Joustavat datakeskukset turvaavat energiainvestointeja

26.01.2024, kello 15:32

Teksti Thomas Brand, Jaakko Kaijala  | Kuva Scanstockphoto

Teollisuuden ja liikenteen sähköistyessä, uusien sähköintensiivisten teollisuudenalojen rantautuessa ja akkuteknologian kehittyessä peruskysyntä tulee pitkällä aikavälillä mitä todennäköisimmin kasvamaan, mutta milloin se on tarpeeksi suurta uuden ydinvoimahankkeen edistämiseksi, on miljardien eurojen kysymys. Se on hyvä kysymys, mutta siihen ei ole hyvää vastausta.

LUT-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen arvioi Helsingin Sanomien 15. tammikuuta julkaisemassa artikkelissa, että Suomeen ei ainakaan tällä haavaa mahdu uutta ja taloudellisesti kannattavaa ydinvoimalaa. Professorin mukaan tämä johtuu siitä, että vaikka talvella uuden ydinvoiman vakaalle ja säävarmalle tuotannolle löytyisikin kysyntää, erityisesti kesät aiheuttaisivat ongelmia. Miksi kesät olisivat tuotannoltaan vakaalle ydinvoimalalle taloudellisesti kova paikka? Toistaiseksi kesäisin sähkölle on lämpimien säiden vuoksi huomattavasti vähemmän kysyntää kuin talvisin. Ydinvoimala tarvitsee vastinparikseen mahdollisimman vakaata ja luotettavaa peruskysyntää.

Ydinvoiman hankaluus on, että se on tuotantonäkökulmasta peruskuormaa, eikä sen tuotanto ole yhtä keskimäärin helposti ja edullisesti säädettävissä kuin esimerkiksi vesivoiman. Tilanne vaikuttaa taloustieteellisesti siltä, että uusia ydinvoimaloita on mielekästä rakentaa Suomeen vasta kun teollisuudesta on tullut tarpeeksi pohjakysyntää sähkölle siten että uuden ydinvoimalan tuotanto “uppoaisi” kesän helteilläkin sähköverkkoon. 

Säädettävä sähköntuotanto, kuten vesivoima, on tietysti välttämätöntä, mutta Vakkilaisen esittämän lisäydinvoiman rakentamiseen liittyvän ongelman voi myös kääntää päälaelleen. Mitä jos ydinvoimaloiden osalta tuotanto ei joustaisikaan kuin pakosta, vaan tuotantoon suoraan liitetty joustava kulutus joustaisi nostamalla ja laskemalla kulutustaan muun sähköverkon tarpeiden mukaan. Tässä tapauksessa ydinvoimala voisi puksuttaa jatkuvasti täydellä teholla ja “ylituotannon” ostaisi luotettava ja varma joustava sähkönkäyttäjä.

 

Kysynnän ja tarjonnan on oltava sähköverkossa tasapainossa – tasapainottaminen hankaloituu, kun ei ole joustavaa kulutusta ja tarjonta vaihtelee. Lähde: Level39 (X), Thomas Brand (suom.)

Mikä siis voisi olla sellainen teollisen mittakaavan sähkönkäyttäjä, jotta satojen, ellei peräti tuhansien megawattien ohjelmallinen jousto onnistuisi? Perinteinen teollisuus ei välttämättä halua tai voi joustaa näin suurissa mittakaavoissa ohjelmallisesti, portaattomasti, varmasti, nopeasti ja tasalaatuisesti.

Maailmanlaajuisten laskentamarkkinoiden kasvaessa digitaalisen teollisuuden piirissä on syntynyt uusia tilattomia laskutoimituksia suorittavia niin sanottuja joustavia datakeskuksia. Nämä datakeskukset kykenevät laskennan tilattomuuden ansiosta säätämään laskentalaitteiden tehoa reaaliajassa, joten esimerkiksi tasaisen luotettavasti ja sääriippumattomasti tuottavalle ydinvoimalle on jatkuva kysyntä.

Jatkuva kysyntä turvaa voimalaitoksen markkinaehtoisen takaisinmaksuajan ja luo turvaa Suomen energiaomavaraisuudelle. Kun kysyntä kykenee lisäksi joustamaan teollisen suurkulutuksen mittakaavassa, tasoittaa se sähkön hintaa kaikille kuluttajille ja tuo tuottajainvestointeihin varmuutta ja parempaa ennustettavuutta. Tasaisen ennustettava sähkön hinta kannustaa lisäksi uusiin Suomeen suuntautuviin energiainvestointeihin, koska markkinoilla voi olla lukuisia joustavia ja nopeasti kulutusvalmiudessa olevia edullisesta sähköstä kiinnostuneita suurkuluttajia.

Suomella pitää olla rohkeutta joustavien suurkuluttajien houkuttelemiseksi, kuten viime vuoden lokakuussa Energiauutisissa ilmestyneessä kirjoituksissamme peräänkuulutimme. Meillä on kaikki edellytykset olla vakaiden energiajärjestelmien suunnannäyttäjä ottamalla huomioon äärimmäisen joustavat kuluttajat – ja ennen kaikkea joustavat datakeskukset. Se, että joustavat datakeskukset eivät vieläkään ole energia-alan ammattilaisten huulilla, ei sinänsä ole yllättävää, sillä kyse on verrattain uudesta markkinasta ja suurkuluttajista.

Suomalainen energia-alan osaaminen on huippuluokkaa ja nyt olisi korkea aika saada säävarman perustuotannon kannustimet kohdalleen houkuttelemalla maahamme paljon joustavaa kulutusta. Suomi voi tällöin tehdä sähkön “ylituotannosta” arvokkaan P2X-vientituotteet laskennan muodossa, mutta suurten voimalinjojen sijaan sähkön ylituotanto siirretään laskennan muodossa tietoliikenneyhteyksiä pitkin maailmalle niin kuin Islanti vie edullista sähköä arvokkaana alumiinina ulkomaille.

#hukkalämpö