Tuulivoiman purkuvelvollisuus: hyvä tavoite, hankala toteutus

29.04.2026, kello 15:26

Teksti Annina Alasaari | Kuva Scanstockphoto

Ympäristöministeriö valmistelee hallitusohjelman mukaista lakia käytöstä poistettujen maatuulivoimaloiden purkamisesta ja purkuvakuudesta. Lakiluonnoksen lausuntokierros päättyi huhtikuun alussa. Luonnos sisältää merkittäviä haasteita, mikä nousee esiin energia-alan sekä muiden teollisuudenalojen lausunnoissa.

Tuulivoimaloiden purkamisesta huolehditaan Suomessa jo nyt, sillä purkamisesta ja siihen liittyvistä vastuista ja vakuuksista sovitaan maanvuokrasopimuksissa. Purkamista ohjaa yleinen rakentamista, jätehuoltoa ja ympäristönsuojelua koskeva lainsäädäntö.

Lain tavoite on varmistaa, että purkaminen hoidetaan myös poikkeustilanteissa. Tavoite on ymmärrettävä, mutta luonnoksessa esitetty toteutustapa on ylimitoitettu. Suomessa tuulivoimaa rakennetaan markkinaehtoisesti, ilman tukimekanismeja. Siksi investointiympäristön ennakoitavuus ja sääntelyn tarkoituksenmukaisuus ovat ratkaisevassa asemassa investointien toteutumisessa.

Esitys loisi tuulivoimalle muita teollisia investointeja laajempia velvoitteita ja merkittäviä lisäkustannuksia ilman, että ympäristö tai yhteiskunta saisi vastaavaa hyötyä. Huolena on, että hankkeille kasataan päällekkäisiä velvoitteita ja uusia kustannuseriä, mikä johtaa helposti investointien ja energiamurroksen hidastumiseen. Tämä on riski investoinneille, sähkön riittävyydelle ja Suomen kilpailukyvylle.

Purkuvelvollisuuden periaatteiden tulee olla reilut

Lakiluonnoksessa purkuvelvollisuus ulotetaan maanpäällisten osien lisäksi perustuksiin sekä huolto- ja pystytyskenttiin. Jo nykykäytännön mukaisesti tuulivoimalan maanpäälliset osat puretaan ja alue maisemoidaan. Sen sijaan vaatimus perustusten ja kenttien poistamisesta ei pohjaudu riskiperusteiseen arvioon.

Lain valmistelua varten toteutetussa selvityksessä (Taustaselvitys maatuulivoimalan perustusten purkamisen tai purkamatta jättämisen ympäristövaikutuksista, Syke 2026) todetaan, että perustusten purkaminen aiheuttaa merkittävää välitöntä ympäristökuormitusta, kuten melua, pölyä, päästöjä ja raskasta liikennettä. Perustusten paikoilleen jättäminen ja maisemointi tuottaa monissa tapauksissa vähäisemmät ympäristövaikutukset kuin purkaminen.

Myöskään huolto- ja pystytyskenttien purku ei ole automaattisesti perusteltua. Talousmetsissä tiet ja kentät palvelevat metsänhoitoa ja alueen jatkokäyttöä. Pakollinen purkaminen voisi aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä – ja kasvattaa kustannuksia ilman selkeää ympäristöperustetta.

Lakiluonnoksessa hyvää on, että perustuksien sekä huolto- ja pystytyskenttien purkamisvelvoitetta voidaan tarkastella tapauskohtaisesti niin, että ympäristövaikutukset ja maanomistajan toiveet huomioidaan. Harmillisesti tarkastelu kuitenkin tapahtuisi vasta hankkeen elinkaaren lopussa purkamisluvan yhteydessä. Hankkeen alussa tulisi silti asettaa purkuvakuus kattamaan myös perustusten ja kenttien purkaminen, vaikka se ei tapauskohtaisessa riskitarkastelussa usein ole ympäristön kannalta järkevää. Lain tulisi mahdollistaa tapauskohtainen tarkastelu niin, että vakuus kattaa vain todennäköisen ja perustellun purkutarpeen. Muuten laki ohjaa vakuuden ylimitoittamiseen ja kasvattaa yritysten kustannuksia turhaan.

Erityisesti lainsäädännön taannehtivuus on aiheuttanut huolta yrityksissä. Lakiluonnoksen mukaan purkuvelvollisuutta sovellettaisiin kaikkiin tuulivoimaloihin myös taannehtivasti, mikä romuttaisi toimintaympäristön ennakoitavuuden. Jos ylimääräisiä velvoitteita luodaan jälkikäteen, heikentää tämä oikeusvarmuutta, mikä taas on myrkkyä investoinneille.

On myös hyvä huomata, että useimmissa vertailumaissa perustusten täydellinen purkaminen ei ole pääsääntö. Lakiluonnoksessa todetaan, että vertailumaista vain Ranskan lainsäädännössä vaaditaan perustusten purkamista kokonaan. Suomessa tuulivoimaa rakennetaan ilman valtiontukia, toisin kuin monessa vertailumaassa. Siksi on erityisen tärkeää, että sääntely on tarkoituksenmukaista eikä ylimitoitettua. Jos yritysten kustannuksia nostetaan tarpeettomasti, vaarana on, että investoinnit menevät muihin maihin.

Jatkovalmistelussa on huolehdittava Suomen kilpailukyvystä

Suomeen tarvitaan lisää puhdasta energiaa vastaamaan tulevaisuuden sähkön kysynnän kasvuun sekä vahvistamaan kilpailukykyä. Merkittävin potentiaali puhtaan sähkön lisäämiseen on tuulivoimassa. Hankkeiden toteutus voi kuitenkin vaarantua, jos niihin lisätään uusia, epäselvästi perusteltuja kustannuksia. Mikäli tuotannon investoinnit eivät vastaa kulutuksen kasvua, seurauksena voi olla sähköntarjonnan riittämättömyys teollisuudelle ja kotitalouksille.

Tuulivoiman purkusääntelyssä kannattaa hakea samaa periaatetta kuin muussakin lainsäädännössä: selkeä tavoite, riskiperusteinen mitoitus ja tasapuolinen kohtelu eri investointien välillä. Lakiluonnos on vielä korjattavissa täyttämään nämä periaatteet.

#tuulivoima