Unionin tila 2026 — energia EU:n kilpailukyvyn ytimessä

16.09.2026, kello 12:17

Teksti Maria Loima | Kuva Scanstockphoto

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti tänään syksyn odotetuimman EU-puheen, kun Strasbourgissa kuultiin hänen katsauksensa Euroopan unionin tilaan. Puhe on linjapuhe, jolla puheenjohtaja määrittää tulevan vuoden tekemisten painopisteet ja ohjaa komission työtä. 

Perinne Unionin tila -puheeseen alkoi komission puheenjohtaja José Manuel Barroson kaudella vuonna 2010, ja puheen painoarvo on kasvanut vuosi vuodelta. Von der Leyen on nyt toista kauttaan komission johdossa, ja tämä toinen kausi on kääntymässä kohti puoliväliä. Taustakeskustelut kävivät kuumina, sillä komission puheenjohtajan on yhtäältä kyettävä sovittamaan yhteen jäsenmaiden toiveita unionin toimintaan, toisaalta huomioitava eurooppalaisen poliittisen kentän polarisoituminen ja kolmantena luovittava monimutkaistuneessa suurvaltakilpailussa. Kesän ja syksyn uutiset esimerkiksi helleaalloista, maastopaloista, tekoälyn vaaroista, unionin ulkorajoihin kohdistuvista paineista, Hormuzinsalmen kriisistä sekä talouden sakkaamisesta nousivat kaikki EU-kuplan ennakkoarvioiksi puheen painopisteistä. Odotukset puheen suhteen olivat painavat ja puheelle annettiin kova painoarvo.

Unionia haastetaan, mutta se ei vain taistele vastaan, vaan yhteisen asiamme puolesta 

Von der Leyen aloitti puheensa vahvasti korostamalla unionin arvoja, tavoitteita ja toimintaa. Hän painotti unionin vastausta geopoliittisiin, taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin kriiseihin vahvistamalla omaa toimintakykyämme, kilpailukyvyn edellytyksiä ja yhtenäisyyttä. Unionin vahvuus perustuu demokratiaan, oikeusvaltioon, avoimiin markkinoihin ja jäsenmaiden väliseen yhteistyöhön, mutta näitä haastavat sekä ulkoinen vaikuttaminen että sisäinen polarisaatio. Kilpailukyky, turvallisuus, energiaomavaraisuus ja ilmastosiirtymä kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen. Siksi puheessa korostui, että puhdas energia, sähköistyminen, toimivat sähkömarkkinat ja vahvempi energiainfrastruktuuri nähdään paitsi talouskasvun myös strategisen riippumattomuuden perustana. Puheen hallitseva sanoma oli, että Euroopan on puolustettava arvojaan aktiivisesti, vahvistettava yhteiskuntiensa kriisinsietokykyä, ja säilytettävä kansalaisten luottamus demokratiaan, jotta Euroopan tulevaisuus pysyy eurooppalaisten omissa käsissä.

Edullinen, puhdas ja toimitusvarma energia on kilpailukyvyn edellytys 

Energia nousi odotetusti yhdeksi puheen läpileikkaavista teemoista. Kilpailukyky, kauppapolitiikka, energia ja turvallisuus nähtiin osana samaa kokonaisuutta. Komission mukaan Euroopan kasvava kauppavaje ja riippuvuus tuontienergiasta sekä kriittisistä raaka-aineista heikentävät unionin strategista autonomiaa. Ratkaisuksi nostettiin puhdas oma energiantuotanto, sähköistyminen ja sähköverkkojen vahvistaminen, joiden avulla Eurooppa voi vähentää riippuvuuksiaan, parantaa kilpailukykyään ja vahvistaa asemaansa globaalissa taloudessa. 

Euroopan talouden vahvistaminen on tällä hetkellä unionin ensisijainen prioriteetti. Korkeat energian hinnat kuormittavat sekä kotitalouksia että teollisuutta. EU:n teollinen kilpailukyky kärsii, jos energian hinnat pysyvät rakenteellisesti liian korkeina. Venäjän fossiilisista polttoaineista on irtauduttu, mutta EU on edelleen altis fossiilisten polttoaineiden tuontiriippuvuudelle. Von der Leyenin mukaan Hormuzinsalmen sulkeminen on aiheuttanut EU:lle noin 90 miljardin euron lisäkustannukset ilman lisäenergiaa. Hän korosti sekä uusiutuvan energian että ydinvoiman tasavertaista roolia siirtymässä kohti ilmastoystävällistä energiaomavaraisuuttamme ja riippuvuuksista irtautumista. Hän nosti esille kesällä julkaistun sähköistämissuunnitelman, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa sähkön osuus energian loppukulutuksesta vuoteen 2040 mennessä. Tämä voisi vähentää EU:n fossiilisten polttoaineiden tuontilaskua 260 miljardilla eurolla vuodessa. Energiateollisuus on korostanut ydinenergian tärkeyttä uusiutuvien energianlähteiden rinnalla, ja odotamme tämän tasavertaisuuden näkyvän myös tulevassa lainsäädännössä esimerkiksi uusiutuvaa energiaa sekä energiatehokkuutta käsittelevissä direktiiveissä. 

Komission puheenjohtaja nosti verkot ensimmäistä kertaa lähes yhtä keskeiseen asemaan tuotantokapasiteetin kanssa. Sähkön tuotannon lisääminen ei yksin riitä, jos sitä ei saada käyttöön. Von der Leyen korosti verkkojen merkitystä, jotta tuottamamme puhdas ja kohtuuhintainen energia saataisiin laajasti käyttöön. EU:ssa otettiin viime vuonna käyttöön yli 80 GW uutta uusiutuvaa kapasiteettia, mutta verkkoon liittämistä odottaa edelleen noin kuusinkertainen määrä kapasiteettia. 

