Nykyisen hallituksen riihet taputeltu: Energiasektorin verotuksessa paljon hyvää ja yksi ummehtunut risu

03.09.2026, kello 13:30

Hallitus on verotuksessa jatkanut verrattain johdonmukaista linjaa mittavasta julkisen talouden sopeutuksesta huolimatta. Tämä on tärkeää, koska Suomen vähäpäästöinen energiajärjestelmä on keskeinen kilpailukykytekijä, jonka toimintaedellytyksiä ei pidä heikentää markkinoita sotkevilla toimilla. Investoinnit tehdään vuosikymmeniksi, jolloin kaikkein tärkeintä on tietää, etteivät pelisäännöt muutu kesken pelin. Myös seuraavan hallituksen on syytä muistaa tämä. Lähes fossiilivapaaseen tuotantoon perustuva monipuolinen sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmä on myös vaimentanut merkittävästi geopoliittisten kriisien kielteisiä vaikutuksia talouteemme.

Myös moitittavaa löytyy. Nyt puolitoista vuotta kestänyt saaga datakeskusten tosiallisesta sähköverotasosta tuli päätökseen. Verotuen peruminen ei tullut yllätyksenä. Valmisteltu tukimalli oli sen verran kehno, että se ei olisi päivänvaloa kestänyt.

Asiasta jää kuitenkin hyvin karvas maku. Hallituksella oli lähes vuosi aikaa rakentaa malli, joka olisi ollut aidosti investointeihin kannustava ja jossa sähköveron korotuksen myötä vaikeaan tilanteeseen joutuneet hukkalämpöä kaukolämmitykseen tarjoavat datakeskusinvestoinnit olisivat aidosti hyötyneet verotuesta. Toinen merkittävä miinus koko datakeskusten verosotkussa on sen vaikutus yleisesti Suomen luotettavuuteen investointiympäristönä. Investoreille nousee helposti kysymys: jos näin voi tapahtua yhdelle sektorille, voiko se tapahtua myös toiselle? Investointiympäristön selkeys ja ennustettavuus tulisi turvata, jotta mahdollistetaan puhtaan teollisuuden investoinnit ja niiden tuomat työpaikat.  

Kilpailukyky tarvitsee ennen kaikkea ennustettavuutta

Isossa kuvassa energiasektoriin kohdistuneet verotoimet ovat parin viime hallituskauden aikana olleet vähintään järkeviä ja vakaus on pysynyt. Tästä on myös annettava nykyiselle hallitukselle tunnustusta. Valtavan sopeuttamistaakan edessä verotuksella ei ole lähdetty horjuttamaan laajemmin hyvin toimivaa energiajärjestelmää ja kilpailukykyä.

Kestävä bioenergia on pysynyt verottomana. Fossiilisten polttoaineiden väistyttyä energiapaletista bioenergialla on entistä suurempi merkitys huolto- ja toimitusvarmuudelle. Kaukolämmön tuotannon lisäksi pääosin bioenergialla käyvät sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitokset ovat kulmakiviä talven sähköntuotannon turvaamisessa. Merkittävä määrä yhteistuotantolaitoksien kapasiteetista on vaarassa poistua markkinoilta seuraavan 10 vuoden aikana. Samalla kun hallitus valmistelee talvienergiatukea myös kyseisten laitosten hyödynnettäväksi, olisi hyvin nurinkurista verottaa tulevina vuosina kestävällä bioenergialla toimivia laitoksia ja ajaa niitä vielä ahtaammalle.

On myös hyvä muistaa, että lämmityksessä käytettävä kestävä kiinteä bioenergia ei ole EU:n energiaverodirektiivin mukainen verotettava polttoaine, eikä se ole tiettävästi verolla missään EU:n maassa. Bioenergian käyttö lämmityksessä on vähentymässä, sen hinta on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kuuden vuoden aikana ja sen verottaminen toisin kuin muissa EU-maissa heikentäisi Suomen teollisuuden kilpailukykyä ja nostaisi kansalaisten energialaskua.

Lämmityksen sähköistymistä on edistetty lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden alemmalla sähköverokannalla jo edellisen hallituksen toimesta. Tämä on tuottanut hedelmää lisääntyneinä investointeina ja tuonut energiajärjestelmään merkittävää joustavuutta. Sähkökattiloita käytetään erityisesti silloin, kun sähköä on paljon tarjolla ja sähkön hinta matalalla. Ne eivät siis tyypillisesti kuluta sähköä niukassa markkinatilanteessa eivätkä siten vaikuta negatiivisesti markkinahintojen nousuun tai sähkön riittävyyteen.Sähkökattilat mahdollistavat myös uusiutuvan energian kapasiteetin paremman hyödyntämisen ja tukevat uusiutuvan sähköntuotannon kasvattamista Suomessa. Samaa verotuksellista linjaa tulee jatkaa, jotta niiden energiajärjestelmälle tuomat hyödyt, investointikannusteet ja Suomen kilpailukykyä tukevat vaikutukset säilyvät.

Teollisuuden sähköveron asettaminen EU:n minimitasolle viime hallituskaudella on ollut tärkeä muutos ja kilpailutekijä puhtaan siirtymän investointikilpailussa. Sen pysyvyys on aivan keskeistä investointivarmuuden kannalta. Muutos tähän romuttaisi Suomen mainetta vakaana investointiympäristönä.

Kiinteistöverojen muutokset ovat olleet aiemmin voimalaitosten murheenkryyni. Milloin veroprosentteja on nostettu ja milloin niitä on ajettu kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmän piiriin, joka heikentää investointien paikallista hyväksyttävyyttä. Verolinja on nyt pysynyt kiinteistöveron osalta useamman hallituskauden aikana vakaana. Hyvä niin, onhan voimalaitoksilla jo huomattavasti korkeampi kiinteistöverotaso kuin esimerkiksi muulla teollisuudella, heikentäen energiantuotannon kilpailukykyä. Valtiovarainministeriö ajoi tällä hallituskaudella uusiutuvan energian voimalaitosten kiinteistöveron viemistä kuntien valtionosuusjärjestelmän piiriin. Tällä olisi kauaskantoiset seuraukset paikalliselle hyväksyttävyydelle ja sitä kautta puhtaan energian investoinneille ja siihen pohjautuvalle teollisuudelle. Koko järjestelmän uudistamisesta kuitenkin luovuttiin.

Näiden lisäksi hallitus on tehnyt positiivisia verolinjauksia kansainvälisen tukikilpailun pihdeissä. Puhtaan siirtymän/teollisuuden verohyvitys ja yhteisöveron kevennys tekee Suomesta houkuttelevamman paikan investoida. Vielä kun suurten energiainvestointien korkovähennysoikeuden palautus saadaan toteutettua, niin kokonaisuus on tulevien investointien ja työpaikkojen suhteen hyvällä pohjalla.

Seuraava hallitus joutunee tekemään myös vaikeita veroratkaisuja. Yhtä virhettä sen ei kuitenkaan pidä tehdä: horjuttaa energiajärjestelmää, joka on osoittanut arvonsa investointikilpailussa, energiakriiseissä ja muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Puhdas, toimitusvarma ja kilpailukykyinen energia ei ole Suomelle ongelma ratkaistavaksi, vaan kilpailuetu puolustettavaksi. Veroeurot kyllä seuraavat perässä lisääntyneiden investointien ja työpaikkojen myötä.

Kirjoittaja

Sampo Seppänen

Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n talous- ja veroasiantuntija.

#talous

Jaa artikkeli: