Markkinat löytävät ratkaisuja — kunhan saavat tilaisuuden

03.07.2026, kello 13:13

Teksti Pekka Salomaa

Poliitikot ja muut hyvää tarkoittavat ehdottavat sähkömarkkinoille monenlaista puuttumista. Moni koettu ongelma on kuitenkin ratkennut ja jatkossakin ratkeaa, kun tuhannet yritykset ja miljoonat kuluttajat tekevät tahoillaan oma etunsa mielessään omia päätöksiään. 

On selvää, että haasteita riittää sähköjärjestelmän ja sähkömarkkinoiden kehittyessä nopeasti hyvin erilaisiksi kuin ennen. Riskit ovat muuttuneet. Ihan politiikan tavoitteiden mukaisesti järjestelmästä on pudonnut pois fossiilinen tarpeen mukaan skaalattava tuotanto. Sähkönhankintamme päälähteet ovat tasainen ydinvoima ja sään mukaan vaihteleva tuuli. Myös uudenlaista sähkönkäyttöä ilmaantuu sähköautoista datakeskuksiin ja ehkä jopa alumiini- ja terästehtaisiin. 

Tuulivoiman tuotanto elää voimakkaasti. Tuotannon nousun tai laskun viivästyminen tai aikaistuminen sääennusteeseen verrattuna voi aiheuttaa tarpeen lisätä nopeasti muuta tuotantoa tai tuontia sekä vähentää kulutusta — tai päinvastoin. Pitkä kylmä ja vähätuulinen jakso talvella — kuten viime tammi-helmikuussa — on omanlaisensa haaste: miten saadaan riittävästi sähköä lämmityksen ja muun tarpeisiin.  

Kuvatut tilanteet voivat vaatia joitain varautumistoimia. Vanhastaan kantaverkonhaltija Fingridillä on hallussaan lyhyeen tasapainotukseen sopivia resursseja. Lisää varmasti tarvitaan, mutta miten se tapahtuu kuluttajan kannalta edullisesti ja samalla luotettavasti? 

Markkinat ja hajautettu toimijoiden päätöksenteko on keskeinen apu, jonka vaikutukset on mietittävä ensin ja sitten on mahdollisesti väliaikaisesti tehtävä myös jotain muuta. Jokin muu voi olla joustavan tuotannon tukemista tai olemassa olevien mutta kannattamattomiksi muuttuneiden resurssien elinkaaren pidentämistä.

Markkinoilta löytyy jo nyt ainakin osittaisia ratkaisuja. Vesivoima ja siirtoyhteydet naapurien kanssa ovat tietenkin ensiarvoisen tärkeitä. Lisäksi kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksista saadaan luotettavasti sähköä, kun tarve on suurin. Lisäksi yhteistuotanto joustaa silloin, kun muusta sähköstä on paljon tarjontaa. 

Eri omistajien akut pystyvät jo nyt hajautetusti täyttämään välitöntä sähkövajetta esimerkiksi ydinreaktorin tuotannon tippuessa ennakoimatta. Kotitaloudet ja teollisen mittakaavan investorit ovat hankkineet — pääasiassa ilman tukia — akkuvarastoja omiin tarpeisiinsa ja osallistuakseen säätösähkömarkkinoille. Samoja resursseja voidaan hyödyntää muissakin tilanteissa. 

Reilusti yli miljoonassa kodissa tai mökissä on pörssi- tai kulutusvaikutussopimus. Asiakas voi säästää ajoittamalla sähkönkäyttöään sähköpörssin hinnan mukaan. Sähkönmyyjille tehdyn kyselyn mukaan pörssisähköasiakkaat ovat talven äärihintatilanteissa tyypillisesti vähentäneet kulutustaan ennakoituun verrattuna 5–10 prosenttia. Osa myyjistä oli havainnut jopa 10–20 prosentin vähennyksen huippuhinta-aikoina.

Myös tuotantopuolella tapahtuu. EPV Energia on ilmoittanut moottorivoimalaitosinvestoinneista Tornioon (kohde on valmis), Kotkaan (alustava hankeselvitys käynnistetty) ja Lappeenrantaan (investoinpäätös tehty). Laitokset vastaisivat juuri äkkinäisiin tarpeisiin. 

Tutkijat olivat vähän aikaa sitten huolissaan siitä, että sähköautoja ladataan usein esimerkiksi juuri illansuussa kotiin töistä ja kaupasta tultaessa. Tämä voi sähköautojen määrän moninkertaistuessa aiheuttaa järjestelmähaasteita. Olen melkoisen vakuuttunut, että markkinat hoitavat tämänkin huolen. Kotilataava ja kulutuksensa kysynnän ja tarjonnan tasapainon mukaan ajoittava sähköautoilija saa sähkönsä pörssi- tai kulutusvaikutussopimuksella paljon kiinteähintaista sopimusta edullisemmin. Samoin vaikkapa latauspaikkoja tarjoavilla kiinteistöillä ja latausoperaattoreilla on suuri intressi ajoittaa lataamista hintaohjauksella.

Kilpailu ja markkinat on siitä hyvä juttu, että se ohjaa hakemaan eri paikoissa ratkaisuja. Kaikki eivät aina voi voittaa, mutta säästöjä ja lisätuloja haetaan.

Markkinat löytävät ratkaisuja, mutta usein se vie aikaa. Siksi voi olla painetta toteuttaa joitain, mielellään väliaikaisia puuttumisia. Nyt esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee ”talvienergiatukea” varmistamaan sähkön saannin sellaisissa tilanteissa, kun pakkanen paukkuu viikkotolkulla.  

Silloin, kun puuttumisia mietitään, on aina hyvä pohtia sitä, miten markkinat ovat jo vastanneet ongelmaan ja miten markkinat vastaavat vähän aikaa sitten havaittuun uuteen ongelmaan. Markkinoiden ratkaisut ovat aina kuluttajalle halvempia kuin valtion tai keskussuunnittelijan keksimät ratkaisut. Markkinoiden vastaukset eivät aina ole riittäviä juuri tietyn hetken toimitusvarmuuden tarpeisiin. Kannattaa kuitenkin miettiä sitä, johtaako jo pelkkä valtiollisen tuen käytön suunnittelu siihen, että markkinat jäävät odottamaan omia ratkaisuitaan — rankaiseeko yhteiskunta varhaista toimijaa ja palkitsee odottajan.

Sähkön kysynnän puolella datakeskusalan kasvu puhuttaa. Alan toimijat miettivät jo vastausta Suomen vaihtelevaan sähkön hintatasoon. Pystyisikö datakeskus joustamaan kulutuksessaan? Jollei se onnistu, pitäisikö datakeskuksen varavoimaratkaisun olla sellainen, joka pystyisi EPV:n moottorivoimalaitosten tapaan osallistumaan markkinoille silloin, kun hinta piikkaa?

Suomi ei ole Irlanti. Meillä datakeskuksia varten voidaan rakentaa uutta puhdasta sähköntuotantoa. Alan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta olisi kuitenkin plussaa tarjota joustoratkaisuja vaikka moottorivoimalaitosten avulla. Kohuttu lakialoite ei oikeasti auta kuluttajaa, mutta lyö käsijarrun orastavalle kasvulle.

Kohtuullista olisi toivoa poliitikoilta, ettei jatkettaisi peittoa hölmöläisten tapaan esimerkiksi ensin lisäämällä sähkön ja lämmön yhteistuotannon kustannustaakkaa verottamalla biopolttoaineita ja sen jälkeen varmistamalla yhteistuotannon jatkuminen pitkien pakkasjaksojen aikana yhteiskunnan tuella.

#energiamarkkinat #sähkömarkkinat