Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Kiitos suomalaisille europarlamentaarikoille

29.02.2024, kello 10:39

EU-matrixin tuottaman datan perusteella suomalaiset parlamentaarikot ovat vaikutusvaltaisempien...

Markkinat Omakynä Jukka Leskelä

Ukraina tarvitsee edelleen tukemme

23.02.2024, kello 10:05

Tasan kaksi vuotta sitten Venäjä hyökkäsi massiivisesti Ukrainaan tavoitteena vaihtaa poliittinen...

Omakynä Tuotanto Petri Sallinen

Mitä yhteistuotannolle pitäisi tehdä?

22.02.2024, kello 10:19

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suomalaisen energia-alan menestystarina. Kun sähköä tuottavan...

Järjestelmätason energiaosaamisella lisävientiä ja työpaikkoja

07.03.2023, kello 10:35

Teksti Joakim Strand | Kuva Scanstockphoto

Järjestelmätason energiaosaamisella lisävientiä ja työpaikkoja

Lausunnossaan EU:n komission tiedonannosta vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal) eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta korosti erityisesti, että ”digitalisaatioon sekä energian tuotantoon, jakeluun ja varastointiin liittyvät globaalit liiketoimintamahdollisuudet ovat erityisen kriittisiä tekijöitä vihreälle siirtymälle sekä kestävälle työllistävälle kasvulle. Siksi Suomen on määrätietoisesti pyrittävä johtavaksi kestävän tulevaisuuden tekijäksi kehittämällä erityisesti energia- ja ympäristöteknologian systeemitason suunnittelu-, kehitys-, tutkimus- ja liiketoimintaosaamista.”

Maailmalta löytyy eri arvioiden mukaan vähintään 3 000 miljardin euron vuosittainen markkina uusille energiaratkaisuille. Merkittävä osa markkinasta muodostuu kokonaisista järjestelmätason projekteista ja investoinneista. Suomalaisten toimijoiden haasteena on ollut löytää toimiva malli päästä yhdessä näihin megaluokan hankkeisiin käsiksi, vaikka Suomessa tuotetaan maailmanluokan komponentteja ja osajärjestelmiä puhtaisiin energiaratkaisuihin liittyen. Kokonaisjärjestelmä tarkoittaa käytännössä mm. sähköntuotannon ja verkon toteuttamista green field -alueelle tai suurkaupungin kestävää jätehuoltoa. 

Suomesta löytyy energia-alan kokemusta, liiketoimintaosaamista ja ymmärrystä käytännössä jokaisen maailmankolkan erityispiirteistä sekä suorat kontaktit relevantteihin päätöksentekotahoihin olemassa olevien asiakkuuksien kautta. Esimerkiksi Pohjoismaiden johtava energiateknologian keskittymä Vaasassa sai omalta osaltaan vauhtia John Wickströmiltä, joka Henry Fordin tavoin kehitteli Chicagossa mm. autoja, kunnes 1900-luvun alkuvuosina palasi Vaasan Vaskiluotoon valmistamaan ja kehittämään venemoottoreita. Tänä päivänä noin 200 yritystä työllistää yli 5 miljardin yhteenlasketulla liikevaihdolla suoraan yli 12 000 henkilöä, ja Vaasan seudulla investoidaan lähivuosina useamman uuden miljardin edestä. Todella monet pienet ja keskisuuret yritykset ovat kasvaneet nimenomaan osana järjestelmätoimituksia ja yhteistä kehittämistä asiakasrajapinnassa eri puolilla maailmaa.

Järjestelmätason lähestymistapa, johon osallistuu omistautuneiden yritysten yhteenliittymä, on avain siihen, että jatkossa huomattavan paljon enemmän lisäarvoa vielä huomattavasti suurempien yhteisten järjestelmätoimitusten kautta jäisi Suomeen. Tämä edellyttää uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä yhdessä järjestelmätasolla ja yhteistyössä sellaisten toimijoiden kanssa, joilla on globaalin tason kärkiosaamista ja resursseja. Suomen kokoisessa maassa tämänkaltainen yhteistyö on mahdollista. EnergySAMPO -ekosysteemin tavoitteena on järjestelmätason TKI:n, pilotoinnin ja projektikehityksen sekä uudenlaisten rahoitusmallien avulla mahdollistaa järjestelmätason tuotekehitys, vienti ja tuhansien uusien työpaikkojen luonti Suomeen. Avainasemassa on kilpailukyvyn maksimaalinen vahvistaminen globaalien yritysten tuotekehitykselle Suomessa.

EnergySAMPO ei rajoitu mihinkään ennalta määriteltyyn teknologiaan, energiamuotoon tai varastointimuotoon, siirtoon tai käyttöön, vaan se mukautetaan todellisiin keskipitkän ja pitkän aikavälin järjestelmätason asiakastarpeisiin. Tavoitteena on aina löytää optimaaliset tekniikat, järjestelmät ja liiketoimintamallit. Tarkoituksena on etsiä ratkaisuja eri kokoisille kokonaisuuksille energiaekosysteemeissä pienistä kylistä alue- tai maatasolle, globaalisti. Siksi seitsemän maailmanlaajuisesti toimivaa yritystä (VEO, Wärtsilä, Danfoss, Hitachi, ABB, VNT Management ja Vaasan Sähkö) ovat tehneet yhteisymmärrysmuistion (MoU) voidakseen jakaa huippuosaamista ja kehittää innovatiivisia järjestelmäratkaisuja yhdessä parhaiden partnereiden kanssa. Platformiin haetaan uusia kumppaneita globaalisti, ja tavoitteena on yhdistää osaamista uudella tavalla myös yhteistyössä tiedemaailman ja julkisen sektorin kanssa. Maamme korkeakoulut ja yliopistot on nostettava maailmanluokan tasolle energia- ja ympäristöteknologian systeemitason osaamisessa.

Yritysten panostukset ovat luonnollisesti täysin avainasemassa sen suhteen, että Suomi pääsee tavoitteeseen, joka on vähintään 4% TKI/BKT, mutta erittäin tärkeää on myös julkisen sektorin fokusoitu TKI-politiikka ja avoimuus myös uudentyyppisille räätälöidyille rahoitusratkaisuille, kuten rahastoille ja esimerkiksi akkuarvoketjuun liittyville kunnon panostuksille. Eri puolilta Suomea löytyy erilaista maailmanluokan osaamista ja yritystoimintaa, joten on luonnollista jatkaa tiiviistä vuoropuhelua julkisen ja yksityisen sektorin TKI-panostusten strategisesta kohdentamisesta esimerkiksi alueellisten ekosysteemisopimusten muodossa. Kyläpolitikointiin tässä asiassa ei ole varaa. Huippufirmat harvoin muuttavat Suomen sisällä. Päin vastoin, usein osoite löytyy jopa Euroopan ulkopuolelta, mikäli täältä lähdetään. Järjestelmätason yhteisellä kehittämisellä pystymme sitouttamaan kaiken kokoisia yrityksiä Suomeen ja samalla myös houkuttelemaan uusia toimijoita ja huippuosaajia maahamme. 

Eri alojen teknologinen edelläkävijyys vahvistaa tietenkin samalla Suomen kokonaiskilpailukykyä. Koko maamme tulisi nähdä laboratoriona, jossa rohkeasti teollisessa mittakaavassa pilotoidaan ja kehitetään yhdessä uutta maailman markkinoille. Myös rahoitusinstrumenttien on katsottava pilotteja pidemmälle nopean monistamisen ja kansainvälisen kaupallistamisen mahdollistamiseksi. Tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin ohella täytyy myös aina muistaa se ”L”, eli liiketoimintaosaamisen. Ainoastaan tällä yhdistelmällä pystymme kestävästi luomaan hyvinvointia tuleville sukupolville. Parlamentaarinen pitkäjänteinen sitoutuminen kunnianhimoiseen TKIL-politiikkaan luo tälle erinomaisen pohjan.

Energiauutiset julkaisee vaalikevään aikana blogisarjan eduskuntapuolueiden energiapoliittisista tavoitteista.

Sarjassa julkaistut muut blogit:

Peter Östman — kristillisdemokraatit

Merja Kyllönen — Vasemmistoliitto

Sanni Grahn-Laasonen — Kokoomus

Atte Harjanne — Vihreät

Matias Mäkynen — SDP

Eeva Kalli — Keskusta

Kirjoittaja

Joakim Strand

kirjoittaja on RKP:n kansanedustaja

#energiapolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja