Olemmeko epäonnistuneet kertomaan puuenergian toimintaympäristön realiteetteja?

16.06.2026, kello 15:39

Teksti Karoliina Muukkonen | Kuva Scanstockphoto

Olemmeko epäonnistuneet kertomaan puuenergian toimintaympäristön realiteetteja?

Olen lueskellut viime aikoina eri puolueiden ohjelmia ensi kevään eduskuntavaaleja odotellessa. On hämmentävää, kuinka usea puolue on sitä mieltä, että puun polttaminen yhteiskunnan lämmittämiseksi ja sähkön toimitusvarmuuden takaamiseksi on lähes pahinta mitä voi tehdä ja sitä pitää ehdottomasti pyrkiä vähentämään, ellei jopa lopettamaan. Samaan aikaan ohjelmissa kuitenkin korostetaan muun muassa turvallisuutta, varautumista ja resilienssiä.

En ole hämmentynyt siksi, että esimerkiksi Vihreät haluavat tätä, vaikka itseasiassa kaksikymmentä vuotta sitten sekin puolue oli kovasti puun energiakäytön lisäämisen puolella. Ajat muuttuvat, ja kun Suomen energiasektori on tehnyt jopa maailmanlaajuisesti vertaillen huipputeon ja irrottanut sekä Suomen sähkö- että kaukolämpöjärjestelmänkin lähes täysin tuontifossiilista polttoaineista, vaaditaan usealla suulla jo seuraavaa askelta energiasiirtymässä.

Hämmentävää on se, kuinka huonosti näissä ohjelmissa on tunnistettu nykyinen energiasektorin tilanne ja muutos, joka Suomessa on tapahtunut hyvin nopeasti aivan viime vuosien aikana myös kaukolämpösektorilla. Sen lisäksi, että viime vuosina on rakennettu valtava määrä tuulivoimaa ja vähitellen myös aurinkovoimaa, saatu viimeisin ydinvoimala käyttöön, lopetettu hiilen energiakäyttö, vähennetty muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ja lisätty bioenergian sekä jätteen energiakäyttöä, on myös investoitu valtavasti kaukolämmön sähköistämiseen. Tämä näkyy jo Luken tilastoissa viime vuosien puun energiakäytöstä (maksimikäyttö osui vuodelle 2021) ja energiasektorin arjessa, kun puun energiakäytön keskittyminen kylmille kuukausille muuttaa tekemistä ja haastaa toimitusketjuja.

Puolueiden peräänkuuluttama muutos on jo käynnissä

Tämä poliitikkojen ja puolueiden ohjelmissaan visioima muutos on siis jo tapahtumassa, ja täysin markkinaehtoisesti ilman uusia säätelyelementtejä, etenkään kansallisia sellaisia. Esimerkiksi sähkön, puun ja päästöoikeuksien hinnat ovat ohjanneet tehokkaasti yhtiöiden investointeja energiasiirtymässä. Tämä tapahtuu samaan aikaan kun eteläisempi Eurooppa kamppailee edelleen kaasuriippuvuuden kanssa ja siellä teollisuus pyytää jopa lievennyksiä päästökauppaan. Olemmekohan siis epäonnistuneet kertomaan poliitikoille alan nykytilanteen, ja että on aika unohtaa esimerkiksi kuuden vuoden takaiset tiedot sektorista?

Missä siis menemme nyt? Minun ei kannata alkaa luennoida asiasta, sillä siitä on olemassa tuoretta tieteellistä tietoa. Kehotan kaikkia lukemaan tulevan tohtorin, Luken tutkijan Tuomas Niinistön julkaisut tai jopa koko väitöskirjan "The role of forest chips in the electrification of the Finnish energy system and challenges for energy wood procurement from young thinning stands".  Jos väitöskirjateksti tai tieteelliset artikkelit ei ole sinun kuppisi teetä, niin käy lukemassa vähintään näihin liittyvät Luken uutinen, Tuomaksen kirjoitus Maaseudun tulevaisuudessa tai vaikkapa metsäsektorin suhdannetiedotteen puuenergian osuus sivulta 23 alkaen. Näissä on erittäin hyvä kuvaus puuenergiasektorin nykytilasta ja tulevaisuudesta, ja jaan Tuomaksen näkemykset täysin. Jopa tässä digitaalisessa maailmassa loppuu muste kesken, jos alan tässä nostamaan esille jokaisen mielestäni olennaisen pointin. Alla siis vain tiivistys tutkimuksesta ja ote Maaseudun tulevaisuuden mielipidekirjoituksesta:


”Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Tuomas Niinistön väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että metsähakkeen rooli suomalaisessa energiajärjestelmässä on murroksessa. Palamiseen perustumattoman energiantuotannon yleistyessä metsähakkeen käyttö vähenee, mutta sääriippuvaisen sähköntuotannon kasvu korostaa sen merkitystä energiajärjestelmän tasapainottajana.” (Luke, 12.6.2026)


”Metsähakeveron kaltaisten puuenergian käyttöä rajoittavien politiikkatoimien sijaan toimenpiteitä tulisi kohdentaa riittävän puupohjaisen sähkön ja lämmön tuotannon säilyttämiseen.” (MT, 12.6.2026)


Jos olet huolissasi lämpö- tai sähköjärjestelmän toimintakyvystä myös poikkeustilanteissa, sään suhteen tai muutoin, tulisi sinun olla huolissasi myös siitä, onko nykyisin fossiilisten sijaan uusiutuvia jakeita polttavien laitosten tulevaisuuden kuva selkeä ja onko laitosten toiminta mahdollista myös jatkossa. Viime talvena tehty selvitys aiheesta ei luo tähän kovin positiivista tulevaisuuskuvaa.

Tiesitkö, että...

Suomen metsistä hakataan teollisuuspuuna vuosittain reilu 60 miljoonaa kuutiometriä puuta, vajaa viisi miljoonaa kuutiometriä energiapuuta metsähakkeeksi ja reilu kolme miljoonaa kuutiometriä latvusmassaa eli hakkuutähteitä? Tai että pientalojen polttopuuksi menee suoraan metsistä puuta enemmän kuin teolliseen energiakäyttöön, reilu kuusi miljoonaa kuutiometriä? Jos et tiennyt, niin kannattaa käydä tutustumassa Luken julkaisemiin puuston poistuman ja runkopuuhakkuiden tilastoihin.

Kirjoittaja

Karoliina Muukkonen

Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n bioenergia-asiantuntija.

#puuenergia
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja