Sähkösopimuksissa on valinnan varaa erilaisten kuluttajien tarpeisiin

18.02.2026, kello 12:54

Teksti Pekka Salomaa

Kipakan pakkasen kirvoittamana sähkön pörssihinta on ollut pariin viime vuoteen verrattuna suhteellisen pitkään korkeissa lukemissa alkaneen vuoden tammi-helmikuussa.  

Päivän hinnat vaikuttavat kovin eri tavoin eri asiakkaisiin sen mukaan millainen sopimus itse kullakin on. Sähkösopimuksista onkin riittänyt puhetta viime aikoina.  

Sähkösopimusten tyyppejä voi pitkälti ajatella erilaisina riskinjaon ratkaisuina — kuinka paljon asiakas haluaa ottaa hintariskiä ja sitä vastaan mahdollisuuden hyötyä edullisista hinnoista sekä toisaalta paljonko hän haluaa välttää riskiä hintavaihtelusta ja ottaa sitä vastaan eräänlaisen vakuutuksen.  

Vaihtoehtoja on myös sopimusten perustyyppien välissä. Tavallaan ääripäät ovat määräaikainen kiinteähintainen ja pörssisähkösopimus. 

Määräaikaisen kiinteähintaisen sopimuksen asiakas ei tykkää sähkön hintariskistä vaan hän haluaa suojautua sitä vastaan. Markkinahintaan verrattuna joskus hän säästää tällä valinnalla, joskus maksaa ”liikaa”.  

Määräaikaisen sopimuksen perustyyppi on koko voimassaoloajaksi sovittu kiinteä hinta. Sopimus sitoo molemmin puolin sovitun voimassaoloajan. Yleisin kesto on kaksi vuotta. Lain mukaan kuluttaja ei voikaan sitoutua tätä pidemmäksi aikaa sähkösopimukseen.  

Täysin kiinteähintaisella sopimuksella asiakas ostaa mielenrauhaa ja tasaista laskutusta: lasku vaihtelee vain energiankulutuksen mukaan. 

Pörssisähkössä asiakkaan laskutus perustuu kunkin vartin (aiemmin ja mittarista riippuen vieläkin osalle asiakkaista tunnin) mitattuun kulutukseen ja sen vartin pörssissä edellisenä päivänä muodostuneeseen hintaan. Myyjän marginaali tulee pörssihinnan päälle sekä lopuksi kuukausimaksu, kuten muissakin sopimustyypeissä. 

Pörssisähköasiakas altistaa itsensä sähkön pörssihinnan laskuille ja nousuille. Monina kuukausina pörssisopimus on tullut hyvinkin edulliseksi, joskus käy päinvastoin. Esimerkiksi tämän kirjoittajan pörssiperusteinen sähköenergialasku oli 2026 tammikuulta melkein sentilleen kolminkertainen 2025 tammikuun laskuun verrattuna.  

Sopimuksen valinnassa pörssisähkön puoleen painaa asiakkaan mahdollisuus ajoittaa merkittävästi sähkönkäyttöään edullisimmille ajankohdille – esimerkiksi varaavaa lämmitystä tai sähköauton latausta. Uunin tai pesukoneen käytöllä on vaikea saada olennaista eroa aikaan. Ajoituskyvyn ohella tärkeää on se, että niin mielenrauha kuin pankkitili kestävät laskujen vaihtelevuutta. 

Kuluttajan pörssisähkösopimukset tehdään lähes aina toistaiseksi voimassa oleviksi. Asiakkaalla on mahdollisuus kahden viikon irtisanomisajoin vaihtaa toiselle myyjälle tai toiseen sopimustyyppiin. 

Hybridisopimus (joustovaikutussopimus) muistuttaa määräaikaista kiinteähintaista sopimusta, mutta sopimusta tehtäessä sovitun hinnan (senttiä kilowattitunnilta) lisäksi huomioidaan kulutusvaikutus. Kulutusvaikutus huomioi sen, miten asiakkaan kulutus on ajoittunut suhteessa kuukauden pörssihintaan: jos kulutus painottui kalliille tunneille, vaikutus on hintaa nostava ja päinvastoin.  

Myös hybridisopimukset tehdään yleensä määräajaksi, esimerkiksi vuodeksi tai kahdeksi. 

Hybridisopimuksien lähtöhinnat ovat hieman edullisempia kuin täysin kiinteähintaiset. Kulutusvaikutus jää yleensä sentin osiin, korkeintaan muutamaan senttiin suuntaansa kilowattitunnilta. Keskimäärin kulutus tuppaa ajoittumaan keskiarvoa kalliimmille pörssihinnoille, joten monelle asiakkaalle toteutuva keskihinta on yli sopimukseen kirjoitetun – silti hinta voi lopulta asettua samaan aikaan tehdyn täysin kiinteähintaisen sopimuksen alle. 

Hybridisopimus sopii hänelle, joka haluaa välttyä suurilta laskun heilahteluilta, mutta pystyy ajoittamaan kulutustaan sähköpörssin edullisten tuntien suuntaan. 

Moneen pörssisähkösopimukseen kuuluu asiakkaan mahdollisuus kiinnittää hintansa joksikin määräajaksi. Jotkin sähkönmyyjät tarjoavat mahdollisuutta kiinnittää hinta täysin, jolloin laskutus on kiinnityksen ajan kuten määräaikaisessa sopimuksessa. Osalla myyjistä kiinnitys tapahtuu kulutusvaikutuksellisena, jolloin kiinnityksen aikana sopimus toimii ikään kuin hybridisopimus.  

Markkinoilla on myös vaihtoehtoja, joissa sopimus on määräaikainen ja kiinteähintainen talvella ja muun aikaa pörssihintainen. 

Sopimustyypeistä perinteinen toistaiseksi voimassa oleva sopimus on menettänyt suosiotaan kovasti energian hintakriisin aikana. Sopimus on irtisanottavissa kahdessa viikossa. Hinta sovitaan alkuun tietynsuuruiseksi, mutta sähkönmyyjällä on mahdollisuus tarkistaa hintaa milloin tahansa ilmoittamalla siitä vähintään kuukauden etukäteen. Usein näiden sopimusten hintaa tarkastellaan säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain tai neljännesvuosittain. 

Tämä sopimus sopii asiakkaille, jotka eivät halua kiinnittää huomiota sen enempää sopimusten tekemiseen tai sähkönkäyttöönsä.  

Sähkönmyyjien tuotekehittely jatkuu varmasti.  

Suomen sähköjärjestelmä on muuttunut viime vuosina varsin ydin- ja tuulivoimavaltaiseksi – samalla kysynnän mukaan toimivien, polttoaineisiin perustuvien tuotantomuotojen osuus on kutistunut. Kehitys on painanut keskihintaa alas, mutta hinta vaihtelee entistä enemmän. Joustoa tarvittaisiin lisää niin kulutuksessa, tuotannossa kuin varastoissa kuten akuissa. Pörssi- ja hybridisopimukset vastaavat tällaiseen tarpeeseen hyvin, mutta eivät sovi kaikille asiakkaille. 

On puhuttu myös sellaisista sopimuksista, joissa hinta olisi kiinteä ja sen edullisuus perustuisi siihen, että sähkönmyyjä voisi ohjata jotain isoa kulutuskohdetta kuten lämminvesivaraajaa tai auton latausta. Järjestely vaatii kuitenkin asennustöitä asiakkaan luona. Työn ja laitteiden kustannus sekä eri kohteiden asennuksien erot ovat käytännössä hidastaneet tuotekehitystä. Kuluttaja-asiakas ei voi sitoutua sähkönmyyntisopimukseen kahta vuotta pidemmäksi aikaa, joten myyjän asennukset paikalla voivat käydä turhiksi turhan nopeasti.

#sähkömarkkinat #sähkön hinta