Blogit

Markkinat Omakynä Antti Kohopää

Ympäristöneuvostossa ilmastopolitiikan tulevaisuus

22.03.2024, kello 13:48

Maanantaina Brysselissä kokoustaa ympäristöneuvosto. Ympäristöneuvostoon kuuluvat EU-maiden...

Omakynä Tuotanto Marja Rankila

Pienistä puroista kasvaa suuri virta

20.03.2024, kello 15:12

Keskusteluissa nousee usein eteen väite, että vesivoimaa ei enää tulevaisuudessa tarvita, kun...

Jäsenkynä Markkinat Kimmo Alatulkkila

Kaupunkien energiayhtiöt vetytalouden ja viennin vetureiksi?

05.03.2024, kello 12:25

Pitkä ja kylmä talvi alkaa tuntua hiljalleen punteissa. Kylmissä olosuhteissa eläminen antaa meille...

Vihreä investointibuumi ja EU:n sääntelytsunami vaativat energia-alalta ennakointia ja aktiivista sidosryhmätyötä

22.06.2023, kello 09:40

Teksti Elina Palkama

Vihreä investointibuumi ja EU:n sääntelytsunami vaativat energia-alalta ennakointia ja aktiivista sidosryhmätyötä

Energiateollisuuden vastuullisuuslinjausten neljäs teema on vastuullisuuden kehittäminen etunojassa avoimen vuoropuhelun kautta. Se edellyttää yhtiöiltä aktiivisuutta sekä yhteistyössä sidosryhmien kanssa että uuteen sääntelyyn valmistautumisessa.

Energia ei ole koskaan kiinnostanut ihmisiä enemmän kuin juuri nyt. Venäjän sodan laukaisema energiakriisi, vihreä investointibuumi sekä Euroopan unionista tuleva sääntelytsumani ovat lisänneet alaan kohdistuvaa kiinnostusta ja vaatimuksia kaikista ilmansuunnista.

Siksi juuri nyt tarvitaan avointa vuoropuhelua.

Investointibuumi edellyttää aktiivista keskusteluyhteyttä niin päättäjiin kuin pitäjiin

Tuskin kenellekään alaa seuraavalle on jäänyt epäselväksi energia-alan merkitys vihreiden investointien kotiuttamisessa Suomeen. Juuri kesän korvilla uutisoitiin amerikkalaisyhtiön suunnittelemasta kolmen vetytuotantolaitoksen miljardi-investoinnista, jonka sijoittumista Suomeen perusteltiin vähäpäästöisen sähkön saatavuudella ja Suomen sitoutumisella päästövähennyksiin.

Suomeen kaavailtavien vihreiden investointien määrä on noussut jo 90 miljardiin euroon. Potin kotiuttamiseen vaikuttaa vahvasti myös uuden hallituksen politiikka. Siksi aktiivista vuoropuhelua ja teollisuuden näkökulmien kertomista poliittisille päättäjille ei kannata unohtaa jatkossakaan.

Vihreisiin investointeihin panostavat myös suomalaiset energiayhtiöt. Uusiutuvan energian hankkeet ovat lisääntyneet vauhdilla ja tuoneet Suomeen ja investointipaikkakunnille talouskasvua, työpaikkoja ja ennen kaikkea päästötöntä energiaa. Investointibuumi edellyttää, että alan toimijoilla on entistä parempi yhteys paikallisiin yhteisöihin.

Toimiva keskusteluyhteys paikallisiin toimijoihin kannattaa luoda mahdollisimman varhaisessa vaiheessa investointihanketta. Myös kohtaamisten laadulla on väliä. Perinteiset yksisuuntaiset kuulemistilaisuudet tai kirjelmät toimivat enää harvoin. Siksi vuoropuheluosaamista kannattaa kehittää ja kohtaamisten suunnitteluun sekä ihmisten tavoittamiseen käyttää aikaa. Kuunteleminen ja vuorovaikutus rakentavat yhteistä ymmärrystä ja luottamusta. Näin energia-alan projektit saavat arvokasta tietoa tärkeiltä sidosryhmiltä, ja keskustelu tukee työn onnistumista ja hyväksyttävyyttä.

Sääntelytsunamiin kannattaa varautua etunojassa

EU kirittää yritysten vastuullisuutta lähivuosina useiden direktiivien voimin. Esimerkiksi kestävyysraportoinnista tulee pakollista yhä isommalle joukolle yrityksiä uudella direktiivillä (Corporate Sustainability Reporting Directive eli CSRD), joka koskee myös monia energia-alan toimijoita. Varautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä raportoinnissa edellytetään toimittamaan tietoja myös takautuvasti. Raportoinnin lisäksi uusilla EU-direktiiveillä säännellään jatkossa tiukemmin esimerkiksi yritysten rahoitusta, arvoketjuja ja ympäristöväittämiä.

Vaikka kasvavat vaatimukset voivat tuntua myös rasitteelta, ovat ne mahdollisuus kehittää vastuullisuutta entistä strategisemmin ja rakentaa näin yrityksen kilpailukykyä myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi hyvin tehty vastuullisuusohjelma auttaa keskittymään vastuullisuustyössä kaikista olennaisimpiin teemoihin niin yhtiön kuin sidosryhmien näkökulmasta. Tällöin raportointi ei ylikorostu, vaan saa sille oikeasti kuuluvan roolin: tarkistetaan, miten ohjelmassa päätettyjä asioita on saatu edistettyä.

