Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Ilmastohaaste ratkaistaan luonnon monimuotoisuus huomioiden

20.06.2023, kello 10:00

Teksti Mari Pantsar

Ilmastohaaste ratkaistaan luonnon monimuotoisuus huomioiden

Ekologisten haasteiden ratkaisemisessa valtioiden ja elinkeinoelämän huomio on viime vuosien aikana keskittynyt ilmastonmuutoksen hillintään. Asia on elintärkeä, sillä maailman ilmatieteenlaitoksen (WMO) mukaan vuosittainen maapallon keskilämpötila ylittää 1,5 asteen ainakin yhtenä vuonna viisivuotiskauden 2023–2027 aikana. Aikaa ilmastotoimille ei siis ole hukattavaksi.

Kuitenkin saman kolikon toinen puoli, luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen eli luontokadon pysäyttäminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ja luontopaneelin (IPBES) mukaan ilmasto- ja luontohaasteet on kuitenkin ratkaistava yhdessä. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa ja luonnon köyhtyminen lisää ilmaston lämpenemistä. Paneelien viesti on selvä: jos yritämme ratkaista vain toisen, epäonnistutaan molemmissa. Lisäksi näiden haasteiden ratkaisemisessa samanaikaisesti voidaan saavuttaa suuria hyötyjä kustannustehokkuudessa.

Luontokadon pysäyttämiseen liittyvä keskustelu kulkee noin kymmenen vuotta ilmastonmuutoskeskustelun jäljessä. Kuitenkin ensimmäiset globaalit sopimukset molempien ongelmien ratkaisemiseen laadittiin jo vuonna 1992 YK:n kestävän kehityksen konferenssissa Rio de Janeirossa. Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävä Pariisin sopimus saavutettiin vuonna 2015 ja luontokadon pysäyttämistä koskeva Kunming-Montreal päätös vuonna 2022.

Muutenkin luontokadon pysäyttäminen kulkee samaa rataa kuin ilmastonmuutoksen hillintä. Monet yritykset ovat jo vuosien ajan analysoineet ilmastoriskejä ja nyt tämän rinnalle on noussut luontoriskien arviointi. Ilmastoasioihin on laadittu tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet ja nyt vastaavat on tehty luontokadon pysäyttämiseen. Myös samanlainen raportointiviitekehys on valmisteilla luontokadon pysäyttämiseen (TNFD) kuin aiemmin laadittiin ilmastonmuutoksen hillintään (TCFD). Lisäksi Suomessa eri toimialat ovat laatineet vähähiilisyystiekarttojensa rinnalle biodiversiteettitiekarttoja.

Energiateollisuus on toiminut edelläkävijänä ja laati oman biodiversiteettitiekarttansa ensimmäisenä toimialana Suomessa. Sen tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä alan kokonaisvaikutus on luonnolle nettopositiivinen. Tiekartta kannustaa löytämään keinot, joilla energia-alan luontovaikutukset ensin minimoidaan ja jäljelle jäävät vaikutukset kompensoidaan.

Energiateollisuuden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on hyvä katsoa luontokadon ajureiden kautta. Näitä ovat maankäyttö, ilmastonmuutos, vieraslajit, saastuminen ja eliölajien suora hyödyntäminen. Energia-alan suurimmat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen aiheutuvat ilmaston lämpenemisestä. Mitä lähemmäksi ilmaston lämpeneminen onnistutaan hillitsemään lähelle puoltatoista astetta, sitä pienempi on paine luonnon monimuotoisuudelle. Ilmastotoimissa suomalainen energia-ala on onneksi jo pitkällä.

Ilmastonmuutoksen ohella energia-alan merkittävimmät luontovaikutukset syntyvät energian tuotantolaitosten ja jakeluverkostojen rakentamisen kautta, vesivoimasta ja polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentamiseen tarvitaan raaka-aineita kaivosteollisuudesta, joka aiheuttaa paikallista luontokatoa. Tässä tullaankin kiertotalouteen.

Kiertotalous on yksi tärkeimmistä ratkaisuista niin luontokadon pysäyttämisessä kuin ilmastonmuutoksen hillinnässä. Energiateollisuuden kohdalla kiertotaloudella voidaan tehostaa esimerkiksi hukkalämmön käyttöä sekä sivu- ja jätevirtojen hyödyntämistä energianlähteenä. Lisäksi kiertotaloudella on iso potentiaali materiaalitehokkuudessa, komponenttien kierrätyksessä ja kaiken hukan poistamisessa läpi koko energiatuotannon arvoketjun.

Itse asiassa, ilman kiertotaloutta ei tulla ratkaisemaan ilmastonmuutosta eikä luontokatoa. Seuraavaksi energiateollisuudessa kannattaakin nivoa vähähiilisyystiekartta, biodiversiteettitiekartta ja kiertotalouden mahdollisuudet yhdeksi kokonaisuudeksi.

Lisäksi energia-alan on hyvä jatkossakin kannustaa kansalaisia kohtuullistamaan niin energian kuin materiaalien kulutustaan. Esimerkiksi tuulivoimaloihin käytettäviä metalleja tarvitaan muillakin toimialoilla, kuten elektroniikkateollisuudessa. Eri teollisuuden alat saattavat joutua kilpailemaan kohtuuhintaisista luonnonvaroista. Mitä vähemmän kulutamme energiaa ja luonnonvaroja, sitä helpompi on muuttaa energiajärjestelmämme vähähiiliseksi ja ajan myötä ilmastopositiiviseksi. Sitä helpompi on samanaikaisesti myös suitsia toimialan vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.


Energiauutiset julkaisee kesän aikana blogisarjan vastuullisuudesta. Energia-alan vastuullisuuslinjauksiin voi tutustua Energiateollisuus ry:n verkkosivuilla.

Kirjoittaja

Mari Pantsar

Kirjoittaja on luontokadon hillitsemistä edistävän konsulttiyritys Kari & Pantsar Co:n toinen perustaja.

#ilmastonmuutos #luontokato
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia