymiä. Tällä kertaa maailman energiamarkkinat, joilla on merkittäviä kerrannaisvaikutuksia talouteen, ovat olleet turbulenssissa Iranin tapahtumien myötä. 

Suomessa on monipuolinen ja lähes fossiilivapaa sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmä, joka tarjoaa kuluttajille ja teollisuudelle kohtuuhintaista energiaa vaimentaen selvästi kriisin suoria vaikutuksia talouteemme. Järjestelmää on rakennettu markkinaehtoisesti ja sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmä tukevat toisiaan. Tämä on selkeä vahvuus ja Suomelle on merkittävä potentiaali lisätä sähköntuotantoa teollisuuden tarpeisiin. 

Tällä kertaa hallitus pidättäytyi lisäämästä sopeuttamistaakkaa, mutta ennestään päätetystä sopeuttamismäärästä piti uudelleen kohdentaa 400 miljoonaa euroa. Paljon eri toimenpiteitä tehtiin, mutta toimivaa energiajärjestelmää ei lähdetty horjuttamaan veronkorotuksin. Hyvä näin, koska seuraukset niillä voivat olla merkittävästi verokertymää haitallisemmat. Tämä on syytä myös seuraavien hallituksien muistaa valtavan sopeuttamistaakan alla.  

Puhtaan siirtymän osalta investointien verotuki saa jatkoa. EU:n valtiontukien löysennyksiä jatkettiin viime kesänä ja tukia saa jakaa väljemmällä otteella aina vuoteen 2030 loppuun asti. Investoinneista käydään äärimmäisen kovaa kilpailua eri maiden kesken. Investointien verohyvitys on pätevä toimenpide vastaamaan EU:n lisääntyneeseen tukikilpailuun. Jatkossa sitä pystytään kohdentamaan myös paremmin biogeenisen hiilidioksidin talteenottoon ja vetytalouden rakentamiseen, joiden investoinneissa piilee merkittävä talouden piristysruiske. 

Myös liikenteen jakeluvelvoitteen alentamisen osalta käytiin neuvotteluja. Kuinka paljon se oli tulevien vaalien asetelmien hakua, jää spekuloinnin varaan. On kuitenkin tärkeää, että investointiympäristö tämän osalta pysyy ennallaan. Suomi näyttäytyy luotettavampana toimintaympäristönä ja tulevaisuuden näkymä on selkeämpi esimerkiksi biokaasun ja sähköpolttoaineiden tuottajille.  

Hallitus teki myös useita pienehköjä kasvutoimia. Energiasektoria sivuaa muun muassa korjaamisrakennuspaketti. Sillä voidaan toteuttaa asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia. Itse toimeenpanossa on tärkeä tunnistaa lähes päästöttömän kaukolämmön rooli, jonka asemaa ei tule heikentää tuella.  

Epäselvyys jatkuu datakeskusten sähköverotuen osalta, johon riihessä ei tullut vastausta. Toimijoiden näkökulmasta on kohtuutonta, että sähköveronkorotus on tulossa heinäkuun alussa, mutta tuen määrästä ja kriteereistä ei ole vielä tietoa. Ei todellakaan ihanteellista investointiympäristön näkökulmasta. Kokonaisuudessa on myös hyvä huomioida, että datakeskuksia on hyvin erilaisia. Esimerkiksi pienille lämpölaitoksille päästötöntä energiaa ensisijaisesti toimittavien datalämpölaitoksien asema heikkenee radikaalisti sähköveron korotuksen myötä. 

Kuten todettua, energiajärjestelmä on rakennettu markkinaehtoisesti. Hallitus vähintään flirttailee tämän asetelman murtamisella. Ydinvoimalle on aikomus valmistella riskinjakomekanismeja. Nämä käytännössä tarkoittavat jonkun näköisiä tukia. Valmistelussa on myös erillinen tukimekanismi talven kysyntäpiikkejä silmällä pitäen. On tärkeä muistaa, että tukimekanismien käyttöönotolla voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia markkinoille ja tulevat usein kalliiksi. Energiajärjestelmän kehittämisen ja toimintavarmuuden kannalta on keskeistä, että investointiympäristö pysyy vakaana ja ennustettavana, eikä sitä tule horjuttaa veronkorotuksin tai huolimattomalla tukipolitiikalla. Tuet uudelle teknologialle on usein perusteltuja, mutta markkinaehtoiset investoinnit tulee turvata myös jatkossa.

#energiatalous