Pohjoismaiden kuivuus koettelee sähkömarkkinoita
24.08.2026, kello 12:55
Teksti Marja Rankila | Kuva Scanstockphoto
Uutisista voi nyt lukea, että sähkön hinnat ovat korkealla tulevana syksynä ja talvena. Sähkön futuurihintoja nostavat muun muassa pohjoismaisten vesivarastojen vähyys. Mutta mitä tämä käytännössä tarkoittaa?
Vesivoima on Pohjoismaissa merkittävä tuotantomuoto: noin puolet pohjoismaisesta sähköstä tuotetaan vesivoimalla. Maiden välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Norjan osuus vesivoiman tuotannosta on reilut 60 %, Ruotsin noin 30 % ja Suomen alle 10 %. Lisäksi sekä vesivarastojen määrässä että sääoloissa on maan sisäistä vaihtelua.
Tänä vuonna maille on ollut yhteistä lyhyt ja vähäluminen talvi, ja myös melko kuiva kevät. Tämä johti siihen, että vesivarastot olivat kevään jäljiltä alhaiset. Kesän aikana tilanne on hieman parantunut, mutta pohjoismaisissa vesivarastoissa on noin 15 TWh vajaus (tilanne viikolla 33). Tämä vastaa noin 18 prosenttia Suomen viime vuoden sähkönkulutuksesta.
Norjan suurimmat vesivoimavarastot sijoittuvat Etelä-, Lounais- ja Pohjois-Norjaan (hinta-alueet NO2, NO5 ja NO4). Etelä- ja Lounais-Norjan yhteenlasketut varastot kattavat lähes 60 % Norjan varastokapasiteetista. Pohjois-Norjan osuus on noin 20 % varastokapasiteetista.
Norjan varastokapasiteetissa on tällä hetkellä noin 12 TWh:n vajaus keskimääräiseen verrattuna. Norjan eteläisimmällä hinta-alueella (NO2) vesivarastot ovat alhaisimmalla tasolla 20 vuoteen. Vaikka Pohjois-Norjassa vettä on runsaasti, niin muun maan kuivuus ja Pohjois-Norjan heikot siirtoyhteydet eivät helpota tilannetta. Kokonaisuutena tarkasteltuna vesitilanne on kuitenkin hieman parantunut keskikesästä.
Ruotsissa suurimmat vesivarastot ovat Ruotsin pohjoisosassa. Ruotsin vesivarastoissa on tällä hetkellä noin kolmen terawattitunnin vajaus keskimääräiseen verrattuna. Myös Ruotsissa vesivarastot ovat tällä hetkellä hieman nousussa.
Suomessa elokuun sateet ovat aiheuttaneet tulvia Pohjois-Suomessa, mutta etenkin Itä-Suomessa on yhä kuivaa. Suomen vesivoimavarastot ovat tällä hetkellä hieman tavanomaista alhaisemmalla tasolla, mutta sateet ovat parantaneet vesitilannetta ja ennusteen mukaan vesivarastot palautuvat normaalille tasolle syksyn aikana. Pohjoismaisen sähkömarkkinan näkökulmasta Suomen vesivoiman vaikutus sähkön markkinahintaan on kuitenkin melko pieni. Kotimaisella vesivoimalla on suurempi rooli säätövoiman ja toimitusvarmuuden näkökulmasta.
Mikäli vesivarastot jäävät tavanomaista pienemmiksi, pohjoismaisen vesivoiman tarjonta ja erityisesti sen tarjoama joustavuus vähenevät. Tämä voi näkyä markkinoilla korkeampana hintatasona ja voimakkaampina hintavaihteluina etenkin kylmien ja vähätuulisten jaksojen aikana. Sähköjärjestelmä joutuu tällöin tukeutumaan enemmän muihin tuotantomuotoihin ja sähkön siirtoon maiden välillä. Jos vesivoiman vähäisyyden vuoksi joudutaan käyttämään tavanomaista enemmän polttamiseen perustuvia tuotantomuotoja, niiden kustannukset nostavat myös sähkön markkinahintaa. Lisäksi maakaasun kallis hinta ja Euroopan heikot maakaasuvarastot lisäävät kysyntää pohjoismaiselle vesivoimalle ja painetta vesivoiman tuotantoon vesivarastojen niukkuudesta huolimatta.
Lähteet:
Kirjoittaja
Marja Rankila
Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n vesivoima-asiantuntija.
#vesivoima
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja