Teesejä pohjoismaisesta energiapolitiikasta

18.11.2025, kello 15:05

Teksti Jukka Leskelä, Antti Kohopää, Kaneli Seppänen | Kuva Scanstockphoto

Energiauutiset pyysi pohjoismaisten sähköalan järjestöjen vuosittaisessa kokoontumisessa vierailleilta Jukka Leskelältä, Antti Kohopäältä ja Kaneli Seppäseltä havaintoja pohjoismaisen energiapolitiikan keskeisistä ilmiöistä.

Norge pris suosii asiakasta, mutta tappaa kilpailun

Norjassa on otettu käyttöön niin sanottu ”Norge pris”, jossa valtio tukee sähkön hintaa kuluttajille – kyseessä on reguloitu hinta sähkölle. Järjestelyssä sähkön tukkumarkkinoiden annetaan toimia normaalisti, mutta valtio maksaa kuluttajille sähkön poliittisesti päätetyn hinnan ja tukkuhinnan välisen erotuksen tukena. Sisarjärjestömme on ollut äänekäs markkinoiden puolustaja, mutta huomasimme että nyt he ovat linjanneet tukevansa tätä järjestelyä. Ihmettelimme tätä, kunnes oivalsimme, että järjestelyhän on tuottajien, asiakkaiden ja poliitikkojen näkökulmasta ainakin lyhyellä aikavälillä hyvä. Asiakkaat saavat tasahintaista edullista sähköä, tapahtuipa sähköjärjestelmässä mitä hyvänsä. Poliitikoilta ja toimialalta menee paine puuttua tukkumarkkinan tai sähkön tuonnin ja viennin uudelleenjärjestelyihin. Ja valtiohan on upporikas ja voi maksaa tämän miljardituen taskurahoistaan.  On pidetty ongelmana, että hintasääntely vie asiakkailta insentiivin toimia aktiivisesti ja joustavasti sähkömarkkinoilla. Tämä tarkoittaa, että hintapiikit vain lisääntyvät ja valtio maksaa korkeammat hinnat asiakkaiden puolesta – Norjalaiselle vesivoiman tuottajalle ja heidän tuottojaan verottaville kunnille ja valtiolle korkeat hinnat ovat mukava juttu.

Sähkönmyyjille tämä järjestely voi olla kohtalokas ja markkinoiden kannalta järjestely on aivan pöljä. Se tappaa kilpailun ja mahdollisuudet tehdä asiakkaille hyödyllisiä ja kiinnostavia tuotteita. Samalla se on valtiolle kallis ja mahdollinen ainoastaan Norjassa jossa tuotantokapasiteetti ja rahat eivät lopu kesken. Jos melkeinpä mikä tahansa muu Euroopan maa tekisi saman, olisi järjestelmä lirissä. Suomessa vastaava järjestely saisi valtion konkurssiin ja sähkö loppuisi talvella.

Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja

Moni jää Ruotsissa nuolemaan näppejään

Vierailimme Ringhalsissa ydinvoimalaitoksella, jonka pääomistaja on Vattenfall. Vattenfall esitteli uuteen ydinvoimaan liittyvää investointisuunnitelmaansa. Alkuviikosta oli juuri julkaistu teollisuusyritysten mukaan lähteminen valtion ja Vattenfallin rinnalle uuteen ydinvoimalaitokseen. Tästä Ruotsissa ollaan toki innoissaan.

Vattenfall on hankkeensa kanssa tosissaan – heillä hankintaprosessi pitkällä, kaksi SMR-voimaloita tarjoavaa laitostoimittajaa on loppusuoralla. Kapasiteettia on hankinnassa joko 3 x 470 MW tai 5 x 300 MW. Samalla he korostivat, että hanke on koko Ruotsille valtavan iso ponnistus – siihen tarvitaan kaikki Ruotsin liikenevät resurrsit. Valtio on myös luvannut taloudellisen ja poliittisen tukensa uuden ydinvoiman rakentamiselle. Optimistisimmillaan ensimmäinen laitos voisi olla käynnissä tulevan vuosikymmenen puolivälissä.

Moni laitostoimittaja ja kilpaileva ydinvoiman kehittäjä jää alkuvaiheessa nuolemaan näppejään Ruotsin kisassa – sen verran vakuuttavalta ja suoraviivaiselta Vattenfallin ja kumppaneiksi ilmoittautuneiden teollisuusyrityksen sekä valtion koalitio vaikuttaa. Toki lisääkin laitoksia on luvassa, jos poliittiset suunnitelmat toteutuvat.

Antti Kohopää, Energiateollisuus ry:n edunvalvontapäällikkö, Bryssel

Monessa pohjoismaassa vaalit lähestyvät ja mullistukset ovat mahdollisia

Ensi vuonna käydään kansalliset vaalit Tanskassa ja Ruotsissa. Molemmissa valtioissa odotetaan koalitiohallitusta ja spekulaatiot siitä käyvät kuumana. Samalla ennusteet näyttävät pirstaloituvampaa puoluekannatusta ja näin haastavampaa prosessia muodostettaessa hallitusta.

Tanskassa käydään kuntavaalit 18. marraskuuta ja ennusteet näyttävät Kööpenhaminassa voittoa vasemmistopuolueelle ja häviötä sosiaalidemokraateille. Kööpenhaminassa puhututtavat asuminen, liikenne ja poliittisten allianssien sopiminen. Jos vasemmalle kallellaan olevat puolueet voittavat, ne eivät aio ottaa sosiaalidemokraatteja mukaan yhteistyöhön.  Muissa osallistujissa tämä herätti kummastusta.

Ruotsin kollegat puhuivat poliittisen vakauden merkityksestä. Epävakautta ja poukkoilevaa energiapolitiikkaa on kuitenkin odotettavissa kaikissa pohjoismaissa ja Euroopassa ylipäätään. Pohjanlahden takana puolella asia haluttaisiin ratkaista parlamentaariset kaudet ylittävällä ”energiakomissiolla”, joka loisi ennakoitavampaa investointinäkyvyyttä tulevaisuudelle.

Kaneli Seppänen, Energiateollisuus ry:n EU-asiantuntija, Bryssel

Jukka Leskelä, Antti Kohopää ja Kaneli Seppänen vierailivat Ruotsissa pohjoismaisten sähköalan järjestöjen vuosittaisessa kokoontumisessa. Ensi vuonna Nordenergin puheenjohtajuus siirtyy Tanskalle. Seuraavan kahden vuoden aikana prioriteetteina ovat sähköistyminen, energian toimitusvarmuus, kilpailulle perustuvat toimivat markkinat ja pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen.

#energiapolitiikka