Konesaleista käytävä julkinen keskustelu hämmentää — Suomen puhtaan siirtymän kilpailuetu vaarassa valua hukkaan

25.06.2025, kello 09:18

Teksti Jukka Makkonen

Julkista keskustelua leimaa parhaillaan epäselvä ja osin nuiva suhtautuminen konesaleihin. Tämä on nostamassa epäilyksen varjon Suomeen määrätietoisesti vuosia rakennetun kilpailuedun ylle.

Keskustelu on rajoittunut konesaliliiketoimintaan, vaikka aihe liittyy myös energiayhtiöiden puhtaaseen siirtymään ja mahdollisuuteen rakentaa yritysyhteistyötä eri sektorien välille. On selvää, että konesali-investointeja tulee Suomeen, mutta ilman porkkanoita ne suuntaavat yhteiskunnan kannalta hölmöihin paikkoihin.

Helenin kaukolämpöverkossa on jo nyt useita konesaleja ja yhteistyötä olisi mahdollisuus lisätä merkittävästi. Konesalien sijoittaminen osaksi kaupunkien energiajärjestelmiä olisi looginen ja tehokas askel kohti polttamatonta energiantuotantoa. Lämmöntuotannon näkökulmasta konesalien hukkalämmöt korvaavat fossiilisten polttoaineiden ja biomassan polttamista kaupunkien lämmityksessä. Ne ovat yksi kustannustehokkaimmista keinoista saavuttaa Suomen ilmasto- ja luontotavoitteita.

Ristiriitainen keskustelu on omiaan hidastamaan yritysyhteistyöneuvotteluja. Energiayhtiöt joutuvat vakavasti miettimään panostensa suuntaamista reunaehdoiltaan selkeämpiin ja hallittavampiin liiketoimintaratkaisuihin. Sopimussuhteet ovat yleensä melko jäykkiä ja juuri nyt sähkömarkkinoilla menestyminen puoltaa omassa hallinnassa olevaa koneistoa.

Vaikka konesaleissa yritysyhteistyö tuo usein mukanaan monimutkaisia ehtoja, muodostaa hukkalämpöjen energiahyödyntäminen kuitenkin parhaan mahdollisen win-win-win-win-yhtälön. Ensimmäinen voittaja on Suomen valtio, joka saa investointeja ja pystyy täyttämään ilmastotavoitteitaan samalla. Toinen voittaja on konesalitoimija, joka saa kustannustehokkaan jäähdytyksen ilmastoneutraalisti. Kolmas voittaja on energiayhtiö, joka saa hyvän ja puhtaan lämmönlähteen. Neljäs ja merkittävin voittaja on suomalainen, joka saa töitä sekä vähäpäästöisemmän sekä edullisemman lämmityksen.

Konesalien alempi sähkövero tulisikin säilyttää, mutta sen ehtona pitää olla erinomainen energiatehokkuus ja hukkalämpöjen hyödyntäminen. Näin konesalien tarvitsema energia käytetään mahdollisimman laajasti hyödyksi kaupunkien lämmityksessä ja biomassan polttaminen vähenee kaukolämmössä. Tämä saadaan toteutumaan nykyisen alempaan veroluokkaan oikeuttavan energiatehokkuuskriteerin tiukennuksella. Hukkalämmön hyödyntämisvaatimus on asetettava riittävän korkeaksi.

Konesalikritiikissä esitetyt sähköjärjestelmään liittyvät huolenaiheet ovat todellisia, mutta ratkaistavissa. Sähköjärjestelmään ja -siirtoon liittyviä väliaikaisia riskejä voitaisiin hallita ohjaamalla konesalit joustamaan joko itse tai kumppanien avulla. Tämä purisi osin myös sähkönhinnan nousun pelkoon.

Edellä mainitut kaksi vaatimusta täyttäisi Orpon hallitusohjelman kirjauksen, jonka mukaan ”edistetään datakeskuksien sijoittumista Suomeen huomioiden sähköverkkojen liityntämahdollisuudet sekä hukkalämmön hyödyntämisen kaukolämmössä”. Alempi sähkövero varmistaisi investoinnit Suomeen ja huolehtisi konesalit sijoittumaan oikein.

#uusiutuva energia