Hän alleviivasi, että komissio painottaa kiireellisesti verkkopakettialoitteen etenemistä, verkkoinvestointien nopeuttamista, liityntäprosessien vauhdittamista ja energian varastoinnin kehittämistä. Investointien toteutuminen riippuu yhä useammin luvituksesta, verkkoliitynnöistä ja rahoituspäätösten nopeudesta, johon komissio lupaa puheen perusteella uusia toimia luvituksen nopeuttamiseksi strategisissa hankkeissa. Nähtäväksi jää, mitä strategiset hankkeet aidosti ovat. Luvituksen nopeuttaminen on tärkeä tavoite, mutta Energiateollisuuden huolena on luvitussääntelyn pirstaloituminen, jonka vuoksi toivomme yhtenäistä ja selkeää sääntelyä.

EU pitää kiinni ilmastotavoitteistaan ja vahvistaa sopeutumistaan sekä kriisinsietokykyään 

Von der Leyen korosti, että ilmastosiirtymä on välttämätön eikä EU tule luopumaan ilmastotavoitteistaan. Eurooppa lämpenee noin kaksinkertaisella vauhdilla maailman keskiarvoon verrattuna. Pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä, vaan rinnalle tarvitaan vahvaa ilmastonmuutokseen sopeutumista, josta kesällä nähdyt sään ääri-ilmiöt ovat osoitus. Siksi komissio valmistelee uuden ilmastonkestävyyden (Climate Resilience) viitekehyksen, jossa tunnistetaan erityisen haavoittuvat alueet ja kohdennetaan niihin uusia riskinarvioita ja sopeutumistoimia.  

Von der Leyenin mukaan sopeutumisteknologioista tulee uusi kasvuala. EU haluaa johtavaksi toimijaksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen teknologioissa. Puheessa nousi esille odotetusti erityisesti energiatehokkaat jäähdytysratkaisut. Euroopan tulisi pyrkiä johtavaan asemaan näiden ratkaisujen kehittämisessä ja kaupallistamisessa. Osana sopeutumista von der Leyen nosti myös ilmastoriskien rahoituksen: vain noin neljännes Euroopan katastrofivahingoista on vakuutettu ja siten kriisit osuvat aivan liiaksi jäsenmaiden budjetteihin. Tähän kaavaillaan Climate Insurance Alliance -aloitetta vahvistamaan ilmastoriskien vakuuttamista.

Energiateollisuus pitää tärkeänä unionin sitoutumista kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan, sillä erityisesti siirtymään jo investoineet teollisuudenalat ja yritykset tarvitsevat ennakoitavaa toimintaympäristöä. Selvää on, että ilmastotoimia ei myöskään voida enää lykätä.

Suomi mainittu, torille! 

Suomalaislähtöinen teknologiayritys ICEYE nostettiin puheessa esiin esimerkkinä eurooppalaisesta innovaatiosta, yrittäjyydestä ja kasvuyritysten menestymisestä. Von der Leyenin mukaan puolalainen Rafal ja suomalainen Pekka tapasivat Erasmus-vaihdon kautta, ja perustivat startup ICEYEn noin 15 vuotta sitten. Yritys sai alkuvaiheessa EU:n Horizon-rahoitusta, kehitti satelliittikuvantamiseen perustuvaa teknologiaansa ja kasvoi myöhemmin yksityisen rahoituksen avulla maailman johtavien avaruusteknologiayritysten joukkoon. Yrityksellä on nykyisin toimintaa useissa Euroopan maissa. Puheen keskeinen viesti oli, että ICEYE osoittaa Euroopan olevan innovaatioiden kotipaikka ja että Euroopalla on kaikki edellytykset synnyttää ja kasvattaa maailmanluokan teknologiayrityksiä, kun tutkimusrahoitus, yksityinen pääoma ja toimivat sisämarkkinat tukevat yritysten kasvua.

Unionin aikamme haasteiden keskellä 

Von der Leyen nosti puheessaan tekoälyn, turvallisuuden ja geopoliittisen kilpailun yhdeksi Euroopan tulevaisuuden avainkysymykseksi. Hänen mukaansa tekoäly on nopeasti muodostumassa talouden, tuottavuuden ja turvallisuuden perusteknologiaksi, minkä vuoksi Euroopan on sekä hyödynnettävä sen mahdollisuudet että hallittava siihen liittyvät riskit. Samalla kun tekoäly voi vauhdittaa teollisuutta, terveydenhuoltoa, liikennettä, energiaverkkoja ja puolustusta, se lisää myös kyberuhkia ja teknologisia riippuvuuksia. Euroopan onkin vahvistettava omaa laskentakapasiteettiaan, investoitava strategisiin teknologioihin ja rakennettava tekoälyä eurooppalaisten arvojen pohjalta. Viesti kytkeytyi laajemmin geopoliittiseen tilanteeseen: maailmassa, jossa turvallisuus, kilpailukyky ja teknologinen johtoasema kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen, Euroopan on kyettävä suojaamaan kriittinen infrastruktuurinsa, vähentämään strategisia riippuvuuksiaan ja vahvistamaan omaa toimintakykyään. Von der Leyenin mukaan vain vahva, teknologisesti kyvykäs ja turvallisuudestaan huolehtiva Eurooppa pystyy turvaamaan kansalaistensa hyvinvoinnin, demokraattiset arvot ja taloudellisen menestyksen pitkällä aikavälillä. 

Energiateollisuus jatkaa työtään unionin työhön vaikuttamiseksi ja sen eteen, että eurooppalaisella toiminnalla voidaan vahvistaa suomalaisen energia-alan toimintaedellytyksiä. 

#energia ja Eurooppa