Budjettiriihen parasta antia oli se, että energia oli niin vähän esillä

12.09.2025, kello 09:55

Teksti Jukka Relander | Kuva Scanstockphoto

Hallituksen budjettiriihi vedettiin läpi prosessia hidastaneen kansanedustajien sanomisia käsittelevän keskustelun katveessa. Pahoista sanoista puhuttiin paljon, talouskeskustelu oli vaimeampaa.  

Antikin jäi vähäiseksi. Lisää leikataan, maata puolustetaan ja Loviisan ydinvoimalaan vievä tie päätettiin kunnostaa. Tästä voisi päätellä, että ainakin hallitus uskoo, että tietä pitkin liikkuu vielä voimalan rakentajia. Ehkä piankin. Mahdollisesti rakennettavalle voimalalle lupailtiin myös lainantakauksia rakentamisen ajaksi.  

Siinäpä energiapolitiikan pääkohdat sitten olivatkin. Muuten oli hiljaista, ja hyvä niin. Tuulivoiman etäisyyssäännöistä ja aurinkovoiman kaavoituskysymyksistä ei riihessä puhuttu, alueidenkäyttölaki valmistuu erillisenä prosessina.  

Riihen alla liikkui muunkinlaisia huhuja. Jotkut epäilivät, että tuulivoiman etäisyyssäännöistä käytävä vääntö kytketään tavalla tai toisella osaksi riihen yhteydessä tehtäviä poliittisia linjauksia. Tällaista kaupankäyntiä ei nähty, keskustelu alueidenkäyttölaista alkoi vasta riihen jälkeen.  

Talouselämä otti tuulivoiman etäisyyssääntöön aika päättäväisesti kantaa pääkirjoituksessaan alkuviikosta, ja kantoi huolta energiasiirtymään liittyvien investointi- ja kasvunäkymien heikentymisestä, jos lisätuotantoa ei saada pystyyn. Kirjoitukseen liittyen, tai siihen liittymättä, energia-asioista vastaava ministeri Sari Multala (kok) tuli ulos vain päivää myöhemmin todeten, että hallituksen toisen pääpuolueen ajama etäisyyssääntö, joka siis määrittelee, että uusi tuulivoima pitää sijoittaa kahdeksan mastonkorkeuden päähän lähimmästä asutuksesta, ei voida toteuttaa. ”Tällaisena esitystä ei voi viedä eteenpäin”, Multala totesi Helsingin sanomien toimittajalle. ”Sillä olisi liian suuret vaikutukset puhtaan sähköntuotannon lisäämiseen”.  

Hyvä näin. Energiasiirtymää, on se sitten vihreä, puhdas tai molempia, voi edistää ihan tehokkaasti tekemättä mitään. Niin kuin hallitus tekikin budjettiriihen yhteydessä.  

Paitsi että jotain jäi tekemättäkin. Sekä lämpö- että sähköjärjestelmiin monin tavoin integroituvat datakeskukset jäivät heitteille. Valtiovarainministeriön pohjaesityksessä esitetään edelleen, että datakeskukset siirretään ylempään veroluokkaan. Se tarkoittaisi niiden maksaman sähköveron monikymmenkertaistumista. Muutos olisi erityisen huono pienemmille toimijoille, joiden keskukset voisivat lämmittää kaikenkokoisia asutuskeskuksia kautta maan. Ja se olisi huono myös kansainvälisille investoijille, kuten myös monille pienemmillekin toimijoille, jotka kaipaavat ennakoitavaa investointiympäristöä. Ei hyvä. Tämä pitää vielä korjata.

#energiapolitiikka