Vastuullisuusohjelman laatimisprosessiin kuuluu myös sidosryhmien osallistaminen: tämä on oiva mahdollisuus selvittää tarkemmin sidosryhmien näkemyksiä yrityksen vastuullisuuden tärkeimmistä aiheista ja toimista ja luoda vankempi pohja vastuullisuudesta käytävään keskusteluun heidän kanssaan. Tarkempi vastuullisuusdata auttaa myös valmistautumaan EU:ssa vireillä olevaan viherpesun vastaiseen direktiiviin, jolla pyritään sääntelemään yritysten viestinnässä käyttämiä ympäristöväittämiä.

Lisääntyvä sääntely tarjoaa myös mahdollisuuksia erottautumiseen. Europarlamentissa juuri hyväksytty ihmisoikeuksiin keskittyvä yritysvastuulainsäädäntö tulee koskemaan vain suuryrityksiä, mutta sääntelyn myötä keskustelu ihmisoikeuksista lisääntynee. Energiateollisuus on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia, mutta kuten suuri osa suomalaisista yrityksistä, harva on vielä tehnyt konkreettisia toimia niiden toteutumisen varmistamiseksi. Kun toimia tehdään etunojassa, ne tukevat paremmin myös kilpailukykyä. Mallia niin sanotun huolellisuusvelvoitteen toteuttamisesta voi katsoa esimerkiksi Tokmannilta.

Huolellisuusvelvoitteen toteuttaminen tuo ihmisoikeudet keskustelunaiheeksi yrityksille erityisesti niiden hankinta- ja arvoketjujen kanssa. Energia-alalla ihmisoikeusnäkökulmia liittyy esimerkiksi aurinkopaneelien raaka-aineisiin. Uskon, että vihreän teknologian buumin kuumetessa myös keskustelu raaka-aineista ja toimitusketjuista kasvaa.

Kolme käytännön neuvoa ennakointiin ja avoimeen vuoropuheluun

Miltä vastuullisuuden kehittäminen etunojassa ja avoimen vuoropuhelun kautta sitten näyttää käytännössä?

1. Seuraa keskustelua ja kysy mielipiteitä

Yritysten vastuullisuuteen kohdistuvat odotukset muuttuvat jatkuvasti. Sidosryhmäkyselyt ovat tärkeä osa esimerkiksi vastuullisuusohjelman valmistelua, mutta kysy ja kuuntele sidosryhmien mielipiteitä ja pidä korvat höröllä vastuullisuuteen liittyvästä keskustelusta koko ajan. Luotaamalla toimintaympäristöä ja seuraamalla julkista keskustelua on mahdollista havaita hiljaisia signaaleja, jotka ovat pitkällä aikavälillä merkityksellisiä, mutta eivät välttämättä nouse esiin yleisissä kuulemisissa ja kohtaamisissa. Tässä yhtiöiden viestijöillä on merkittävä rooli: he voivat toimia organisaation korvina ja sisäisinä muutosagentteina tuoden ulkomaailman näkökulmia esiin.

2. Syvennä ymmärrystä ja rakenna luottamusta dialogisuudella

Yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen rakentamiseen toimivaksi todettu menetelmä on dialogi eli ohjattu keskustelu. Olemme hyödyntäneet dialogeja usein työssämme, jos tavoitteena on rakentaa keskinäistä ymmärrystä esimerkiksi kansalaisten, asiakkaiden tai muiden sidosryhmien kanssa. Dialogeissa tavoitteena on ymmärtää aihetta tai keskustelukumppania paremmin, eikä niissä tarvitse tähdätä yksimielisyyteen tai nopeisiin ratkaisuihin. Parhaimmillaan dialogissa syntyy ennalta-arvaamattomia oivalluksia ja uutta ajattelua. Dialogit voivat olla toimiva menetelmä esimerkiksi asukkaiden tai kriittisten sidosryhmien kanssa käytävään keskusteluun.

3. Perehdy päivittyvään lainsäädäntöön

Kuten sanottua, energiayhtiöitä koskeviin uusiin vaatimuksiin kannattaa perehtyä hyvissä ajoin. Nyt se on myös käsittämättömän helppoa, sillä Energiateollisuus on juuri käynnistänyt jäsenyrityksilleen suunnatun Vastuullisuuskoulu-webinaarisarjan*. Sarja tarjoaa jäsenyrityksille tietoa ja käytännön ohjeita alan ajankohtaisiin ja olennaisiin vastuullisuuskysymyksiin ja päivittyvään lainsäädäntöön.


Energiauutiset julkaisee kesän aikana blogisarjan vastuullisuudesta. Energia-alan vastuullisuuslinjauksiin voi tutustua Energiateollisuus ry:n verkkosivuilla.

*Vastuullisuuskoulu-webinaarisarja käynnistyi 16.6. ja webinaarin tallenne on nähtävillä ET:n jäsenextrassa. Webinaarisarja jatkuu syksyllä.

Kirjoittaja

Elina Palkama

Kirjoittaja on vastuullisuusviestinnän asiantuntija kestävän kehityksen toimisto Kaskasissa.

#energia #energiapolitiikka
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia